MS-tauti


MS-tauti eli multippeliskleroosi eli keskushermoston pesäkekovettumatauti on krooninen etenevä keskushermoston sairaus. Taudissa tulehdus ja sen aiheuttama myeliinin vaurioituminen keskushermostossa heikentävät hermoimpulssien (hermosäikeissä kulkevien sähköisten viestien) kulkua, mikä ilmenee nopeasti kehittyvinä hermostollisina oireina. Akuutin myeliinituhon (demyelinaation) jälkeen myeliiniä voi kasvaa takaisin ja oireet saattavat osin parantua, mutta ajan myötä tulehdusreaktion aiheuttama myeliinin, aksonien ja hermosolujen vaurio johtaa pysyvään Toimintakyky heikkenemiseen. MS on autoimmuunisairaus samoin kuin esimerkiksi nivelreuma, keliakia ja systeeminen lupus erythematosus (SLE).

Historiaa


Varhaisimmat tiedot mahdollisesta MS-taudista ovat 1300-luvulta: Pyhä Lidwina elämäkerran mukaan hän sairastui vuonna 1396. Elämäkerrassa esitetyn taudinkuvan perusteella pidetään mahdollisena, että hänellä olisi ollut MS-tauti. Vuonna 1868 Jean-Martin Charcot määritteli MS-taudin erillisenä tautina, ja hän myös kuvasi siihen liittyvän demyelinisaation ja aksonikadon.
MS-tauti oli pitkään lääketieteelle suuri arvoitus, eikä sen syntymekanismia täysin tunneta vieläkään. Vielä 1900-luku viralliset näkemykset sen syistä vaihtelivat useaan otteeseen – sairautta saatettiin pitää esimerkiksi verenkierto toimintahäiriönä. Tietämys sairaudesta alkoi lisääntyä nopeasti vasta aivan vuosisadan lopussa.

Etiologia


MS-tauti vahingoittaa keskushermostoa. Aivoihin tai selkäytimeen muodostuu muutoksia, plakkeja, jotka näkyvät magneettikuvaus (MRI) signaalinvoimistumina. Plakit ovat merkki tuoreesta tulehdus, joka vaurioittaa etenkin myeliinituppia ja niiden sisällä olevia aksoni. Näistä vaurioista seuraa heikentynyt kyky välittää hermoimpulssi.
MS-tautia pidetään Autoimmuunisairaus. Sen laukaisevat altistavat geenit ja jokin ympäristötekijä yhdessä. On erilaisia hypoteesi taudin synnystä:
# ''Neuraalinen hypoteesi'', jonka mukaan MS-tauti saa alkunsa keskushermostossa tapahtuvasta tapahtumasta. Krooninen hermosolujen infektio saa aikaan antigeenien vapautumisen, immuunijärjestelmä herkistyy niille ja hyökkää keskushermostoa vastaan.
# Keskushermostossa tapahtuu jostain syystä myeliiniä muodostavien oligodendrosyytti-solujen Apoptoosi. Tästä seuraa tulehdusvaste ja immuunijärjestelmän herkistyminen.
# ''Molekyylien samankaltaisuusilmiö''. Jokin tartuntatautia aiheuttava virus saa aikaan immuunijärjestelmän herkistymisen. Viruksen antigeenit ovat saman kaltaisia kuin keskushermoston autoantigeenit, joten immuunijärjestelmä reagoi ristiin myös keskushermostoa vastaan.
# Esimerkiksi virusinfektion seurauksena keskushermostosta vapautuu autoantigeenejä, joille auttaja-T-solut herkistyvät keskushermoston ulkopuolella (todennäköisesti imukudos). Sitten auttaja-T-solut ja muut lymfosyytti siirtyvät keskushermostoon. Tämä on erään oppikirjan mukaan nykyinen käsitys MS-taudin käynnistymisestä.
1900-luku alussa havaittu MS-taudin esiintyvyyden nousu saattaa liittyä ympäristötekijöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Teollinen vallankumous johti merkittäviin muutoksiin sekä ympäristössä että terveydenhuolto. Monien ympäristötekijöissä tapahtuneiden muutosten yhteydestä MS-tautiin ei ole tietoa.
Perimä on selkeä yhteys MS-tautiriskiin. Jos Ihmiskaksoset toinen sairastuu MS-tautiin, niin tutkimusten mukaan 30–40 prosentissa tapauksista toinenkin sairastuu. Ei-identtisten kaksosten ja muiden sisarusten kesken tämä konkordanssiprosentti on pienempi mutta kuitenkin sattumaa suurempi. Konkordanssi näyttäisi olevan voimakkaampaa pohjoiseurooppalaisilla ja naisilla (joiden keskuudessa perinnölliset tekijät ovat tästä päätellen tärkeämpiä MS-taudin synnyssä), heikompaa eteläeurooppalaisilla ja miehillä. MS-tautiriskiin liittyy ainakin HLA-geenejä.
MS-taudin maantieteellisestä jakautumisesta on päätelty, että ympäristötekijät vaikuttavat sairastumiseen. Eri tarttuvien bakteerien ja virusten on epäilty vaikuttavan taudin syntyyn. Ultraviolettisäteilyn pienempi saanti näyttää liittyvän MS-tautiin, mikä selittäisi sen, miksi tauti on yleisempää kauempana päiväntasaajasta. Ultraviolettisäteilyn vaikutus saattaa välittyä D-vitamiinin kautta, jolla on vaikutuksia immuunijärjestelmään.

Esiintyvyys


Maailmassa MS-tautia sairastavia henkilöitä on noin miljoona. Maailmanlaajuisesti MS-tauti on kuitenkin jakautunut epätasaisesti. Mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan, sitä vähemmän on MS-tautia. Syyksi arvellaan ympäristötekijöitä.
Lisäksi perinnöllisten tekijöiden takia MS-tautia tavataan eniten Pohjois-Eurooppa, kun taas Intiaanit, inuiitit, tummaihoisilla afrikkalaisilla sekä varsin eristyneillä ryhmillä kuten Hutteriitit on vähän MS-tautia.
Suomessa todetaan vuosittain noin 200–250 uutta MS-tapausta, ja yhteensä sairastuneita on noin 7 000 henkilöä. Tautia esiintyy Kyrönmaalla enemmän kuin ympäröivillä alueilla, ja siellä esiintyvyys on myös maailman suurimpia. MS-tauti on neurologisena sairautena varsin tavallinen suomalaisessa väestössä, noin 5 500 potilasta saa siihen KELA:lta kuntoutustukea tai lääkekorvausta.
Naisilla on kaksinkertainen riski sairastua MS-tautiin verrattuna miehiin, mutta syytä ei ole löydetty. MS-tauti on etupäässä aikuisten sairaus, mutta sitä on todettu myös lapsilla ja nuorilla. Multippeliskleroosin riskiä kasvattavat tietyt kaksi geeniä noin 30 prosentilla.
MS-tauti on Sisiliassa yleistynyt voimakkaasti. Sitä esiintyy osissa saarta epätavallisen runsaasti.

MS-taudin muodot


MS-taudissa erotetaan kolme päämuotoa sen etenemisen mukaan.
Aaltomaisesti etenevässä (relapsoiva-remittoivassa) tautimuodossa esiintyy aika ajoin pahenemisvaiheita, joiden välillä oireet lieventyvät tai häviävät kokonaan. Pahenemisvaiheiden väli vaihtelee suuresti, muutamasta viikosta jopa muutamiin vuosiin saakka. Ajan mittaan toipuminen pahenemisvaiheista ei tapahdu täydellisesti, ja osa oireista jää pysyviksi. Aaltomaisesti etenevä tautimuoto on yleisin; sitä esiintyy noin 80–85 %:lla MS-tautia sairastavista.
Pahenemisvaiheen saa aikaa keskushermostoon ilmaantuva tulehdus. Oireiden lieventyminen pahenemisvaiheiden välillä johtuu useista eri tekijöistä:
tulehduksen lievittyminen parantaa jo sinällään hermoimpulssien kulkua.
vaurioitunut myeliini uusiutuu. Ajan mittaan myeliinin uusiutumiskyky kuitenkin heikkenee ja vaurioita muodostuu enemmän kuin uutta myeliiniä kasvaa.
hermoimpulssit pystyvät löytämään vauriokohdan ohittavia, korvaavia kulkureittejä. Hermosto mukautuu näin myeliinivaurioon.
Kahdessa tilanteessa on todettu olevan lisääntynyt alttius pahenemisvaiheille: infektion (yleensä virusinfektio) jälkeiset viikot sekä synnytystä seuraavat kuukaudet. Syynä pidetään tartuntataudin ja raskaus vaikutuksia immuunijärjestelmään.
Aaltomaisesti etenevä MS-tauti muuttuu vuosien kuluessa useimmiten jatkuvasti eteneväksi. Tällöin sitä kutsutaan ''toissijaisesti eteneväksi'' (sekundaarisesti progressiivinen tautimuoto). Joillakin potilailla tauti voi kuitenkin pysyä aaltomaisesti etenevänä koko eliniän ajan.
Ensisijaisesti etenevässä (primaaristi progressiivisessa) muodossa MS-tauti etenee jatkuvasti sairauden alusta alkaen. Pahenemisvaiheita ei esiinny lainkaan, vaan tauti etenee tasaisesti alusta alkaen. Oireet johtuvat tässä tautimuodossa pääasiassa hermosolujen vahingoittumisesta eikä tulehduksista. Tämä tautimuoto on vain pienellä osalla MS-tautia sairastavista. Ensisijaisesti etenevä tautimuoto poikkeaa siinä määrin aaltomaisesti etenevästä muodosta, että näitä kahta tautimuotoa on jopa pidetty eri tauteina.
Toissijaisesti eteneväksi MS-taudiksi kutsutaan tautityyppiä, jossa sairauden oireet jatkuvat tai pahenevat relapsien välillä. Pahenemisvaiheita saattaa tulla tai ei tule lainkaan. Noin 60 %:lle aaltomaista MS-tautia sairastavista kehittyy toissijaisesti etenevä tauti, kun ensioireista on kulunut 15 vuotta.
Tästä luokittelusta riippumaton on niin kutsuttu hyvänlaatuinen MS-tauti, joka ei rajoita potilaan elämää merkittävästi ainakaan 15 vuoteen diagnoosin jälkeen. Potilaalla on alkuvaiheessa yksi tai kaksi kohtausta, joista hän toipuu täysin, eikä tauti sen jälkeen pahene eikä toimintakyky huonone pysyvästi. Kyseessä on hyvänlaatuinen MS-tauti vain, jos 10–15 vuotta taudin alkamisen jälkeen toimintakyky on edelleen hyvin vähän huonontunut ja sairaus oli alun perin luokiteltu aaltomaisesti eteneväksi MS-taudiksi.
Hyvänlaatuinen MS-tauti aiheuttaa yleensä puhkeamisvaiheessa esim. aistien lieviä oireita. Hyvänlaatuista MS-tautia sairastavien määrää on vaikea määrittää. Kuolinsyytutkimuksissa on havaittu, että kliinisesti todetuista MS-tapauksista noin 20 % on hyvänlaatuisia. On myös väitetty, että jopa 20–30 %:lla on suhteellisen hyvänlaatuinen MS-tauti ja sairauden vaikutukset pysyvät vähäisinä 10–15 vuoden ajan tai pitempäänkin.

Diagnosointi


MS-tauti alkaa useimmissa tapauksissa nopeasti kehittyvillä keskushermostoon liittyvillä oireilla kuten näköhermotulehdus. On hyvä huomioida myös, että oireet saattavat ensin viitata muihinkin sairauksiin. MS-diagnoosin vahvistamiseksi on myös suljettava pois muut MS-taudin kanssa samankaltaisia oireita ja löydöksiä aiheuttavat sairaudet. Näitä ovat mm. vaskuliitti ja sarkoidoosi sekä neuroborrelioosi, joka on yksi muoto punkkien levittämästä borrelioosista.
MS-tauti todetaan useimmiten 20–40 vuoden ikäisenä. Huolimatta siitä, että diagnoosiin voidaan päätyä vasta myöhemminkin, on MS-tauti kuitenkin luokiteltu nuorten aikuisten sairaudeksi. Useimmissa tapauksissa ensimmäiset oireet voidaan havaita jo ennen 20 vuoden ikää, mutta niiden tunnistaminen juuri MS-taudista johtuviksi on hankalaa. Toistaiseksi ei ole onnistuttu kehittämään luotettavaa tai varmaa tutkimusta jolla MS-tauti voitaisiin todeta. Diagnoosi pohjaakin usein kliinisiin löydöksiin. Testit ovat lähinnä viitteellisiä ja niiden antamat tulokset voivat viitata myös muihin keskushermostollisiin sairauksiin. Diagnoosin suhteen tärkeimmiksi seikoiksi muodostuvatkin potilaan kertoma oirekuva, ja neurologin suorittama kliininen tutkimus.
Aivojen ja selkäytimen magneettikuvaus (MRI) on tärkeä tutkimus MS-taudin diagnosoinnissa. Keskushermostossa olevat myeliinivauriot saadaan hyvin näkyviin magneettikuvassa. Plakit ovat tyypillisesti ovaalin muotoisia, niitä on useita ja lähinnä valkea aine, etenkin aivokammioiden vieressä. Myeliinivaurioon viittaava löydös magneettikuvassa ei ole kuitenkaan yksinään varma osoitus MS-taudista, koska eräissä muissa taudeissa ilmenee samanlaisia muutoksia magneettikuvassa. Tällaisia muutoksia voi toisaalta löytyä täysin oireettomiltakin henkilöiltä.
Toinen tärkeä tutkimus on selkäydinnesteen (likvorin) tutkimus. MS-taudissa ilmenee suurella osalla MS-potilaita selkäydinnesteessä tyypillisiä tulehdusmuutoksia. Niiden esiintyminen tukee MS-diagnoosia, mutta puuttuminen ei sulje pois MS-tautia, koska kaikilla MS-potilailla ei näitä muutoksia ole. Suurin merkitys selkäydinnesteen tutkimuksella on MS-taudin erottamisessa muista sairauksista.
Hermoratojen toimintaa mittaavien herätevastetutkimusten (VEP, SEP) tarve MS-taudin diagnosoinnissa on vähentynyt magneettikuvauksen yleistymisen seurauksena.
MS-oireiden vaihtelevuudesta ja moninaisuudesta johtuen varman MS-diagnoosin tekeminen saattaa joskus kestää hyvinkin pitkään.

Oireet


MS-taudin oireet ovat hyvin moninaisia ja vaihtelevia ja ne riippuvat siitä, minkä hermoston alueella myeliinivaurio on tapahtunut. Yleisimpiä alkuoireita ovat:
Näköhäiriöt (näön hämärtyminen, kaksoiskuvat)
Yhden tai useamman raajan heikkous tai hallintavaikeudet
Tuntohäiriöt, puutumiset, epätavalliset tuntemukset, kuten pistely ja polttelu
Muita MS-taudin oireita ovat edellisten lisäksi:
Liiallinen lihasjänteys eli spastisuus (lihasjäykkyys)
Lihasvoiman heikkous
Koordinaatio- ja tasapainon säilyttämisvaikeudet
Häiriöt virtsarakon toiminnassa
Kivut, erityisesti hermovauriokivut (neuropaattinen kipu)
Poikkeuksellinen uupumus
Häiriöt kognitiivisissa toiminnoissa (esim. muistaminen ja oppiminen)
Heikentynyt lämmönsietokyky

Hoito


MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Lääkkeillä voidaan kuitenkin vaikuttaa taudin kulkuun ja lievittää sen oireita. Fysioterapialla voidaan niin ikään lievittää taudin oireita ja ylläpitää potilaan toimintakykyä.
Pahenemisvaiheita pyritään ''estämään'' immuunijärjestelmän toimintaa muuntavilla lääkkeillä (immunomodulaattorit). Niistä ovat tärkeimmät beetainterferoni ja glatirameeri. Laajoissa tutkimuksissa näiden on todettu vähentävän pahenemisvaiheita noin 30 %:lla ja magneettikuvauksessa todettavia muutoksia jopa 80 %:lla. Pahenemisvaiheita estävät lääkkeet eivät paranna myeliinivaurioita eivätkä ole tehokkaita ensisijaisesti etenevän MS-taudin hoidossa. Taudin etenemiseen interferonit eivät todennäköisesti vaikuta. Laaja Kanadalaistutkimus (7/2012)kartoitti kaikkiaan 868 beetainterferonia käyttäneen MS-potilaan taudin etenemistä lääkkeettömään ryhmään (nykyhetki n=829 sekä historiallinen kohortti n=959). Tutkimuksen tulos oli se, että beetainterferoni ei hidastanut MS-taudin invaliditeetin etenemistä.
Pahenemisvaiheita ''hoidetaan'' ensisijaisesti lyhytaikaisilla, suuriannoksisilla kortisonikuureilla (kortisonipulssihoito). Tässä hoidossa annetaan suuria kortisoniannoksia suoneen lyhyen ajan kuluessa (tyypillisesti 1 g päivässä kolmen päivän ajan). Kortisoni on voimakas tulehduksia lievittävä (anti-inflammatorinen) ja immuunijärjestelmän toimintaa hillitsevä (immunosuppressiivinen) lääke. Sen vaikutusmekanismia MS-taudissa ei tunneta tarkkaan. Se lievittää joka tapauksessa tulehduksen aiheuttamaa turvotusta keskushermostossa ja helpottaa siten hermoimpulssien kulkua. Kortisoni ei kuitenkaan paranna myeliini- eikä hermovaurioita. Kortisoni tehoaa eri potilaisiin eri tavalla.
Kortisoni nopeuttaa pahenemisvaiheen oireiden korjautumista ja vähentää magneettikuvauksella todettavia myeliinivaurioita, mutta sen suotuisa vaikutus kestää vain lyhyen aikaa. Kortisonihoidon vaikutuksesta MS-taudin ennusteeseen pitkällä tähtäimellä ei ole tutkimustietoa.
Suurilla kortisoniannoksilla on pidempään käytettynä pahoja sivuvaikutuksia, minkä vuoksi käyttö on rajoitettava mahdollisimman lyhyelle ajanjaksolle. Pienillä kortisoniannoksilla ei ole tehoa MS-taudin hoidossa sen enempää lyhyt- kuin pitkäaikaisessakaan käytössä.
Spastisiteetin hoidossa ovat peruslääkkeitä baklofeeni ja titsanidiini. Baklofeeni on keskushermoston välittäjäaineen gamma-aminovoihappon (GABA) johdannainen, joka vaimentaa selkäytimen yliaktiivisia refleksejä. Pistoksina lihakseen annettava botuliini on käyttökelpoinen lääke joidenkin lihasten spastisuuteen. Botuliini on hermomyrkky, joka on tullut tunnetuksi käytöstään kosmeettisissa hoidoissa.
MS-tautiin liittyviä kipuja hoidetaan mm. gabapentiinillä, pregabaliinilla ja amitriptyliinillä, jotka nostavat hermojen kipu- ja ärsytyskynnystä. Gabapentiini on epilepsialääke, joka tehoaa hyvin myös neuropaattisiin kipuihin. Amitriptyliini on vanha masennuslääke, joka toimii kivun lievityksessä eri tavalla ja huomattavasti pienempinä annoksina kuin depression hoidossa.
Tulehduskipulääke eivät yleensä tehoa neuropaattisiin kipuihin, eivätkä myöskään opioidit. Poikkeuksena on opioideihin luettu tramadoli, jolla on osoitettu olevan tehoa myös neuropaattisiin kipuihin.
Myös kognitiivisia oireita voidaan uusimpien tutkimusten mukaan mahdollisesti lievittää eräillä lääkkeillä. Kognitiivisia toimintoja voidaan myös harjaannuttaa neuropsykologisella kuntoutuksella. Virtsarakon toiminnan häiriöihin on käytettävissä useita lääkkeitä. Uupumuksen hoidossa on kokeiltu amantadiinia. Sen tehosta ei kuitenkaan ole vahvaa näyttöä.
Fysioterapia ja toimintaterapia ovat MS-potilaan hoidon kulmakiviä. Omatoiminen liikkuminen - silloin, kun se vielä onnistuu - on tärkeää. Myös fyysisen suorituskyvyn omatoiminen ylläpito helpottaa oireilua.
Kantasoluhoidolla voidaan joskus tulevaisuudessa ehkä pystyä korjaamaan kudostuhon, kuten demyelinisaation aiheuttamia vaurioita.
Brain-lehden heinäkuun 2003 numerossa Lontoon neurologisen instituutin University Collegen tutkijat raportoivat, että synteettisen kannabisagonistin WIN 55,212-2 käyttö toi "huomattavaa neurologista suojausta" multippeliskleroosin eläinmalleissa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä, koska ne viittaavat siihen, että oireiden hallinnan lisäksi "... kannabis voi myös hidastaa neurodegeneratiivisia prosesseja, jotka lopulta johtavat MS-taudin krooniseen invaliditeettiin ja todennäköisesti muihin tauteihin", tutkijat sanoivat loppupäätelmissään.
Tutkijat Alankomaiden Vrija University Medical Centerin neurologian osastolta raportoivat myös ensimmäistä kertaa vuonna 2003, että THC:n oraalinen käyttö voi vahvistaa MS-potilaiden immuniteettijärjestelmää. "Nämä tulokset viittaavat kannabinoidien tulehdusta poistaviin lääkinnällisiin mahdollisuuksiin MS-taudissa", kertoivat tutkijat loppuyhteenvedossaan.
Britannian hallitus sponsoroi tällä hetkellä kolmen vuoden kliinistä koetta, jonka tarkoituksena on arvioida kannabinoidien pitkäaikaisvaikutuksia sekä MS-taudin oireiden että taudin etenemisen hallinnassa. Health Canada on myös äskettäin hyväksynyt kannabisekstraktien reseptikäytön MS-tautiin liittyvän neuropaattisen kivun hoitoon. Suomessa on Finohta (Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö) julkaissut lyhennelmän kysymyksessä olevan lääkkeen (kauppanimeltään ''Sativex'') vaikutuksia koskevista tutkimuksista. Samankaltaisten kannabisekstraktien myyntiluvat odottavat hyväksymistä useissa Euroopan maissa. Britanniassa lupa on jo myönnetty.

CCSVI ja laskimoiden operointi


File:CCSVI balloon dilatation of stenosed jugular vein.jpg
Kaulan- ja rintarangan laskimoiden ahtaumien endovaskulaariset toimenpiteet ovat herättäneet runsaasti keskustelua MS-potilaiden ja tutkijoiden keskuudessa. Ajatuksen verisuonten ahtautumien (CCSVI) ja MS-taudin yhteydestä toi esille italialainen laskimosairauksiin keskittynyt tutkija, professori Paulo Zamboni Ferraran yliopistosta. Suomalaislääkärit suhtautuvat hoitoon epäilevästi, sillä asia on tutkimuksellisesti vielä keskeneräinen ja toisaalta lähestyy MS-tautia eri suunnasta, kuin perinteinen autoimmuuniteoria. Ensimmäinen pilottitutkimus julkaistiin Zambonin ryhmän toimesta v. 2009 (http://koti.mbnet.fi/hiihoo/webbi/YMVA_4198_Zamboni_final.pdf/ A prospective open-label study of endovascular treatment of chronic cerebrospinal venous insufficiency)ja tämän 18 kk kestäneen tutkimuksen tulokset olivat lupaavia kliinisten oireiden sekä aktiivisten leesioiden merkittävänä vähenemisenä MRI kuvissa. Tutkimuksen myötä havaittiin operoidun kaulalaskimon ahtautuvan uudelleen (n. 50 % tutkituista 18 kk:n aikana) ja tämä ongelma on edelleen ratkaisematta. Pilottitutkimuksia on tehty myös muualla maailmassa, esim. Stanfordin yliopiston pienimuotoinen tutkimus julkaistiin alkuvuodesta 2011 (http://www.medicalnewstoday.com/releases/214087.php/ Controversial MS Treatment Lessens Fatigue, Research At ISET 2011 Shows)ja New York:n tutkimusryhmän 125 tutkittavan pilottitutkimus julkaistiin myös 2011 (Symptom Improvement Observed After Venoplasty in MS Patients ). Vuoden 2011/2012 aikana julkaistaneen laajempi plasebokontrolloitu kliininen tutkimus, missä mukana n. 600 MS-diagnosoitua (http://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT01089686/ Study To Evaluate Treating Chronic Cerebrospinal Venous Insufficiency (CCSVI) in Multiple Sclerosis Patients)

Ennuste


MS-tauti ei johda välittömästi kuolemaan. Sairaus voi kuitenkin vaikuttaa elinikään erityisesti silloin, jos henkilö sairastaa MS-taudin hankalinta muotoa. Tauti saattaa edetä äkillisesti näin vaikeuttaen liikunta- ja toimintakykyä tai pysyä loppuelämän ajan vain aavistuksena taustalla. Taudin luonteesta johtuen oireet kunkin potilaan kohdalla ovat hyvin yksilöllisiä. Kaikilla potilailla havaittavia ongelmia esiintyy kuitenkin näköhermoston ja tuntohermoston alueilla.
MS-tautiin sairastunut pystyy elämään täysin normaalia elämää hyvinkin pitkään. Hänen ei tarvitse tehdä askeettisia elämäntapamuutoksia. MS-potilas pystyy työskentelemään lähes normaalisti, huolimatta taudin luonteen aiheuttamista lyhyistä sairauspoissaoloista. Jotkut MS-potilasta jaksavat työskennellä eläkeikään asti ja useimmat ainakin vuosikymmeniä sairastuttuaan.
MS-taudin toissijaiset syyt saattavat johtaa muuta väestöä lyhyempään eliniän ennusteeseen, esim. pitkäaikaisessa sairaalahoidossa, kun potilas ei enää pärjää omatoimisesti kotona ja joutuu hoitolaitokseen. Jos huonokuntoinen, liikkumaton potilas sairastuu johonkin infektioon, se voi muodostua hänelle kohtalokkaaksi. Silloin potilaan peruskunto on laskenut kaikin puolin huonommaksi ja MS-tauti on edennyt jo pitkälle.
MS-taudista kärsivillä on yleisesti ottaen alentunut syöpävaara. Tiettyjen syöpätautien, kuten virtsarakon syöpä ja aivokasvainten vaarat ovat kuitenkin kasvaneet.

Katso myös


Luettelo tunnetuista MS-tautisista

Lähteet


}}

Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,621,763,2893,5928,16449 HUS-tietosivu
http://www.ms-liitto.fi/index.phtml?page_id=103&topmenu_id=6&menu_id=103&page_id=103&this_topmenu=6&lang=1 Suomen MS-liiton tietosivut
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=MS-tauti&p_artikkeli=dlk00048 Duodecim-terveyskirjasto
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi36070 Päivitetty Käypä hoito -suositus (3.7.2006): MS-taudin lääkehoito ja kuntoutus
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=74&t=&a=5918 YLE Elävä arkisto: MS-taudin tutkimus ja hoito
Luokka: Neurologiset sairaudet
Luokka: Autoimmuunisairaudet
ar:التصلب اللويحي
id:Sklerosis multipel
bs:Multipla skleroza
bg:Множествена склероза
ca:Esclerosi múltiple
cs:Roztroušená skleróza
da:Multipel sklerose
de:Multiple Sklerose
et:Multiipelskleroos
el:Πολλαπλή σκλήρυνση
en:Multiple sclerosis
es:Esclerosis múltiple
eo:Multloka sklerozo
eu:Esklerosi anizkoitz
fa:اسکلروز چندگانه
fr:Sclérose en plaques
gl:Esclerose múltiple
ko:다발성 경화증
hi:मल्टिपल स्क्लेरोसिस (बहुसृत काठिन्य)
hr:Multipla skleroza
it:Sclerosi multipla
he:טרשת נפוצה
ku:Skleroza enîfireh
lv:Izkaisītā skleroze
lt:Išsėtinė sklerozė
hu:Sclerosis multiplex
mr:मल्टिपल स्क्लेरॉसिस
nl:Multiple sclerose
ja:多発性硬化症
no:Multippel sklerose
pl:Stwardnienie rozsiane
pt:Esclerose múltipla
ro:Scleroză multiplă
ru:Рассеянный склероз
sq:Multiple skleroza
simple:Multiple sclerosis
sk:Skleróza multiplex
sl:Multipla skleroza
sr:Multipla skleroza
sh:Multipla skleroza
sv:Multipel skleros
ta:தண்டுவட மரப்பு நோய்
th:โรคมัลติเพิล สเกลอโรซิส
tr:Multipl skleroz
uk:Розсіяний склероз
zh:多发性硬化症

Beherit


Beherit on suomi black metal -yhtye, joka perustettiin vuonna 1989.
Beheritiä pidetään Suomen ensimmäisenä black metal -yhtyeenä. Yhtyeen viimeiset albumit eivät ole olleet enää tyyliltään black metallia vaan koskettimilla ja muilla koneilla tehtyä rituaalimusiikkia black metal -hengessä. Muutoksen syynä on, että yhtyeen vokalistina ja kitaristina toiminutta Marko Laiho ei enää kiinnostanut metallimusiikin tekeminen. Beherit lakkasi olemasta, mutta Laiho jatkoi musiikin tekemistä. Vuonna 1999 tuli julki Suuri Shamaani -CD täynnä kosketinvoittoista ambientia. Tämän jälkeen Laiho jatkoi DJ Gamma -nimellä hardcore techno -piireissä.
Keväällä 2009 yhtye julkaisi ensimmäisen uuden albumin (Engram) yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kahdesta edellisestä, ambient-vaikutteisesta albumista (H418ov21.C, Electric Doom Synthesis) poiketen, Engram on Drawing Down The Moon -albumin tyylistä black metal raskailla kitarasoundeilla höystettynä.
Yhtye julkaisi demon "Down There..." -nimellä The Lord Diabolus.

Jäsenet


Nuclear Holocausto Vengeance (Marko Laiho) - vokaalit, sähkökitara, koskettimet (myös Black Crucifixion ja Goat Vulva)
Daemon Fornication - bassokitara
Black Jesus - bassokitara
Necroperversor - rummut
Sodomatic Slaughter - (Jari Pirinen) rummut (myös Black Crucifixion)
Kimmo Luttinen - rummut (myös Impaled Nazarene, Catamenia)
Ancient Corpse Desekrator - kitara (Sami Tenetz)
Abyss, Twisted Baptizer - basso

Diskografia


Demot


EP:t


Kokopitkät


Kokoelmat


Splitit


Aiheesta muualla


http://www.sadomator.com/beherit Beheritin fanisivu
Luokka:Suomalaiset black metal -yhtyeet
da:Beherit
de:Beherit
en:Beherit (band)
es:Beherit (banda)
fr:Beherit
it:Beherit
oc:Beherit
pl:Beherit (grupa muzyczna)
ro:Beherit
ru:Beherit
sv:Beherit
tr:Beherit

Ryöppäys

Ryöppääminen eli ruoka-aineen nopea keittäminen voi tapahtua kuumassa vedessä tai höyryssä kiehuttamalla. Tarkoituksena on joko pehmentää ruoka-ainetta, poistaa siitä makuhaittoja tai myrkkyjä taikka hidastaa entsyymien toimintaa. Ryöppäämisessä ruoka-aine ei ehdi kypsyä.
Tyypillisiä ryöpättäviä ruoka-aineita ovat jotkin myrkylliset tai kirpeämakuiset sienet kuten korvasieni ja rouskut. Korvasienestä hengenvaarallinen myrkky liukenee keitinveteen vasta useilla ryöppäyskerroilla, rouskuille taas riittää yksikin kerta. Jotta ryöppäys olisi tehokasta, keitinvesi on siihen liuenneiden myrkkyjen takia kaadettava jokaisen ryöppäyskerran jälkeen pois. Ryöppäyksen jälkeen sienet kelpaavat käytettäviksi maittavana ruokana. Läheskään kaikista myrkkysienilajeista myrkky ei kuitenkaan lähde ryöppäämällä.
Monet kasvikset ryöpätään ennen pakastaminen tai hapattaminen, jotta entsyymitoiminta pysähtyisi ja mikrobit kuolisivat.
Kemiallisessa mielessä ryöppäys on yksikköoperaatioihin kuuluva uutto. Tämä tarkoittaa, että ruoka-aineessa ei ryöpättäessä tapahdu kemiallista reaktiota, vaan sen ainesosat eriytetään fysikaalisesti toisistaan uuttamalla osa niistä vesi. Korvasienen tapauksessa poistettava aine on myrkyllinen gyromitriini.

Katso myös


Kalttaus
Keittäminen

Lähteet


Luokka:Ruoanlaitto
Luokka:Sienet
Luokka:Myrkkysienet
et:Kupatamine
en:Parboiling
es:Sancochar
fa:کوتاه جوشاندن
he:חליטה
nn:Forvelling
sv:Förvällning

Ryöppääminen

Ryöppäys

Leo I


Tiedosto:Leo I Louvre Ma1012.jpg
Leo I eli Flavius Valerius Leo Augustus (401–18. tammikuuta 474) oli Rooman keisari 457–474.
Leo kruunattiin keisariksi 7. helmikuuta 457. Se oli ensimmäinen kerta, jolloin Konstantinopolin patriarkka oli mukana kruunajaisissa. Leon valitsi keisariksi armeijan komentaja Aspar. Leo onnistui kuitenkin päästä eroon Asparista, kun hän liittoutui isaurialaisten kanssa. Leon tytär meni naimisiin isaurialaisten johtajan Tarasicodissan kanssa, josta myöhemmin tuli keisari Zenon (keisari) vuonna 474.
Leon aikana hunnit ja gootit hyökkäsivät useita kertoja Balkanille, mutteivät pystyneet valtaamaan Konstantinopolia Theodosius II:n rakennuttamien muurien takia. Vuonna 467 Leo nimitti Anthemius Länsi-Rooman keisariksi.
Vuonna 468 hän lähetti retkikunnan vandaalit vastaan, mutta se kukistui Leon vävyn Basiliscus ansiosta.
Tiedosto:Solidus-Leo I-RIC 0605.7.jpg]]
Luokka:Vuonna 401 syntyneet
Luokka:Vuonna 474 kuolleet
Luokka:Rooman keisarit
als:Leo I. (Byzanz)
ar:ليو الأول
an:León I de Bizancio
bg:Лъв I (император)
ca:Flavi Valeri Lleó
cs:Leon I.
cy:Leo I
de:Leo I. (Byzanz)
et:Leo I (keiser)
el:Λέων Α΄
en:Leo I the Thracian
es:León I (emperador)
eu:Leon I.a Bizantziokoa
fa:لئوی یکم
fr:Léon Ier (empereur byzantin)
gl:León I, Emperador
ko:레오 1세 (비잔티움 제국)
hy:Լևոն I (Բյուզանդիայի կայսր)
hr:Leon I., bizantski car
it:Leone I di Bisanzio
he:לאו הראשון, קיסר האימפריה הביזנטית
ka:ლეონ I (ბიზანტია)
la:Leo I (imperator)
lt:Imperatorius Leonas I Didysis
hu:I. Leó bizánci császár
mk:Лав I (владетел)
nl:Leo I van Byzantium
ja:レオ1世 (東ローマ皇帝)
no:Leo I (keiser)
pl:Leon I (cesarz bizantyński)
pt:Leão I de Bizâncio
ro:Leon I (împărat)
ru:Лев I Макелла
sk:Lev I. (Byzantská ríša)
sr:Лав I
sh:Car Lav I
sv:Leo I (kejsare)
tl:Leo I (emperador)
tr:I. Leo (imparator)
uk:Лев I Макелла
diq:Leo I (İmperator)
zh:利奥一世 (拜占庭)

Kalttaus

Kalttaamisessa ruoka-ainetta keitetään kunnes sen uloin kerros on valmis irrotettavaksi.
''Tomaattien kalttauksessa'' tomaatteja keitetään vedessä niin kauan, että tomaatin ohuen ulkokuoren saa helposti vedettyä irti.
''manteli kalttauksen'' tarkoituksena on irrottaa mantelin karvas, ruskea ja ohut ulkokuori kellertävästä sisuksesta.
Kalttaus tarkoittaa myös kokonaisen ruhon käsittelyä karvojen poistamiseksi jättäen nahka paikoilleen (vrt. nylkeminen). Esimerkiksi sika kastetaan kiehuvaan veteen, minkä jälkeen karvoitus, ihon pintakerros ja niissä olleet epäpuhtaudet irtoavat helposti.

Katso mös


Ryöppäys

Aiheesta muualla


http://www.kotiliesi.fi/arki/kokkaajan-opas/ruokasanasto/k.aspx Kotiliesi, kalttaus
Luokka:Ruoanlaittotekniikat
ar:بلنشنج
ms:Celur
be:Бланшыраванне
be-x-old:Бланшыраваньне
bs:Blanširanje
bg:Бланширане
ca:Escaldat
cs:Blanšírování
de:Blanchieren
et:Blanšeerimine
en:Blanching (cooking)
es:Escaldado
fr:Blanchiment d'aliments
ko:데치기
he:בישול לבן
kk:Бланширлеу
hu:Blansírozás
nl:Blancheren
no:Blanchering
pl:Blanszowanie
pt:Branqueamento
ru:Бланширование
sv:Blanchering
uk:Бланшування

Kieltolaki (yhtye)

Kieltolaki on 1973 perustettu porilainen rock-yhtye, joka toimi aktiivisimmillaan n. 70-luvun puolivälistä aina 80-luvun alkuun. Yhtyeen omasta tuotannosta vastasi pääosin tuolloin kitaristi Jonttu Virta.
Ensimmäisiä keikkoja Kieltolaki teki tuolloin suosituissa ja satamäärin yleisöä keränneissä koulubileissä. Ensimmäiset tanssilavakeikat suuntautuivat nuorelle rock and roll -yhtyeelle muun muassa Porin Kuplahallille, Köyliön Lallintalolle ja Aitoon Honkalaan.
Bändi keikkaili koko 1970-luku pitkin Suomi tanssilavoja, työväentaloja, sekä merkittävämpiä rock-klubeja myöten ollen kyseisellä vuosikymmenellä yksi eniten rock-keikkoja tehnyt porilainen kokoonpano. Managerina toimi alkuvaiheessa porilainen Arto Impola ja vuodesta 1976 alkaen muun muassa "Mänttäläinen hengenmies" legendaarinen Defiers yhtyeen rumpali Pastori Pohjalainen..
Kieltolaki teki 1970-luvulla useita äänityksiä Porin Yleisradion silloisella Karhulinnan studiolla. 1977 bändi äänitti Pekka Nurmikallion legendaarisella Lahti sijainneella Microvox-studiolla Finnlevyn ja Suosikki-lehden julkaisemalle Rock Rallye 77 -kokoelmalle kitaristi Jonttu Virran biisin "I saw the city". Alun perin singlelle tarkoitettu – lähinnä Kieltolain linjaa lähempänä ollut – Jontun kappale "Travelin man" jäi bändin ja Finnlevyn sopimuksesta huolimatta julkaisematta.
Kieltolain silloisessa pitkäaikaisimmassa kokoonpanossa soittivat Arska Marjamäki (laulu), Jonttu Virta (kitara), Naassi Rask (basso) ja Masa Lepistö (rummut). Jonttu Virta siirtyi 1982 Kieltolaista perusteilla olevaan Dingo (yhtye). Kieltolaki jatkoi toimintaansa Marjamäen ja Raskin luotsaamana. Uusina porilaisina kitaristeina nähtiin mm. Pena Puurila ja Mika Lundgren.
Uudestaan aktiivisempi ja säännöllisempi keikkailu starttasi Marjamäen ja Raskin lisäksi ex-Appendix-rumpali Vesku Koivusalon ja ex-Sharks-kitaristi Kristian Lehtisen voimin. Kyseinen Kieltolain kokoonpano levytti 1987 Marjamäen, Raskin ja Virran kappaleista tehdyn singlen "Nightdriver" ja "Bad bad girl".
Kieltolain musiikkia kuullaan myös 1990-luvulla julkaistulla Pori Grafitilla. Porilaisten bändien harvinaisuuksia sisältäneellä äänitteellä Kieltolailta on mukana Marjamäen suomenkielinen Yölintu-kappale.
Kieltolain julkaisematonta materiaalia on 1970- ja 1980-luvuilla äänitetty mainittujen Karhulinnan ja Microvoxin studioiden lisäksi mm. Mika Sundqvistin MSL- Studiolla, Ahti Impolan Studiolla & useina liveäänityksinä.
1970-80 luvun vaihteessa yhtye teki rhytm and blues keikkoja ja äänityksiä nimellä The Bitchs. 1980-1990 -lukujen taitteessa bändi keikkaili myös nimellä Mailbox Boogie.
Yli 35 vuotta sitten perustettu Kieltolaki on toiminnassa edelleen. Pitkän tauon jälkeen ''ensimmäinen ”vanhan kokoonpanon”'' live esiintyminen bändillä oli maaliskuussa 2008 Porissa Kulttuuritalo Annankatu 6: ssa.
Yhtyeen kokoonpano ko. keikalla oli Arska Marjamäki, laulu (''nykyisin myös Bayou Train''), Naassi Rask, basso (''nyk. myös Rocktoscope'') ja Jonttu Virta, kitara (''nyk. myös Jonttu & Kide Duo ja Solid Citizens''). Rumpalina oli jo 70-luvullakin Kieltolaissa soittanut Jauho Saarto.
Kieltolain nykyiseen (elokuu 2008 →) kokoonpanoon kuuluu Marjamäen, Raskin ja Virran lisäksi useista porilaisista rock kokoonpanoista tuttu rumpali Pakeri Hannus.

Aiheesta muualla


Luokka:Suomalaiset rockyhtyeet

Leo II


Tiedosto:Leo2-coin.jpg
Leo II eli Flavius Leo Augustus (467 – 10. marraskuuta 474) oli Rooman keisari vuonna 474. Hänen isänsä oli Zenon (keisari) ja hänen äitinsä oli keisari Leo I:n tytär Ariadne.
Leon lähimpänä sukulaisena hänestä tuli keisari vuonna 474. Zenon hallitsi valtakuntaa poikansa ollessa vielä alaikäinen. Kun Leo kuoli vain kymmenen kuukautta sen jälkeen kun hänestä oli tullut keisari seurasi hänen isänsä häntä keisarina.

Lähteet


<br clear=all/>
Luokka:Vuonna 467 syntyneet
Luokka:Vuonna 474 kuolleet
Luokka:Rooman keisarit
als:Leo II. (Byzanz)
ar:ليو الثاني
an:León II de Bizancio
bg:Лъв II
ca:Lleó II (emperador)
cs:Leon II.
de:Leo II. (Byzanz)
et:Leo II (keiser)
el:Λέων Β΄
en:Leo II (emperor)
es:León II (emperador)
eu:Leon II.a Bizantziokoa
fa:لئوی دوم
fr:Léon II (empereur byzantin)
ko:레오 2세 (비잔티움 제국)
hr:Leon II., bizantski car
it:Leone II di Bisanzio
ka:ლეონ II (ბიზანტია)
la:Leo II (imperator)
hu:II. Leó bizánci császár
mk:Лав II (владетел)
nl:Leo II van Byzantium
ja:レオ2世 (東ローマ皇帝)
no:Leo II (keiser)
pl:Leon II (cesarz bizantyński)
pt:Leão II de Bizâncio
ro:Leon al II-lea (împărat)
ru:Лев II
sk:Lev II. (Byzantská ríša)
sr:Лав II
sh:Lav II (car)
sv:Leo II (bysantinsk kejsare)
tl:Leo II (emperor)
tr:II. Leo (imparator)
uk:Лев II (візантійський імператор)
diq:Leo II (İmperator)
zh:利奥二世 (拜占庭)

QQ Blue

QQ Blue oli porilainen rock-yhtye (vuosina 1986–1987), joka perustettiin suositun Dingo (yhtye) hajoamisen jälkeen. QQ Bluen laulusolistina toimi Joe Meikle, joka oli aiemmin toiminut Dingon englanninkielisten kappaleiden sanoittajana. Kitaristina toimi Dingon perustajäsen Jonttu Virta, basistina Olli-Pekka "Patu" Ruohonen. Yhtye julkaisi albumin ''Crusade''. Levyn sävelsi pääasiassa Jonttu Virta ja sanoitti Joe Meikle. Yhtye lauloi englanniksi.

Diskografia


''Crusade (albumi)'' (Finnlevy, 1987)

Singlet


''Can't go on/Goodbye little dreamer'' (1989)

Aiheesta muualla


Luokka:Suomalaiset rockyhtyeet
Luokka:Porin musiikki

Eva Marie Saint

Kuva:North by Northwest movie trailer screenshot (21).jpg
Eva Marie Saint (s. 4. heinäkuuta 1924 Newark, New Jersey) on Yhdysvallat näyttelijä. Hän on näytellyt vaaleita, viehättäviä naispääosia monissa elokuvissa 1950-luku alkaen.
Saint opiskeli näyttelemistä Bowling Green State Universityssä, ja teki joitain töitä radiossa ja televisiossa ennen Drama Critics Awardin voittoa roolistaan näytelmässä ''A Trip to Bountiful'' (1953).
Hänen ensimmäinen elokuva oli ''Alaston satama'' (1954) vastanäyttelijänä Marlon Brando, josta hän voitti parhaan naissivuosan Oscar-palkinto. Hän teki tunnetuimmat elokuvansa uransa alkuaikoina: ''Kourallinen lunta'' (1957) vastanäyttelijänä Don Murray, Alfred Hitchcockin ''Vaarallinen romanssi'' (1959) vastanäyttelijänä Cary Grant, ja ''Exodus'' (1960) vastanäyttelijänä Paul Newman. Saint näytteli myös vuonna 1966 ilmestyneessä Formula 1:stä kertovassa Grand Prix (elokuva) -elokuvassa.
Jouduttuaan näyttelemään 1970-luku vain toisen luokan elokuvissa, Saint palasi televisioon ja teatteriin 1980-luku. Hän näytteli useissa televisioelokuvissa, ja voitti vuonna 1990 Emmyn minisarjasta ''Harkittu murha''.
Saint näytteli Martha Kentiä, Teräsmies äitiä, elokuvassa ''Superman Returns'' (2006).
Eva Marie Saintillä on kaksi tähteä Hollywood Walk of Famellä, yksi elokuvista (6624 Hollywood Boulevard) ja toinen televisiosta (6730 Hollywood Boulevard).
Eva Marie Saint on ollut naimisissa Jeffrey Haydenin kanssa vuodesta 1951 lähtien. Heillä on kaksi lasta.

Aiheesta muualla


http://www.thegoldenyears.org/saint.html Classic Movies (1939 - 1969): Eva Marie Saint
Luokka:Yhdysvaltalaiset näyttelijät
Luokka:Hollywood Walk of Fame
Luokka:Oscar-palkinnon voittaneet henkilöt
Luokka:Primetime Emmy -palkinnon voittaneet henkilöt
Luokka:Vuonna 1924 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
id:Eva Marie Saint
bg:Ева Мари Сейнт
ca:Eva Marie Saint
da:Eva Marie Saint
de:Eva Marie Saint
en:Eva Marie Saint
es:Eva Marie Saint
fr:Eva Marie Saint
ko:에바 마리 세인트
hr:Eva Marie Saint
it:Eva Marie Saint
nl:Eva Marie Saint
ja:エヴァ・マリー・セイント
no:Eva Marie Saint
pl:Eva Marie Saint
pt:Eva Marie Saint
ro:Eva Marie Saint
ru:Сейнт, Эва Мари
simple:Eva Marie Saint
sr:Ева Мари Сејнт
sh:Eva Marie Saint
sv:Eva Marie Saint
tl:Eva Marie Saint
tr:Eva Marie Saint
yo:Eva Marie Saint
zh:爱娃·玛丽·森特

Malline:User it

<div style="float:left;border:solid #6ef7a7 1px;margin:1px;">
</div><noinclude>
Luokka:Babel-kielitaitomallineet
ang:Bysen:Brūcend it
ar:قالب:مستخدم it
arc:ܩܠܒܐ:User it
az:Şablon:User it
id:Templat:User it
ms:Templat:Pengguna it
zh-min-nan:Template:User it
be:Шаблон:User it
be-x-old:Шаблён:User it
bi:Template:User it
br:Patrom:User it
bug:Templat:Pengguna it
bg:Шаблон:Потребител it
ceb:Plantilya:User it
pdc:Moddel:User it
cv:Шаблон:User it
de:Vorlage:User it
nv:Bee álnééhí:User it
dsb:Pśedłoga:Wužywaŕ it
dz:Template:User it
et:Mall:User it
en:Template:User it
myv:ЛопаПарцун:User it
es:Plantilla:·Usuarios por idioma (it)
eo:Ŝablono:Vikipediisto it
eu:Txantiloi:·Hizkuntza (it)
fa:الگو:User it
fo:Fyrimynd:User it
fr:Modèle:Utilisateur it
gag:Şablon:Kullanıcı it
gl:Modelo:User it
ko:틀:User it
hi:साँचा:User it
hsb:Předłoha:User it
it:Template:Utente it
he:תבנית:User it
ka:თარგი:User it
ht:Modèl:User it
lbe:Шаблон:User it
lv:Veidne:User it
lb:Schabloun:Benotzer it
lt:Šablonas:User it
li:Sjabloon:Gebroeker it
hu:Sablon:User it
krc:Шаблон:User it
arz:قالب:User it
mn:Загвар:User it
nah:Nemachiyōtīlli:Tlatequitiltilīlli it
fj:Template:User it
nl:Sjabloon:Gebruiker it
nds-nl:Mal:Gebruker it
ne:ढाँचा:User it
new:Template:User it
ja:Template:User it
or:ଟେମ୍ପଲେଟ:User it
uz:Andoza:User it
pa:ਨਮੂਨਾ:User it
pl:Szablon:User it
pt:Predefinição:User it
rm:Model:User it
ru:Шаблон:User it
sco:Template:Uiser it
simple:Template:User it
sk:Šablóna:User it
sl:Predloga:Uporabnik it
cu:Обраꙁьць:User it
sr:Шаблон:Корисник it
sv:Mall:Användare it
ta:வார்ப்புரு:User it
th:แม่แบบ:User it
vi:Bản mẫu:User it
tr:Şablon:Kullanıcı it
uk:Шаблон:User it
vo:Samafomot:User it
wo:Royuwaay:Jëfandikukat it
zh-yue:Template:User it
yo:Àdàkọ:Oníṣe it
zh:Template:User it
</noinclude>

Luokka:User it-N

Käyttäjiä jotka puhuvat äidinkielenään italiaa.
Luokka:User it
af:Kategorie:Gebruiker it-N
als:Kategorie:User it-M
am:መደብ:User it-N
ar:تصنيف:مستخدم it-N
an:Categoría:Usuario it-N
ast:Categoría:Usuarios por idioma - Italianu nativu
az:Kateqoriya:İstifadəçi it-N
id:Kategori:User it-N
ms:Kategori:Pengguna it-N
jv:Kategori:User it-N
be:Катэгорыя:User it-N
be-x-old:Катэгорыя:Вікіпэдыйцы, якія ведаюць мову it-N
bi:Category:User it-N
bar:Kategorie:User it-M
bs:Kategorija:Korisnik it-N
br:Rummad:Implijerien it-M
bug:Kategori:User it-N
bg:Категория:Потребител it-N
ca:Categoria:Usuaris it-N
ceb:Kategoriya:User it-N
co:Category:Utilizatore it-M
cy:Categori:Defnyddiwr it-M
da:Kategori:Brugere it-N
pdc:Abdeeling:Benutzer it-M
de:Kategorie:User it-M
nv:Tʼááłáhági átʼéego:Choyoołʼįįhí it-N
dsb:Kategorija:Wužywaŕ it-M
na:Category:User it-N
dz:Category:User it-N
et:Kategooria:User it-N
el:Κατηγορία:Χρήστης it-M
en:Category:User it-N
myv:Категория:User it-N
es:Categoría:Usuarios por idioma - Italiano nativo
eo:Kategorio:Vikipediisto it-D
ext:Category:Usuárius pol luenga - Italianu nativu
eu:Kategoria:Italiera ama hizkuntza
ee:Category:User it-N
fa:رده:User it-N
fo:Bólkur:Brúkari it-M
fr:Catégorie:Utilisateur it-M
fy:Kategory:Meidogger/Taal it-M
fur:Categorie:Utent it-N
ga:Catagóir:Úsáideoir it-L
gl:Categoría:Usuario it-N
ko:분류:사용자 it-M
hy:Կատեգորիա:User it-N
hsb:Kategorija:User it-N
io:Kategorio:User it-N
ilo:Kategoria:Agar-aramat it-N
ia:Categoria:Usator it-N
ie:Categorie:User it-M
is:Flokkur:Notandi it-M
it:Categoria:Utenti it-M
he:קטגוריה:User it-N
kl:Sumut atassuseq:User it-N
ka:კატეგორია:მომხმარებელი it-N
rw:Category:User it-N
sw:Jamii:User it-N
ht:Kategori:User it-N
lad:Katēggoría:User it-N
lbe:Категория:User it-N
la:Categoria:Usores it-N
lv:Kategorija:User it-N
lb:Kategorie:Benotzer it-M
lt:Kategorija:User it-N
li:Categorie:Gebroeker it-M
lmo:Categuria:User it-N
hu:Kategória:User it-N
mk:Категорија:Корисник it-N
mg:Sokajy:User it-N
krc:Категория:User it-N
mt:Kategorija:Utenti it-N
mi:Category:User it-N
cdo:Category:User it-M
mwl:Catadorie:Outelizador it
mdf:Категорие:User it-N
mn:Ангилал:User it-N
nah:Neneuhcāyōtl:Tlatequitiltilīlli it-N
fj:Category:User it-N
nl:Categorie:Wikipedia:Gebruiker it-M
nds-nl:Kategorie:Gebruker it-M
ja:Category:User it-N
nap:Categurìa:User ita-N
no:Kategori:Bruker it-N
nn:Kategori:Brukar it-N
uz:Turkum:User it-N
km:ចំណាត់ថ្នាក់ក្រុម:User it-N
pms:Categorìa:User ita-N
nds:Kategorie:User it-M
pl:Kategoria:User it-N
pt:Categoria:Usuário it
crh:Kategoriya:User it-N
ksh:Saachjrupp:Wikipedia:Medmaacher hätt Ėttalljänesh als MottoShprooch
ro:Categorie:Utilizator it-N
rm:Categoria:Utilisaders it-N
ru:Категория:User it-N
se:Kategoriija:Geavaheaddji it-N
sg:Catégorie:User it-N
sc:Categoria:Usuariu it-M
sq:Kategoria:User it-N
scn:Catigurìa:User it-N
simple:Category:User it-N
sk:Kategória:User it-N
sl:Kategorija:Uporabnik it-N
cu:Катигорїꙗ:User it-N
sh:Kategorija:User it-N
sv:Kategori:Användare it-N
ta:பகுப்பு:User it-N
roa-tara:Category:User ita-N
th:หมวดหมู่:User it-N
vi:Thể loại:User it-N
tr:Kategori:Kullanıcı it-A
udm:Категория:User it-N
uk:Категорія:User it-N
vec:Categoria:Utenti it-M
vo:Klad:Geban it-N
wa:Categoreye:Uzeus it-N
vls:Categorie:Gebruker it-M
wo:Wàll:Jëfandikukat it-N
wuu:分类:User it-N
zh-yue:Category:User it-N
bat-smg:Kateguorėjė:User it-N
zh:Category:It 母語使用者

Tiikeribarbi


Tiikeribarbi (''Puntius rhomboocellatus'') on Särkikalat kuuluva kala. Se on suosittu akvaariokala.

Koko ja ulkonäkö


Tiikeribarbilla on neljä tummaa raitaa kellertävällä pohjalla, lähisukulaislajilla viisiraitabarbilla raitoja on viisi, mistä kertovat myös tieteelliset nimet (''tetrazona'' = neliraitainen, ''pentazona'' = viisiraitainen). Evät ovat punaiset. Kuononkärki on koiraalla punainen, minkä avulla voi erottaa aikuisten yksilöiden sukupuolet toisistaan.

Alkuperä


Tiikeribarbi on kotoisin Sumatran ja Borneon joki- ja järvivesistä.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen


Tiikeribarbi on melko rauhallinen kala mutta saattaa näykkiä pitkäeväisten kalojen eviä. Niitä pidetään vähintään viiden yksilön parvessa, johon muodostuu tiukka nokkimisjärjestys. Mitä suuremmassa parvessa tiikeribarbit elävät, sitä rauhallisemmin ne käyttäytyvät. Liian pienessä parvessa barbit kiusaavat usein parven pienimmän hengiltä, tai saattavat ahdistella muiden lajien kaloja.

Vesiolot ja ravinto


Pehmeä tai keskikova vesi, pH 6,5–7,5 , lämpötila 24–26 °C, akvaarion pituus vähintään 80&nbsp;cm

Lähteet

Katso myös


Luettelo akvaariokaloista

Aiheesta muualla


http://lauraholopainen.akvaario.org/index.php?nayta=tiikeribarbi Laura Holopainen
http://users.tkk.fi/~lsarakon/lajit/tiikerib.html Liisa Sarakontu
Luokka:Akvaariokalat
Luokka:Särkikalat
id:Ikan sumatera
ms:Ikan Pelampong Jaring
bs:Tetrazona
bg:Суматрански барбус
ca:Puntius rhomboocellatus
de:Sumatrabarbe
en:Tiger barb
es:Puntius tetrazona
fr:Barbu de Sumatra
ko:수마트라 (동물)
it:Puntius tetrazona
hu:Szumátrai díszmárna
nl:Sumatraan (vis)
no:Tigerbarbe
pl:Brzanka sumatrzańska
pt:Bárbus-sumatrano
ru:Суматранский барбус
sk:Mrenka štvorpruhá
sv:Tigerbarb
th:ปลาเสือสุมาตรา
uk:Пунтіус суматранський
zh:四帶無鬚魮

Iin junaturma


Kuva:Iin junaonnettomuus, pakettiauto kiskojen vieressä.jpg
Iin junaturma tapahtui keskiviikkona 9. helmikuuta 2000 kello 15.04 Iissä, Oulun pohjoispuolella, Olhavan rautatieaseman ja Iin rautatieaseman liikennepaikkojen välillä Oulu–Tornio-rata.
Rovaniemi Oulun kautta Kajaaniin matkalla ollut pikajuna P&nbsp;974 ja rataa ylittämässä ollut pakettiauto törmäsivät toisiinsa vartioimattomassa Akolan metsäautotien tasoylikäytävä. Törmäyksen seurauksena juna suistui kiskoilta ja pakettiauto vaurioitui käyttökelvottomaksi.
Törmäyksessä Mercedes-Benz 307D -mallisen pakettiauton peräosa kiilautui raskaan dieselveturin alle, suistaen veturin ja sen mukana kaikki junan neljä vaunua raiteilta. Junan nopeus oli törmäyshetkellä 120 km/h. Onnettomuudessa vakavimmin loukkaantui veturinkuljettaja, lievempiä vammoja saivat pakettiauton kuljettaja ja yhdeksän junamatkustajaa.
Yhteentörmäyksessä veturin kulkusuunnassa etummainen teli suistui heti kiskoilta. Veturi jatkoi matkaansa työntäen pakettiautoa edellään noin 25 metrin matkan, ennen kuin auto sinkoutui junan oikealle puolelle. Veturin takateli pysyi kiskoilla ainakin 100 metrin matkan törmäyskohdasta, jolloin veturi suistui alas ratapenkereelle vieden ensimmäisen vaunun mukanaan.
160 metrin päässä tasoristeyksestä veturin keula törmäsi maahan, ja veturi kääntyi lähes 180 astetta keula tulosuuntaan, kaatuen vasemmalle kyljelleen, ja liukui vielä kyljellään perä edellä 25 metrin matkan ennen pysähtymistään 185 metrin päähän tasoristeyksesta ja 18 metrin päähän radasta.
Myös junan ensimmäinen vaunu kaatui kyljelleen suistuvan veturin vetäessä sen etutelin pois kiskoilta ja takaa tulevien vaunujen pakottamana sen pois raiteilta. Loukkaantuneista matkustajista kuusi istui ensimmäisessä vaunussa. Loput kolme vaunua suistuivat kiskoilta, mutta pysyivät pystyssä raiteen päällä.
Onnettomuuden seurauksena junan veturi, Dr16 no. 2814, jouduttiin pahoin vaurioituneena hylkäämään. Veturista tuli näin ollen Dr16-sarjan ensimmäinen hylätty veturi. Myös junan ensimmäinen vaunu hylättiin. Onnettomuuden kokonaiskustannukset olivat noin 20,3 miljoonaa Suomen markka (noin 3,4 miljoonaa euroa).

Aiheesta muualla


http://www.onnettomuustutkinta.fi/6419.htm Onnettomuustutkintakeskuksen raportti
Luokka:Iin liikenne
Luokka:Vuoden 2000 junaonnettomuudet
Luokka:Junaonnettomuudet Suomessa

Foinikia

Foinikialaiset

Minkiö


Minkiö on Jokioinen kunnan kylä Lounais-Hämeessä, kuntakeskuksen pohjoispuolella Yhdystie 2813 (Humppilantie) varrella, johon suuri osa Minkiön taloista on keskittynyt. Minkiön kylään kuuluvat Kalakosken, Minkiönkylän, Nivan ja Uudenkulman kulmakunnat. Kyläalue on hajanainen ja sijaitsee peltomaiseman ympäröimänä kuntakeskuksen pohjoispuolella.
Luokka:Jokioisten kylät

301 eaa.

Tapahtumia


Ensimmäinen maininta Pergamonissa valmistetusta pergamentti.
Seleukos liittyy Lysimakhos ja Kassandros liittoon Antigonos I:stä vastaan. "Kuninkaiden taistelussa" Antigonos kaatuu, kun Seleukoksen norsut estävät Demetrios I pääsemästä isänsä avuksi.

Syntyneitä


Kuolleita


Antigonos I

Lähteet


Luokka:300-luku eaa.
ast:301 edC
id:301 SM
ms:301 SM
su:301 SM
be:301 да н.э.
be-x-old:301 да н. э.
bs:301 p.n.e.
ca:301 aC
cs:301 př. n. l.
cy:301 CC
da:301 f.Kr.
de:301 v. Chr.
el:301 π.Χ.
en:301 BC
es:301 a. C.
eo:-301
eu:K. a. 301
fa:۳۰۱ (پیش از میلاد)
fr:301 av. J.-C.
gl:-301
ko:기원전 301년
hy:Մ.թ.ա. 301
hr:301. pr. Kr.
io:301 aK
it:301 a.C.
ka:ძვ. წ. 301
kk:Б. з. д. 301 жыл
sw:301 KK
la:301 a.C.n.
lb:-301
lt:301 m. pr. m. e.
hu:I. e. 301
mk:301 п.н.е.
mr:इ.स.पू. ३०१
nl:301 v.Chr.
ne:ई.पू. ३०१
new:इ॰ पू॰ ३०१
ja:紀元前301年
nap:301 AC
no:301 f.Kr.
oc:-301
uz:Mil. av. 301
nds:301 v. Chr.
pl:301 p.n.e.
pt:301 a.C.
ro:301 î.Hr.
ru:301 год до н. э.
sq:301 p.e.s.
sk:301 pred Kr.
sl:301 pr. n. št.
sr:301. п. н. е.
sh:301. pne.
sv:301 f.Kr.
tl:301 BC
th:พ.ศ. 243
uk:301 до н. е.
vec:301 a.C.
war:301 UC
yo:301 SK
zh:前301年

Eija Lapinleimu

Eija Liisa Lapinleimu (s. 1969) on kauppatieteiden maisteri, kirjailija ja itsehoito-ohjaaja.
Vuonna 2005 Lapinleimu sai kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottoman vankeustuomion törkeästä Kavallus. Hän oli kavaltanut lähes 170&nbsp;000 euroa yhdysvaltalaiselta suuryhtiöltä ja siirtänyt ne Thaimaahan.

Julkaisut


Lähteet


Luokka:Suomalaiset kirjailijat
Luokka:Talousrikolliset
Luokka:Vuonna 1969 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt

Mauste

Kuva:Spices1.jpg
Mausteet ovat aineita, joita lisätään ruokaan tuomaan makua tai parantamaan säilyvyyttä. Mausteet voivat olla voimakkaan makuisia tai voimakasaromisia kasvin osia, kasvista eristettyjä ainesosia tai mineraaleja. Maustekasveja käytetään usein hajusteissa ja kosmetiikka, mutta mausteita on käytetty myös lääke sekä rituaali.

Maustekasvit


Mausteena käytettävät kasvit luokitellaan useimmiten yrtti, sillä maustekasvi ei ole ruokaa, vaan sen tarkoitus on toimia maun antajana. Kasvista voidaan käyttää lehtiä, kukkia, juurta, vartta, kuorta, hedelmiä, marjoja, siemeniä tai eristettyjä aineita. Usein kasvin osat kuivataan paremman säilyvyyden vuoksi ja kuljettamisen helpottamiseksi sekä jauhetaan, jotta niitä olisi helpompi käyttää.

Maustemineraalit


Ruokasuola (NaCl) on mineraali, jota louhitaan suolakaivoksista tai kerätään merivettä haihduttamalla. Mineraalina sen kutsumanimi on haliitti eli vuorisuola.

Historia


Mausteet ovat olleet läsnä ihmisten historiassa hyvin pitkään. Ne olivat yksi kalleimmista asioista, joita käytettiin vaihdon välineinä muinaisina aikoina ja keskiaika. Mausteet olivat ensisijainen syy siihen miksi Portugali merenkävijä Vasco da Gama purjehti Intiaan. Suurin piirtein samoihin aikoihin, kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikka, hän kärkkäästi kuvasi uudet löytyneet mausteet mahdollisille sijoittajille.
Erityisesti suolaa on käytetty ruoan säilöntään ja pilaantuneen ruoan maun peittämiseen. Suolattu ravinto säilyy pitkään ja liottamalla siitä saadaan taas syöntikelpoista.
Suomessa Meira on mausteiden markkinajohtaja. Meiran maustetehdas Helsingin Vallilassa on toiminut vuodesta 1920.

Mausteseokset


Monilla valmistajilla on eri ruokalajeihin käytettäviä mausteseoksia, kuten broilerimauste, pizzamauste ja aromisuola. Niiden tärkeä ainesosa on lisäaine natriumglutamaatti (E621), jonka ansiosta sinänsä mauton ruoka saadaan maistumaan paremmalta.

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.meira.fi/maustaminen/mausteet/mausteiden-kayttotietous/ Mausteiden käyttötietoutta Meiran sivuilla
http://www.urtegartneriet.dk/Krydd.htm Kryddeurter
http://www.spices.res.in/ Indian Institute of Spice Research
http://www.sciencedaily.com/releases/1998/03/980305053307.htm Science Daily: Food Bacteria-Spice Survey Shows Why Some Cultures Like It Hot
Luokka:Mausteet
ar:بهارات
ay:Manq'a sumachiri
az:Sous
id:Rempah-rempah
ms:Rempah
bn:সস
jv:Rempah-rempah
be:Смакавыя дабаўкі
bs:Začin
br:Spis (temz)
bg:Подправка
ca:Espècia
cs:Koření
cy:Sbeis
da:Krydderi
de:Gewürz
et:Vürtsid
el:Μπαχαρικό
en:Spice
es:Especia
eo:Spico
eu:Espezia
fa:ادویه
fr:Épice
gd:Spìosradh
gl:Especia
ko:향신료
hi:मसाला
hr:Začin
io:Spico
is:Krydd
it:Spezia (alimento)
he:תבלין
ht:Zepis
ku:Biharat
lv:Garšviela
lb:Gewierzer
lt:Prieskonis
hu:Fűszer
mr:मसाला
arz:ليستة التوابل
nl:Specerij
ja:香辛料
no:Krydder
nn:Krydder
nrm:Êpice
oc:Espècia (cosina)
pl:Przyprawa
pt:Especiaria
ro:Condiment
qu:Q'apachana
ru:Вкусовые добавки
sah:Тума
se:Máistagat
sa:गन्धद्रव्याणि
scn:Sarsa
simple:Spice
sk:Korenina
sl:Začimba
sr:Зачин
sv:Krydda
tl:Pampalasa
ta:மசாலாப் பொருள்
te:MasAla dinusulu
th:เครื่องเทศ
vi:Gia vị
tr:Baharat
uk:Спеції
bat-smg:Mėrkals
zh:香辛料

Vuokkokala


Vuokkokala ''(Amphiprion ocellaris)'' on Koralliahvenet kuuluva kala. Sen englanninkielinen nimi on clownfish, ja suomennoksia klovnikala, tai jopa pellekala, näkee silloin tällöin. Animaatioelokuva ''Nemoa etsimässä'' kasvatti vuokkokalojen suosiota akvaarioissa.
Akvaarioissa pidetään muitakin vuokkokalat; kaiken kaikkiaan lajeja on kolmisenkymmentä.

Koko ja ulkonäkö


Vuokkokala on noin 5-7&nbsp;cm pitkä, pyöreämuotoinen, ja siinä on leveitä oransseja ja valkoisia raitoja, joiden välissä hyvin kapea musta raita. Ensimmäinen valkoinen raita on silmän takana, toinen kalan puolivälissä, ja siinä on pullistuma eteenpäin, ja kolmas raita on pyrstön tyvessä. Naaras on suurempi kuin koiras.
Australian rannikolla tavataan harvinaista, normaalia tummempaa muotoa. Myös tätä tummaa muotoa kasvatetaan akvaariohoidokiksi.
Vuokkokala muistuttaa paljon kiilavuokkokalaa (''Amphiprion percula''), varmin tapa erottaa ne on laskea selkäevän ruodot, joita on kiilavuokkokalalla aina 10, vuokkokalalla yleensä 11. Aidolla vuokkokalalla ei myöskään ole koskaan leveää mustaa reunusta evissään. Myös risteytymiä esiintyy akvaariokaupassa.

Alkuperä


Vuokkokalat ovat kotoisin lämpimältä Tyyni valtameri ja Intian valtameren itäosista: aluetta rajaavat Andamaanit ja Nikobaarit, Thaimaa, Malesia, Australian luoteisrannikko, Singapore, Indonesia ja Filippiinit. Ne elävät laguuneissa ja suojaisilla koralliriutoilla korkeintaan 15 metrin syvyydessä. Vuokkokalat ovat suosittuja akvaariokaloja, ja ne saadaan varsin helposti lisääntymään myös akvaario-oloissa.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen


Kuva:Anemonenfisch.jpg
Luonnossa vuokkokalat elävät symbioosissa merivuokko kanssa. Jollakin tavalla vuokkokala on immuuni isäntävuokkonsa polttaville lonkeroille - suojausmenetelmän biologian yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä, mutta ne liittynevät vuokon ihoa suojaavaan limakerrokseen. Ilmeisesti vuokkokala syö vuokon lonkeroiden välistä loisia ja tähteitä, ja samalla sen liikkeet parantavat veden kertoa vuokon lähellä.
Luonnossa vuokkokalojen on havaittu käyttävän isäntinään ''Heteractis magnifica'' -vuokkoja sekä
''Stichodactyla'' suvun lajeja ''Stichodactyla gigantea'' ja ''Stichodactyla mertensii''.
Jos vuokkoa ei löydy, vuokkokalat hakevat jonkun suojaisen kohteen "vuokonkorvikkeeksi". Parhaiten käy pitkätentakkelinen kivikorallit, kuten ''Euphyllia''- ja ''Goniopora''-lajit, mutta akvaariossa sopivan muotoinen kukkaruukun kappale tai jopa lämmityslaite voi kelvata. Vuokkokalat sopivat pieniinkin, alle 150 litraisiinkin akvaarioihin. Sellaisen vesiolot eivät kuitenkaan ole tarpeeksi vakaat merivuokon pitämiseen kalojen isäntänä.
Vuokkokalat ovat pariuskollisia ja kutevat saman vuokon läheisyydessä jota ne pitävät isäntänään. Ennen kututapahtumaa koiras puhdistaa pesäksi alueen kalliopohjalta, läheltä vuokon suojaavia lonkeroita. Soidinmenojen aikana koiras näykkii ja ajaa naarasta takaa. Se tulee aggressiiviseksi myös muita kaloja kohtaan. Kuteminen ajoittuu täydenkuun aikaan aamun tunteihin. Naaras munii 100-1000 oranssinsävyistä, noin 3-4&nbsp;mm kokoista mätimunaa parin tunnin aikana. Koiras ui sen perässä ja hedelmöittää mätimunat, jotka tarttuvat pesään ohuella seitillä. Mätimunien kuoriutuminen kestää lämpötilasta riippuen noin viikon. Munista kuoriutuu toukkia, jotka elävät meren pinnalla planktonin joukossa 8-12 päivää. Sen jälkeen ne painuvat lähelle pohjaa, muuttuvat pikkukalojen näköisiksi ja alkavat etsiä sopivaa isäntävuokkoa.
Muiden ''Amphiprioninae''-alaheimon lajien tapaan vuokkokalatkin voivat vaihtaa sukupuolta. Vastaskuoriutuneet pikkukalat ovat kaikki koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras, sekä mahdollisesti joukko pienempiä koiraita. Naaras on kooltaan suurin ja hallitsee kaikkia muita, vahvin koiras rökittää puolestaan nuorempiaan. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi.

Ravinto ja vesiolot


Vuokkokala elää puhtaassa suolavedessä ja syö lihapitoista ruokaa. Luonnossa ne syövät lähinnä eläinplanktonia, jonkun verran myös kasviplanktonia ja levää. Niiden on havaittu myös syövän loisia isäntänä toimivasta merivuokosta.
Wilkerson määritteli vuokkokalan poikasten kehittymiselle riittävät vesiolot näin: pH välillä 7.7 - 8.3, ammoniakkia pH:ssa 8.3 korkeintaan 3ppm, pH:ssa 7.5 korkeintaan 25 ppm, ominaispaino 1.018-1.026, nitriittiä alle 20 ppm, nitraattia alle 100 ppm ja lämpötila välillä 22-28 C. Aikuiset kalat ovat yleensä kestävämpiä vesiolojen vaihteluille, mutta käytännnössä aikuisten vuokkokalojen akvaariossa vesiolojen seuranta liittyy usein isäntävuokon hyvinvointiin.

Lähteet


Kirjallisuutta


Viitteet

AIheesta muualla


http://www.theaquariumwiki.com/Amphiprion_ocellaris Amphiprion ocellaris The Aquarium Wiki
Luokka:Meriakvaariokalat
Luokka:Koralliahvenet
id:Ikan giru Ocellaris
bg:Риба клоун
ca:Peix pallasso
cs:Klaun očkatý
de:Falscher Clownfisch
et:Harilik meriroosahven
en:Ocellaris clownfish
es:Amphiprion ocellaris
fr:Poisson-clown à trois bandes
it:Amphiprion ocellaris
kk:Анемон балығы
lt:Netikrasis jūrų klounas
hu:Közönséges bohóchal
ml:ഒസിലാരിസ് ക്ലൗൺ ഫിഷ്
nl:Drieband anemoonvis
ja:カクレクマノミ
no:Ocellaris klovnefisk
pl:Amfiprion okoniowy
ro:Amphiprion ocellaris
ru:Анемоновая рыба
sv:Vanlig clownfisk
th:ปลาการ์ตูนส้มขาว
vi:Amphiprion ocellaris
uk:Анемонова риба
zh:眼斑雙鋸魚