Vince McMahon


Kuva:Vince McMahon 2.jpg
Vincent Kennedy McMahon (s. 24. elokuuta 1945) on yhdysvallat World Wrestling Entertainmentin eli WWE:n johtokunnan puheenjohtaja. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 1999 lähtien. McMahon esiintyy myös WWE'n ohjelmistossa, tätä nykyä RAW-ohjelmassa.

Ura


McMahon on otellut useita otteluita, muun muassa poikaansa Shane McMahonia, Hulk Hogania,Randy Ortonia, Stone Cold Steve Austinia ja Shawn Michaelsia vastaan. Vince McMahon olisikin halunnut alun perin olla painija, mutta hänen isänsä, Vince McMahon Sr kielsi sen jyrkästi. Hän on aviossa Linda McMahonin kanssa, ja Shanen lisäksi hänellä on tytär, Stephanie McMahon, joka on myös mukana World Wrestling Entertaimentin toiminnassa, niin kulisseissa kuin ruudussakin. McMahonilla on myös viisi lastenlasta, Shanen pojat Declan James ja Kenyon Jesse McMahon, sekä Stephanien ja Triple H lapset, Aurora Rose,Murphy Claire ja Vaughn Evelyn Levesque.
Huhtikuussa 2007 Wrestlemania 23:sessa nähtiin Battle Of Billionaires, jossa kohtasivat Vince McMahonin edustuspainija Umaga ja Donald Trumpin Bobby Lashley. Mikäli Umaga häviäisi, ajeltaisiin McMahonilta hiukset, kun taas jos Bobby Lashley häviäisi, Trumpilta ajeltaisiin hiukset. Lisämausteen otteluun toi erikoistuomari, joka oli Vincen vihollinen vuosien takaa, Stone Cold Steve Austin. Tämän erikoistuomarin ansiosta Umaga hävisi, joten McMahonin hiukset ajeltiin. Backlashissa kuitenkin Mr. McMahon otti revanssia Wrestlemaniasta, kun hän voitti ECW mestaruuden Bobby Lashleyltä 3–1 handicap matsissa, jossa se joka ensimmäisenä selättää on mestari. Kesällä 2007 oli käynnissä juonikuvio, jonka mukaan McMahon kuoli RAW-ohjelman lopussa astuttuaan räjähtävään limusiiniin. WWE kuitenkin katkaisi tämän juonikuvion Chris Benoit kuoltua, kun McMahon piti avauspuheen Benoit'n muisto-ohjelmassa.
McMahon aloitti 9.6.2008 ”Mr.McMahons Million Dollar Manian” jossa hän jakaa joka RAW show'ssa miljoona dollaria. Hän soittaa jollekin Yhdysvalloissa asuvalle joka on rekistöröitynyt WWE.COMiin. Hän soittaa jollekin henkilölle ja jos hän tietää salasanan joka vihjaistaan Rawissa hän voittaa tietyn määrän rahaa esimerkiksi 200 000$. McMahon otteli viimeksi WrestleMania XXVI:ssä Bret Hartia vastaan, mutta hävisi ottelun,kun Hart pakotti hänet luovuttamaan Sharpshooterin

Varakkuus


Forbes.com listasi McMahonin sijalle 260. maaliskuussa 2002, laittaessaan järjestykseen Yhdysvaltain 400 rikkainta. McMahonin silloinen omaisuus arvioitiin 700 miljoonaksi dollariksi.

Mestaruusvyöt ja saavutukset


Pro Wrestling Illustrated (Pwi)


PWI Vuoden paras taistelu 1996 - vs. Eric Bischoff
PWI Vuoden paras taistelu 1998 - vs. Stone Cold Steve Austin
PWI vuoden paras taistelu 1999 - vs. Stone Cold Steve Austin
PWI vuoden paras taistelu 2001 - vs. Shane McMahon
PWI vuoden paras taistelu 2002 - vs. Ric Flair
PWI vuoden paras taistelu 2003 - vs. Hulk Hogan
PWI vuoden paras taistelu 2006 – vs. Shawn Michaels (WrestleMania 22, April 2, 2006)

World Wrestling Federation/World Wrestling Entertainment


ECW World Championship (1 time)
WWF Championship (1 time)
Royal Rumble (1999)

Wrestling Observer Newsletter


paras show:den järjestäjä 1987
paras promoottori 1988
Hall of fameen(Class of 1996)
paras show:den järjestäjä 1998
paras promoottori 1998
vuoden taistelu 1998 - vs. Stone Cold Steve Austin
Best Booker award in 1999
1999 Paras ei-painija
paras promoottori 1999
vuoden paras taistelu 1999 - vs. Stone Cold Steve Austin
paras ei-painija 2000
paras promoottori 2000

Musiikki


No Chance in Hell (On albumilla WWF The Music, Vol. 4 ja myös albumilla WWE Anthology)

Muita saavutuksia


Madison Square Garden Walk of Fame
Vuoden urheilumies 2006 Nominee
WrestleManian luoja
lehden ”Muscle & Fitness” kannessa (2006)
Hollywoodin Walk of Fameen 2008.
Luokka:Showpaini
Luokka:Yhdysvaltalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat
Luokka:Hollywood Walk of Fame
Luokka:Vuonna 1945 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
ar:فينس مكمان
bar:Vince McMahon
bg:Винс Макмеън
ca:Vince McMahon
cs:Vince McMahon
da:Vince McMahon
de:Vince McMahon
el:Βινς Μακμάν
en:Vince McMahon
es:Vince McMahon
eo:Vince McMahon
fr:Vince McMahon
sm:Vincent Kennedy McMahon
ko:빈스 맥마흔
hi:विन्स मैकमोहन
it:Vince McMahon
kn:ವಿನ್ಸ್ ಮ್ಯಾಕ್‌ಮೋಹನ್
lt:Vince McMahon
nl:Vince McMahon
ja:ビンス・マクマホン
no:Vince McMahon
pl:Vince McMahon
pt:Vince McMahon
ro:Vince McMahon
ru:Макмэн, Винс
simple:Vince McMahon
sk:Vince McMahon
sv:Vince McMahon
te:విన్స్ మెక్‌మాన్‌
th:วินซ์ แม็กแมน
vi:Vince McMahon
tr:Vince McMahon
zh:文斯·麥馬漢

John Harvey Kellogg

Tiedosto:John Harvey Kellogg - aged about 29 - Project Gutenberg eText 19924.jpg
John Harvey Kellogg (26. helmikuuta 1852 – 14. joulukuuta 1943) oli lääketieteen tohtori Michiganista, Yhdysvallat. Hän toimi parantolan johtajana ja hoiti potilaitaan holistisesti ravinnon, liikunnan ja peräruiskeiden avulla. Kellogg oli kasvissyönnin voimakas puolestapuhuja. Nykyisin hänet tunnetaan parhaiten maissihiutaleet keksijänä, vaikka keksinnön teki hänen veljensä Will Kellogg.

Lähteet


Luokka:Lääketieteen edustajat
Luokka:Ravitsemustieteilijät
Luokka:Yhdysvaltalaiset liikemiehet
Luokka:Vuonna 1852 syntyneet
Luokka:Vuonna 1943 kuolleet
roa-rup:John Harvey Kellogg
bg:Джон Келог
de:John Harvey Kellogg
en:John Harvey Kellogg
es:John Harvey Kellogg
fr:John Harvey Kellogg
it:John Harvey Kellogg
he:ג'ון הארווי קלוג
ku:John Harvey Kellogg
hu:John Harvey Kellogg
nl:John Harvey Kellogg
ja:ジョン・ハーヴェイ・ケロッグ
pl:John Harvey Kellogg
pt:John Harvey Kellogg
ru:Келлог, Джон Харви
sv:John Harvey Kellogg

Total totals-indeksi

Total totals -indeksi

Tankki täyteen


''Tankki täyteen'' oli yksi 1980-luku katsotuimmista ja uusituimmista suomi television komediasarjoista. Sitä esitettiin ensimmäisen kerran YLE TV2:lla vuosina 1978–1980. Ensimmäinen tuotantokausi (1978) käsitti kuusi jaksoa ja toinen (1980) viisi jaksoa.
Sarjan keskipiste on Emilia ja Sulo Vilénin (Sylvi Salonen ja Tauno Karvonen) huoltoasema, jossa ei juuri käy asiakkaita, koska uudelta ohikulkutieltä ei enää ole pääsyä huoltamolle. Sulo Vilénin vakiovastaus huoltamon ja monen muunkin hiukan epäonnistuneen ostoksen suhteen on aina "kun sai niin halvalla", tämä on myös vähän tarttunut Sulon poikaan Juhanaan.
Vilénien aikamiespoika Juhana (Ilmari Saarelainen), niin ikään naimaton baariapulainen Ulla (Tuire Salenius), rovasti (Erkki Siltola) ja kantavieras, kyläpoliisi Artturi Reinikainen (Tenho Saurén) kuuluvat sarjan keskeisiin hahmoihin. Konstaapeli Reinikainen oli niin suosittu, että sai myöhemmin oman nimikkosarjansakin Reinikainen. Tämä oli suomalaisen television ensimmäisiä spin-off-sarjoja.
Sarjan käsikirjoittivat Neil Hardwick ja Jussi Tuominen. Sarjan ohjasi Esko Leimu.
Sarjan ulkokuvissa esiintyvä huoltamo oli 1980-luku lopulla purettu Kesoil-huoltoasema, joka sijaitsi Ylöjärvi keskustassa Vaasan- ja Kuruntien risteyksen länsipuolella noin 100 metriä Kuruntien sillasta Vaasaan päin. Sarjan kuvausten aikana huoltamon baariosassa asui romaniperhe, jonka hevostallina oli korjaamopuoli. Paikalla on nykyisin puisto.
Viimeisin uusinta esitettiin kesällä 2011 TV2:lla, jolloin sarjasta esitettiin leikattua versiota. Sarjasta esitettiin Orimattilan paikallisessa kesäteatterissa jaksoista 1–6 koottu teatteriversio, jonka ensi-ilta oli 4. heinäkuuta 2008. Teatteri Eurooppa Neljän tekemä musiikki-teatteriversio sai ensi-iltansa Sappeen kesäteatterissa 15. kesäkuuta 2011.

Jaksoluettelo


1. tuotantokausi

2. tuotantokausi

Rooleissa

Julkaisut


Tankki täyteen: Huoltamo halvalla (jaksot 1-6) VHS, 2001
Tankki täyteen: Yrittänyttä ei laiteta - halvalla (jaksot 7-11) VHS, 2002
Tankki täyteen: Kaikki halvalla (jaksot 1-11) DVD, 2002

Aiheesta muualla


}}
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=00389 YLE Elävä arkisto: Tankki täyteen
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=00389&a=3477 YLE Elävä arkisto: Neil Hardwickin haastattelu

Lähteet


Luokka:Tilannekomediat
Luokka:Suomalaiset komediasarjat
Luokka:Perhesarjat

Superman

Teräsmies

Serafi

Image:Серафим.jpg: Serafi.]]
Serafit (''seraphim'') ovat Kristinusko mytologiassa esiintyviä enkelihahmoja. Nimi ''serafi'' tarkoittaa palavaa tulta tai syyttäjää. Ne mainitaan Raamattu nimeltä Jesajan kirjassa 6:2. Serafeilla on kuvauksien mukaan kuusi siipeä, joista neljällä ne suojautuvat Jumala (kristinusko) kirkkaudelta ja kahdella lentävät. Serafien ainoana tehtävänä on ylistää Jumalaa. Serafeja on pidetty Rakkaus, valon ja Tuli enkeleinä. Kirkkotaide niiden väri on yleensä punainen. Keskiaikaisen katolisen teologian mukaan serafit ja kerubit olivat enkelihierarkia ylimpänä. Kuvataiteessa serafin siipiin kuvataan toisinaan 10–12 silmää, jotka edustavat Elämän puussa (sefiroth-puu) kuvattuja hyveitä ja pyhiä enkeleitä/nimiä, mutta silmien on myös eräissä perinteissä väitetty edustavan ihmisen eri olemisen tasoja (sielu, sydän, mieli, aisti yms).
Serafit mainitaan usein yhdessä kerubien kanssa muun muassa kansahurskauden ja virsikirjan taivastoiveissa ja -kuvauksissa.
Luokka:Enkelit
id:Serafim
ms:Serafim
bg:Серафим
ca:Serafí
cs:Seraf
da:Seraf
de:Seraph
el:Σεραφείμ
en:Seraph
es:Serafín
eo:Serafo
fr:Séraphin (Bible)
ko:사랍
hy:Սերովբեներ
hr:Serafini
io:Serafo
it:Serafino
he:שרף (מלאך)
la:Seraphim
lt:Serafimas
hu:Szeráf
nl:Serafijn
ja:熾天使
no:Serafer
nn:Serafar
pl:Serafin (anioł)
pt:Serafim
ro:Serafim
ru:Серафимы
sk:Seraf
sr:Серафими
sh:Serafini
sv:Seraf
uk:Серафим (ангел)
zh:熾天使

Alofi


Alofi on Uusi-Seelanti kuuluvan Niuen pääkaupunki. Se sijaitsee saaren länsirannikolla. Alofin asukasluku oli vuoden 2001 väestönlaskennassa 615. Arvio vuodelle 2010 on 560. . Tammikuussa 2004 Alofiin iski sykloni. Se vei kahden ihmisen hengen ja tuhosi lukuisia rakennuksia, mukaan lukien sairaalan.

Lähteet


Luokka:Niue
Luokka:Oseanian pääkaupungit
af:Alofi
az:Alofi
id:Alofi
ms:Alofi
zh-min-nan:Alofi
be:Пасёлак Алофі
be-x-old:Алофі
bs:Alofi
bg:Алофи
ca:Alofi (Niue)
cs:Alofi
de:Alofi (Niue)
et:Alofi
el:Αλόφι
en:Alofi
es:Alofi (Niue)
eo:Alofo
eu:Alofi
fa:الوفی
fr:Alofi (Niue)
ga:Alofi
gd:Alofi
gl:Alofi, Niue
io:Alofi
it:Alofi (città)
ka:ალოფი
sw:Alofi
lt:Alofis
lmo:Alofi
mk:Алофи
ml:അലാഫി
mr:अलोफी
nl:Alofi (plaats)
ja:アロフィ
no:Alofi
nn:Alofi
pms:Alofi
pl:Alofi
pt:Alofi
ru:Алофи (Ниуэ)
sk:Alofi
so:Alofi
sh:Alofi
sv:Alofi
vi:Alofi
tr:Alofi
uk:Алофі (Ніуе)
war:Alofi
zh:阿洛菲

Luokka:Niue

Niueen liittyviä artikkeleita.
Luokka:Uuden-Seelannin liitännäisvaltiot
Luokka:Polynesia
af:Kategorie:Niue
an:Categoría:Niue
az:Kateqoriya:Niue
id:Kategori:Niue
ms:Kategori:Niue
zh-min-nan:Category:Niue
be-x-old:Катэгорыя:Ніуе
bs:Kategorija:Niue
bg:Категория:Ниуе
cs:Kategorie:Niue
cy:Categori:Niue
da:Kategori:Niue
de:Kategorie:Niue
et:Kategooria:Niue
el:Κατηγορία:Νιούε
en:Category:Niue
es:Categoría:Niue
eo:Kategorio:Niuo
eu:Kategoria:Niue
fa:رده:نیووی
hif:vibhag:Niue
fr:Catégorie:Niue
gv:Ronney:Niue
ko:분류:니우에
hr:Kategorija:Niue
io:Kategorio:Niue
it:Categoria:Niue
he:קטגוריה:ניואה
ka:კატეგორია:ნიუე
la:Categoria:Niue
lv:Kategorija:Niue
lt:Kategorija:Niujė
lmo:Categuria:Niue
hu:Kategória:Niue
mk:Категорија:Ниуе
mr:वर्ग:न्युए
nl:Categorie:Niue
ja:Category:ニウエ
no:Kategori:Niue
nn:Kategori:Niue
pms:Categorìa:Niue
nds:Kategorie:Niue
pl:Kategoria:Niue
pt:Categoria:Niue
ro:Categorie:Niue
ru:Категория:Ниуэ
sv:Kategori:Niue
vi:Thể loại:Niue
tr:Kategori:Niue
uk:Категорія:Ніуе
war:Kaarangay:Niue
zh:Category:紐埃

Linna


Kuva:Savonlinna heinäkuu 2002 IMG 1635.JPG heinäkuussa 2002.]]
Linna on historiallisesti sotilaallinen suojarakennus tai -rakennusryhmä, jonka tärkeimpiä osia ovat muurit ja torni(t).
Linnoilla on aina voinut olla myös toissijaisia ominaisuuksia esimerkiksi hallitsijoiden asuntoina (esim. Windsorin linna) ja joskus myös hallinnollisina keskuksina. Tällöin puolustusrakenteisiin on sijoitettu myös asuin- ja edustustiloja, uskonnollisia rakennuksia ym. kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan.
Linna on rakennus, joka on sotilaallinen puolustusasema. Puolustettavuutta parannetaan mm. muureilla, torneilla ja vallihauta. Linna voi olla erillinen oma rakennus tai rakennuskokonaisuus tai se saattaa liittyä selvästi erottuvana osana kaupunginmuuriin.
Linnaa rakennettaessa puolustusasema on suunniteltu siten että se mahdollisimman hyvin kestää aikakautensa taktiikka ja ase. Hyökkääjällä on ollut käytössään kaksi taktiikkaa: piiritys ja Rynnäkkö (sodankäynti). Aseita ovat olleet erilaiset teräase- ja jousiaseet, piiritystornit, Luiska ja heittokoneet kuten Katapultti, Trebuchet ja Ballista. Piiritystilanteessa hyökkäjä pyrki voittoon ehdyttämällä linnan puolustustahdon tai resurssit: tyypillisesti juoman ja ruoan. Tyypillinen tapa puolustuksen murtamiseen rynnäköllä on ollut muurin ylittäminen tikkaiden, köysien tai piiritystornien avulla. Rynnäkön helpottamiseksi tai mahdollistamiseksi muuria on pyritty murtamaan heittokoneilla singotuilla ammuksilla tai sortamalla muuri sen alle kaivettuun tunneliin.
Muurien ja tornien sotilaallinen merkitys romahti tarpeeksi tehokkaan tykistösodankäynnin käyttöönoton yhteydessä. Muutoksen voi määritellä tapahtuneeksi Euroopassa pääosin 1400- ja 1500 -luvuilla, jolloin tuhansia vuosia käytössä ollut muureihin ja torneihin perustuva puolustustaktiikka muuttui vanhanaikaiseksi. Tämän jälkeen siirryttiin vaiheittain rakentamaan erilaisia linnoitteita, joissa muurien massaa vähitellen kasvatettiin, jotta ne kestäisivät paremmin yhä tuhovoimaisemman tykistön tulituksen. Samalla pyrittiin luomaan edullinen tuliasema puolustavalle tykistölle. Puolustus- ja hyökkäystekniikoiden keskinäinen kilpajuoksu johti nopeasti Bastionijärjestelmä kehittämiseen.
Ajatus linnan keskiaikaisuudesta on täten hyvin kattava, sillä muutos sodankäynnin tekniikassa on yksi merkittävimpiä ja tyypillisimpiä eroja aikakausien välillä. Uudella ajalla rakennettuja rakennuksia ei voi pitää rakennustaiteellisesti eikä sotahistoriallisesti varsinaisina linnoina vaan erilaisina palatseina tai linnoituksina. Monet keskiaikaiset linnat ovat osittain säilyneet nykypäiviin asti, vaikka alkuperäisen käyttötarkoituksen sotilaallinen osa menetti merkityksensä ja ulkoasu on muuttunut käytännössä aina merkittävästi. Monet matkailijoiden tuntemat nähtävyydet ovat käytännössä täydellistä rekonstruktiota ilman tietoa täsmällisestä alkuperäisestä ulkoasusta minkään linnan keskiaikaisen rakennusvaiheen ajalta. Esimerkkejä ovat mm. Suurmestarien palatsi Rhodoksella ja Carcassone, jälkimmäisessä tosin suurimmat täysin uudelleen rakennetut kohdat lienevät kaupunginmuurien jäännöksien päällä. Raunioitumattomat linnat ovat (Lähes) poikkeuksetta saneerattuja, usein romanttisesti, jolloin omistaja ei ole edes yrittänyt luoda alkuperäistä ilmettä vaan on haettu visuaalisti kaunista lopputulosta, joka jälkikäteen katsottuna heijastaa lähinnä korjausajanjakson käsitystä "keskiaikaisesta" ulkoasusta. Tällöin alkuperäinen rakenne näkyy lähinnä muurattujen seinien sijoittelusta sekä säilyneistä Romaaninen tyyli ja gotiikka yksityiskohdista. Monet alunperin asuintarkoitukseen rakennetut linnat on saneerattu aikojen saatossa palvelemaan paremmin tarkoitustaan poistamalla vanhanaikaiseksi jääneet puolustusrakennelmat, avaamalla ikkunoita alunperin suljettuihin muureihin sekä mahdollisesti muuttamalla rakennuksen tyyliä vallitsevan maun mukaiseksi. Tällaiset rakennukset ovat maaseudulla tyypillisesti palvelleet varakkaan maataomistavan väestön kartano (Suomessa esim. Kuitia).
Tyyppiesimerkki rakennuksesta, joka näyttää linnalta mutta, joka ei sitä ole tässä artikkelissa käsitellyssä merkityksessä, on Neuschwansteinin linna (saks. Schloss Neuschwanstein ). Neuschwanstein on 1800-luvulla rakennettu palatsi, jossa on jäljitelty keskiaikaista Romaaninen tyyli tyyliä .

Muurit ja tornit ennen keskiaikaa


Muuri ja torni on pyritty suojaamaan tärkeitä rakennuksia ja paikkoja jo arkkitehtuurin alkuhetkistä lähtien, niin muinaisessa Egyptissä kuin Kaksoisvirtainmaassa. Antiikin aikaisia kaupunkeja hallitsi usein linnavuori (kreik. akropolis), jonne väestö vihollisen uhatessa saattoi hakeutua turvaan. Tällaisia olivat mm. Mykenen linna, Akropolis (Ateena) ja Rooman Capitolium.
Innokkaina sodankävijöinä ja insinööreinä roomalaiset ottivat linnoitustaidon kehittämisen omakseen, ja neliskulmaista roomalaista castellum-leiriä jota suojasivat vallit, varustukset ja kulmatornit, voidaan pitää myöhemmän keskiaikaisen linnan esikuvana. Roomalaiset rakensivat torneja, linnoja ja muureja rajojen ja liikenneväylien turvaamiseksi ja sotajoukkojen suojaksi. Toisin kuin keskiaika, roomalaiset harvoin linnoittivat varsinaisia asumuksia.
Erilaisia linnavuoria ja muinaislinnoja on varustettu ympäri Eurooppaa esihistorialliselta ajalta lähtien.
Nämä linnat rakennettin paikallisista helposti saatavilla olevista ja tarkoitukseen sopivista materiaaleista: erilaisista maa-aineksista (sora, savi, hiekka jne.), puusta ja kivestä. Näitä yhdisteltiin eri tekniikkojen avulla. Esimerkiksi suuri puuarkku voitiin täyttää kivillä tai sopivalla maa-aineksella, jolloin saatiin nopeasti rakennettua kappale valmista muuria.

Eurooppalaiset keskiajan linnat


Kuva:Marienburg_2004_Panorama.jpg
Vaikka Euroopassa oli kautta aikain ollut enemmän ja vähemmän varusteltuja turva- ja pakopaikkoja, niin kansainvaellukset jälkeisinä aikoina kohti feodalismi korkeuksiaan kohoava soturi- ja ylimysluokka alkoi tuntea kasvavaa tarvetta rakentaa itselleen linnoitettuja asuinpaikkoja omaisuutensa suojaksi ja valtansa merkiksi. Varhaisella keskiajalla tyypillinen linna-asumus oli ''motte''; luonnolliselle tai keinotekoiselle kukkulalle rakennettu torni tai vankka talo, jota ympäröivät maavallit, paaluaitaukset, vallihaudat ja esirakennukset. Rakennusaineina käytettiin mitä saatavilla oli ja paikalliseen perinteeseen kuului, eli usein savea, kiviä ja etenkin puuta.
Kaarle Suuri ajoista lähtien alkoi kivirakentaminen elpyä, ja hiljalleen motte alkoi kotoperäisten ja roomalaisten esikuvien pohjalta kehittyä siksi rakennustyypiksi, joka tunnetaan keskiaikaisena linnana. 1000-luku lähtien motten keskellä kohosi entistä useammin kivinen sydäntorni (engl. keep tai tower, ransk. donjon, saks. bergfried), useampikerroksinen rakennus, joka kohosi korkeana ja uhkaavana linnanherran rakennusten ja tilusten yllä. Lähtökohtana voidaan pitää roomalaista vartiotornia.
Tällaisen tornilinnan alin kerros oli yleensä varastotilana tai vankilana, ja sinne oli käynti ainoastaan ylemmästä kerroksesta, jonne puolestaan ulkoa kuljettiin tikkaita, siirrettäviä portaita, laskusiltaa tai muuta vastaavaa rakennelmaa hyödyntäen. Kaikkia kerroksia voitiin puolustaa itsenäisesti.
Seuraava askel kehityksessä oli kehämuurien lisääminen sydäntornin ympärille tai sen yhteyteen. Varhaisimmat esimerkit tästä ovat 1000-luvun loppupuolelta. Sittemmin tornien ja kivirakennusten määrä lisääntyi, mutta sydäntorni pysyi vielä pitkään olennaisena osana linnarakennusta, puolustuksen viimeisenä saarekkeena. Linnarakennustyylit kehittyivät eri puolilla Eurooppaa, etenkin saksalaisten alueiden linnat säilyttivät omintakeisuutensa.
Tyypillisiä linnanrakennuspaikkoja olivat helposti puolustettavat maastonkohdat kuten vuoret, mäet, saaret ja niemenkärjet. Puolustuslähtökohtaista linnanrakennus oli muutenkin, ikkunat ja oviaukot olivat pieniä, muurit paksuja ja huoneet kylmiä, vetoisia ja epämukavia.

Linnojen osia

Kumpu


Kumpu (eng. Motte ) on maakumpu jonkan päälle linnoitusrakennelma, torni tai talo tehdään. Tornin materiaalina käytettin ensin tyypillisesti puuta myöhemmin kiveä. Motten yhteyteen rakennettiin tyypillisesti myös esilinna.

Esilinna


Esilinna on linnoitettu suljettu alue. Tämän tyyppinen piha on tyypillinen linnan piirre ja monissa linnoissa oli ainakin yksi. Motten päällä oleva torni toimi viimeisenä ja parhaana suojapaikkana ja esilinnaan sijoitettiin sinne parmemmin mahtuvia toimintoja.

Keskustorni


Keskustorni oli tyypillisesti linnan vahvin osa.

Ympärysmuuri


Ympärysmuuri on esilinnaa ympäröivä puolustusmuuri.

Porttitorni


Portti oli tyypillisesti linnan heikoin kohta ja sen puolustamiseksi rakennettiin usein oma torni tai esilinna.

Vallihauta


Vallihauta on puolustusrakennelmaksi tehty kaivanto. Kaivanato saattoi olla kuiva tai täytetty vedellä. Kaivannon tarkoitus oli estää hyökkäystornien lähestyminen sekä tunnelien kaivaminen muurien alle. Suuressa kuivassa ja syvässä vallihaudassa puolustaja saattoi saada sotilaallista etua vastahyökkäyksessä rynnäkköä vastaan esimerkiksi käyttämällä raskasta ratsuväkeä jalkaväkeä vastaan.

Muita tyypillisiä piirteitä


Sakaroidut muurit löytyivät usein ainakin ympärysmuureilta sekä porttitorneista. Sakaroinnilla tarkoitetaan yleisesti järjstelmää, jossa rakennuksen (muuri, torni ym. ) harjalla on ns. lyhyt muuri, jossa sakarat ja aukot vaihtelevat vuorotellen. Tämän tarkoitus on, sekä antaa suojaa puolustajille, että mahdollistaa aseiden käyttö hyökkääjää vastan. Ampuma-aukkoja voi olla sakaroissa tai muualla muurissa. Ampuma-aukon tarkoitus on suojata puolustavaa jousiampujaa pienentämällä osumalle alttiina olevaa pinta-alaa verrattuna tilanteeseen, jossa ampuja olisi näkyvissä sakaroinnin välissä. Muurin ylin osa voi ulottua heiman ulospäin jolloin mahdollistuu erilaisten esineiden ja nesteiden tiputtaminen suojasta suoraan muurin vierällä olevien hyökkääjien päälle. Olkakivien välisessä osassa on usein aukko josta voidaan pudottaa jotain muurin juurella olevien hyökkääjien päälle. Olkakivien ja kivisen puolustuskäytävän sijasta tällainen ulokkeellinen puolustuskäytävä voitiin rakentaa myös kokonaan tai osittain puusta.

Suomalaisia linnoja


Kuva:Suecia Tavastehus from the west.jpg 1600-luvun lopulla. Keskuslinnaa ympäröivä sakaraharjainen ulompi kehämuuri on vielä lähellä keskiaikaista ulkoasuaan ja päälinnan tornit erottuvat selvästi, sillä ylintä kerrosta ei ole vielä lisätty. Suecia antiqua et hodierna]]
Alla olevat linnat ovat olleet käytössä keskiajalla ja niissä on laastilla muurattuja osia (Korsholman linnan rakennusmateriaalia ei tiedetä se on saattanut olla myös vain puu- ja maarakenteinen). Aikaisemmin käytöstä poistuneissa linnoissa on luonnollisesti ollut enemmän puu- ja maarakenteita kuin keskiajan lopulle käytössä olleissa. Näiden lisäksi tunnetaan lukuisia keskiaikaisia maavallein ja vallihaudoin varustettuja linnoja, sekä suuri määrä uudella ajalla kartanoina tunnettujen tilojen keskiajalla kivestä muurattuja perustuksia ja kellareita. Näistä moni, elleivät kaikki, on ollut linna yksinkertaisimmassa muodossaan - linnoitettu asumus (eng. Keep, Tower). Puolustuslaitteista ainakin vallihauta on vielä näkyvissä joissain tapauksissa. Alsnön sääntö vahvistettiin ratsupalvelusta suorittavien talonpoikien verovapaus. Veroista vapauttava ratsupalvelus voitiin suorittaa kuninkaalle, arkkipiispalle, piispoille sekä muille tärkeille, tyypillisesti läänityksiä saaneille, henkilöille. Varsinais-suomesta tiedetään, että ainakin Kuusiston linnan isännillä, Turun piispoilla, on ollut merkittävä ritari (sotilasluokka, raskas ratsusotilas) muodostettu raskas ratsuväki. Rälssi kuuluneet raskaassa ratsuväessä palvelleet suomalaiset hakivat harvoin kuninkaan myöntämää ritarin (aatelisarvo) aatelisarvoa, syytä tähän ei tiedetä. Ratsupalvelun suorittaminen oli niin suosittua että Ruotsissa alettiin rajoittaa Erioikeus ja siten myös verovapauden saamista jo 1300-luvun lopulla.
Grabbacka
Hakastaron linna
Hakoisten linnavuori
Hämeen linna
Kastelholman linna
Kokemäen linna
Koroinen Suomen piispojen kirkon yhteydessä Koroisissa
Korsholman linna
Kuitia
Kuusiston linna Turun piispojen linna.
Käkisalmen linna
Liinmaan linna
Olavinlinna
Raaseporin linna
Sipoonlinna
Sundholman linna
Teinperin linna
Turun linna
Liedon Vanhalinna
Viipurin linna

Tunnettuja ulkomaisia linnoja


Bastilji, Pariisi, Ranska (tuhottiin vallankumouksen yhteydessä)
Krak des Chevaliers, Syyria
Lontoon Tower, Lontoo, Englanti
Malborkin linna, Malbork, Puola
Toompean linna, Tallinna, Viro

Pieniä eri tyyppisiä linnoja (eng. Keep, Tower, Tower House)


<gallery>
Kuva:Clackmannan Tower 20080505 01.jpg|Clackmannan Tower, Clackmannan, Clackmannanshire, Scotland. Valokuva: User:Otter
Kuva:Castle Stalker - geograph.org.uk - 204092.jpg|Castle Stalker, Loch Laich, Port Appin, Argyll, Scotland. Valokuva: http://www.geograph.org.uk/profile/2434
Kuva:Invermark_Castle,_Glen_Esk.JPG|Invermark Castle in Glen Esk, Scotland. Valokuva: User:Nick
Kuva:Hermitage_Castle_06.jpg|Hermitage Castle, Scottish Borders, Scotland. Valokuva: User:Postdlf
Kuva:David%27s_tower.jpg|Spynie Palace, Elgin, Moray, Scotland. Valokuva: Bill Reid.
Kuva:Bishop's_Palace_-_Kirkwall.jpg|Bishop's Palace, Kirkwal, Orkney , Scotland. Valokuva: http://www.geograph.org.uk/profile/1145.
Kuva:Stanely_Castle.jpg|Stanely Castle, Paisley, Renfrewshire, Scotland. Valokuva: http://www.geograph.org.uk/profile/11953.
</gallery>

Katso myös


Bastionijärjestelmä
Linnavuori
Palatsi

Aiheesta muualla


http://www.muuka.com/finnishpumpkin/castles/castle_fi.html
http://kotisivu.mtv3.fi/suomenhistoria/historia/linnat.htm
http://koti.welho.com/rhurmal1/linnat2004/linnat.html
http://www.castles.org/castles/
http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/rakennuksia_ja_ymparistoja/fi_FI/Linnat/ Rakennusperintö.fi: Linnat
http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/keskiaikaiset_kivilinnat/ Rakennusperintö.fi: Suomen keskiaikaiset kivilinnat
Luokka:Linnat
af:Kasteel
als:Burg
ar:قلعة
an:Castiello
ast:Castiellu
gn:Óga guasuete
az:Qəsr (tikili)
id:Kastil
zh-min-nan:Siâⁿ-pó
be:Замак
be-x-old:Замак
bs:Dvorac
br:Kastell
bg:Замък
ca:Castell
cs:Hrad
cy:Castell
da:Borg
de:Burg
et:Linnus
en:Castle
es:Castillo
eo:Burgo
eu:Gaztelu
fa:قلعه
fr:Château fort
ga:Caisleán
ko:성 (건축)
hr:Dvorac
io:Kastelo
is:Kastali
it:Castello
he:טירה
lv:Pils
lt:Pilis
li:Kesjteël
hu:Vár
mk:Замок
mr:गढी
my:ရဲတိုက်
nl:Burcht (kasteel)
nds-nl:Burcht
ja:城
no:Borg
nn:Borg
nrm:Câté
oc:Castèl
pl:Zamek
pt:Castelo
ro:Cetate
ru:Замок (строение)
sco:Castle
sq:Kalaja
simple:Castle
sk:Hrad
sl:Grad
sr:Замак
sv:Borg
th:ปราสาท
vi:Lâu đài
tr:Kale
uk:Замок (споруда)
wa:Tchestea
bat-smg:Pėlės
zh:城堡

Kämmekkäkasvit


Kämmekkäkasvit (''Orchidaceae'') on runsaslajisin yksisirkkaiset kasvien heimo ja yksi laajimmista ja monimuotoisimmista putkilokasvien heimo (biologia), johon kuuluu yli 800 suku (biologia) ja arviolta 15&nbsp;000–35&nbsp;000 laji (biologia). Noin joka kymmenes kasvilaji kuuluu siten kämmekkäkasveihin. Niiden äärimmäisen kehittyneet, usein tiettyjen eläinlajien suorittamaan pölytykseen erikoistuneet Kukka ja pitkälle viety symbioosi sienijuuri kanssa tekevät niistä eräässä mielessä kasvien evoluution huipentuman. Kaikki kämmekkäkasvit ovat ruohomaisia. Trooppinen vyöhyke, usein koristekasveinakin viljeltyjä kämmekkäkasveja kutsutaan myös orkideoiksi.
Nykyisten orkideoiden esi-isät olivat olemassa maapallolla jo noin 80 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä liitukaudella.

Nimi


Nimitys "orkidea" tulee Kreikan kieli kiveksiä merkitsevästä sanasta ορχις, ''orkhis''. Nimi viittaa eräiden orkideoiden parillisiin juurimukuloihin, jotka muistuttavat kives. Ensimmäisen kerran nimeä käytti Aristoteles oppilas Theofrastos kirjassaan ''De historia plantarum'' ("Kasvien historiasta") eräistä Kreikka kasvavista juurimukulallisista kämmeköistä. Ruotsi luonnontutkija Carl von Linné käytti Orchis-sukunimestä johdettua heimonimeä ''Orchidaceae'' ensimmäisen kerran vuonna 1735 ilmestyneessä teoksessa ''Genera Plantarum'' ("Kasvien suvut").
Suomenkielinen nimi "kämmekkä" tulee kämmekkäkasvien, etenkin maariankämmekkä liuskaisten juurimukuloiden kahta kämmentä muistuttavasta muodosta.

Erityispiirteet


Ainoa ominaisuus, joka on yhteinen kaikille kämmekkäkasveille, muttei yhdellekään muulle kasviheimolle, on niin kutsutun ''protokormin'' esiintyminen. Protokormi on kasvin olotila siemenen itäessä, jolloin kasvi on vain hyvin heikosti erilaistuneista soluista muodostunut, yleensä pyöreä muodostelma.
Koska protokormin havaitseminen on monesti vaikeaa tai mahdotonta, myös seuraavat piirteet käyvät usein heimon tunnistukseen:
Kukka on kaksi kiehkuraa kehälehtiä, joista sisemmässä on yksi muodostunut labellum.
Siemenet ovat pölymäisen pieniä ja sisältävät vain vähän itämiseen tarvittavia ravintoaineita. Tämä johtaa sienijuuri riippumiseen itämisessä.
Siitepöly ei ole irrallista, vaan sijaitsee siitepölymyhkyissä
Hede ja emi ovat kasvaneet yhteen siitintukku

Levinneisyys ja elinympäristö


Kämmekkäkasvit ovat levinneet lähes kaikkialle maapallolle. Ainoastaan Etelämanner ja aavikkoseuduilla niitä ei kasva. Myöskään vedessä pääsääntöisesti kasvavia lajeja ei tunneta. Valtaosa lajeista esiintyy trooppisilla ja Subtrooppinen vyöhyke alueilla, erityisesti Aasiassa sekä Etelä-Amerikka ja Keski-Amerikka.
Suurin osa kämmekkäkasveista on ''Päällyskasvi'', jotka kasvavat tropiikin ja subtropiikin kosteilla seuduilla muiden kasvien, kuten puu, kaktusten ja puusaniaiset varsilla. Ne eivät kuitenkaan ole Loinen (biologia). Kaikki eurooppalaiset lajit ja suurin osa Australian, Pohjois-Amerikka, Etelä-Afrikka sekä joidenkin Aasian alueiden kämmeköistä ovat maakasveja, jotka saavat ravinteensa maaperästä. Muutamat ovat kivillä kasvavia ''litofyyttejä'', jotkut taas "''mykoheterotrofeja''" (englanniksi ''mycoheterotroph''), joilla ei ole riittävästi lehtivihreää tehokkaaseen Yhteyttäminen. Ne ovat täysin riippuvaisia sienijuuri antamasta ravinnosta. Termiä ''saprofyytti'' on usein käytetty näiden kasvien kuvaamiseen, mutta tämä termi viittaa kuollutta kasvi- ja eläinmateriaalia ravinnokseen käyttäviin eliöihin, esim. moniin sieniin

Kukka


Tiedosto:Labelle orchidee.pngKämmekkäkasvien kukat ovat erityisen tunnettuja pölytyssuhteidensa ansiosta (katso kämmekkäkasvien pölytys). Parhaiten tunnettuja esimerkkejä ovat lajit, joiden kukan rakenne on kehittynyt suosimaan tiettyä pölyttäjäeläintä, joka useimmiten on hyönteinen, mutta myös lepakot tai linnut saattavat toimia pölyttäjinä. Yhtenä esimerkkinä ovat venuksenkengät (''Paphiopedilum''), jotka ovat vieneet pölyttämisen äärimmilleen: kukan huuli on kehittynyt pussimaiseksi, ja kukkaan saapuva hyönteinen putoaa siihen. Ainoan ansasta ulos johtavan käytävän läpi kulkemalla hyönteinen saa itseensä kukan siitepölyä siitepölymyhky muodossa, joita se sitten kuljettaa seuraavaan kasviin. Orhot (''Ophrys'') kukat puolestaan muistuttavat pölyttäjähyönteisen naaraita, jolloin koiraat parittelevat erehdyksessä kukan kanssa saaden siitepölymyhkyt ruumiiseensa.
Kämmekkäkasvien kukat ovat lähes aina vastakohtaisia, pystysuoran keskilinjan suhteen Symmetria. Kolmilukuisista kehäkiehkuroista sisemmän yksi lehti on kehittynyt labellum, joka on usein kannuksellinen. Emi ja Hede ovat kasvaneet ainakin osittain yhteen siitintukku, ja suurimmalla osalla lajeista vain yksi hede tuottaa siitepölyä.

Varsi ja lehdet


Kämmekkäkasvit jaetaan kasvunsa mukaan joko haarajatkoinen kasvutapa (sympodiaalinen) tai varsijatkoinen kasvutapa (monopodiaalinen). Haarajatkoisilla kasveilla uusi kasvu alkaa edellisen verson tyveltä, kun taas varsijatkoisilla kasvu jatkuu normaalioloissa saman varren latvasta, toisinaan haarautuen.
Erityisesti monilla trooppisilla lajeilla turpoaa vuosiverso kasvukauden lopulla varsimukulaksi (kutsutaan myös nimellä "bulbi"). Mukula voi olla maanpäällinen tai maanalainen. Yleensä varsimukulan tarkoituksena on säilöä vettä ja ravinteita. Joillakin lajeilla on varsimukula joko ontto tai muutoin rakentunut niin, että Muurahaiset on helppo kaivaa sen sisään pesänsä. Muurahaiset saavat näin asuinpaikan ja ne tarjoavat kasville suojaa tuhoeläimistä. Monilla muurahaisten asuttamilla kämmekkälajeilla on hyvin pitkät kukkavarret, ehkä vähentäen muurahaisten pääsyä kukkiin ja sallien näin pölyttäjien säilymisen turvassa.
Kämmekkäkasvien lehdet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ehyet. Niiden muoto ja rakenne vaihtelee kuitenkin muilta osin suunnattomasti, myös lehtien väritys on joillakin lajeilla erityisen huomiota herättävä. Monilla useita vuosia lehtensä pitävillä lajeilla on hyvin paksut lehdet, jotka ehkäisevät liikaa haihtumista. Näihin mehikasvimaisiin ominaisuuksiin liittyy myös yöaikaan tapahtuva hengitys paksulehtisillä lajeilla.

Juuret


Kämmekkäkasvien juuret ovat usein vain heikosti haaroittuvia, ja juurikarvat – mikäli niitä lainkaan esiintyy – ovat melko lyhyitä. Erityisesti epifyyttilajeilla juurikarvojen vedenottoa on yleensä korvaamassa kuolleesta Solukko muodostunut juuripurje. Juuripurje kykenee hyvin nopeaan veden ottoon. Käytännössä tämä on havaittavissa juurta kasteltaessa: kuiva juuri on yleensä valkoinen tai harmahtava, mutta veden päästyä juuren elävän keskiosan ja kuolleen pintaosan väliin tulee juuren vihreä, yhteyttävä solukko selvästi näkyviin. Tämä ominaisuus on tärkein suoraan puun kaarnalla kasvavilla lajeilla, sillä tällaisilla paikoilla sateiden välinen kuivuminen voi olla voimakasta.
Monilla maassa kasvavilla kämmekkäkasveilla osa juurista on muodostunut mukula. Tämä mahdollistaa kuivasta kesästä selviytymisen esimerkiksi Australian ja Välimeri kuivilla seuduilla. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa kämmekät kasvavat kesällä ja juurimukulat toimivat kasvien talvehtimiseliminä. Juurimukuloiden rakenne voi vaihdella pyöreästä pitkulaiseen tai jopa kämmenmäisesti haaroittuneeseen, kuten liuskakämmekkä (''Dactylorhiza'').
Monet sienirihmastosta voimakkaasti riippuvat lajit ovat täysin juurettomia, ja esimerkiksi suovalkku ainoa juuri toimii pelkästään sienirihmaston siirtäjänä edellisen vuoden varsimukulasta uuteen kasvuun.

Siemenet


Kämmekkäkasvien siemenet ovat kasvikunnan pienimpien joukossa. Siemenalkion koko vaihtelee kahdeksasta solusta noin seitsemään sataan, ja minkäänlaisia alkion eri osia ei ole juuri koskaan havaittavissa (alle kymmenellä lajilla on havaittu osa, jota voitaisiin kutsua heikosti kehittyneeksi sirkkalehti). Siemenessä on pieniä määriä itämiseen tarvittavia ravintoaineita, mutta niitä on joko riittävästi vain hyvin pienen kasvumäärän tuottamiseen, tai ei edes tarpeeksi itämisen lähtemiseksi käyntiin. Luonnon oloissa siemen kykenee itämään ainoastaan sienijuuri läsnä ollessa. Siemenen sanotaan kontrolloivan sienirihmaston kasvua, ja ainakin kehityksen alkuvaiheessa lienee kämmekkä sienen loinen. Joillakin kämmekkälajeilla suhde juurisienen kanssa säilyy läpi koko kasvin elämän, tosin juurisienen laji saattaa hyvinkin muuttua kehityksen eri vaiheissa.
Varsinkin monilla maaorkideoilla on siemenen alkion ympärillä vettä hylkivä kerros, jonka hajoaminen on vaatimuksena itämiselle. Tämän kerroksen tarkoitusta ei tarkoin tunneta. Saattaa olla, että se mahdollistaa siemenen joutumisen syvemmälle maaperään ennen itämistä, tarjoten siten siemenelle paremmat ja stabiilimmat olosuhteet kasvuun, tai ehkä sopiva juurisieni kykenee kalvon läpäisemiseen.

Uhat ja suojelu


Tiedosto:Cymbidium Clarisse Austin 'Best Pink' Flowers 2000px.JPG'' Clarisse Austin ‘Best Pink’.]]
Kämmekkäkasveja pidetään usein hyvin uhanalainen lajeina, ja vaikka käsitys onkin osin heikosti perusteltu, ovat monet lajit uhatussa asemassa. Suurin uhka useimmille lajeille on kasvupaikkojen tuhoutuminen, ja myös ilmastonmuutos ja keräily lääkkeeksi tai koristekasveiksi uhkaavat ainakin joitakin lajeja.
Onneksi valtaosa lajeista kasvaa luonnossa vaikeapääsyisissä vuoristometsissä, joissa maan- tai metsänhoito ei onnistu. Monet uhatuista kämmekkälajeista on suojeltu paikallisilla laeilla, ja kaikkien kämmekkälajien ja useimpien risteymä kansainvälistä kauppaa on rajoitettu CITES-sopimuksen avulla. Kämmekkäkasvit muodostavatkin suurimman osan sopimuksen alaisista eliölajeista. Vaikka mukana on monia yleisiäkin lajeja, jopa kansainvälisiä rikkaruohoja, on syynä kaikkien kämmekkälajien sisältämisessä sopimukseen se, että näin tullihenkilökunnan koulutus helpottuu.

Kämmekkäkasvien merkitys ihmiselle


Tiedosto:Lady orchid Orchis purpurea inflorescence.jpg
Kämmekkäkasveista ainoat yleisesti ravinnoksi käytetyt lajit kuuluvat sukuun ''Vanilla''. Joidenkin suvun lajien siemenkodista saadaan vaniljaa. Monet alkuperäiskulttuurit ympäri maailman ovat käyttäneet kämmekkäkasveja joko lääkintään tai ravinnoksi, mutta ravintokasveina niillä on arvoa vain keräily-yhteiskunnille ja Lääkekasvi mahdollisesti soveltuvia lajeja ei ole vielä riittävästi tutkittu. Merkittävää on myrkyllisten lajien lähes täydellinen puuttuminen heimosta, mikä viittaa heikkoon lääkintäainearvoon. Paria lajia kasvatetaan kuitenkin Perinteinen kiinalainen lääkintä tarpeisiin, ja erityisesti juuri Kiinassa myös luonnonvaraisia kasveja kerätään lääkekäyttöön.
Euroopassakin on mukulallisia lajeja kerätty toisinaan potenssilääke. Näiden arvo perustuu kuitenkin vain kasvien ulkonäköön: erityisesti suvulla ''Orchis''-mukulat muistuttavat pieniä kiveksiä (tästä tulee kreikan kielen kautta sekä suvun että koko heimon latinankielinen nimi). Turkissa mukulallisia kämmeköitä kerätään yhä suuriä määriä sekä juomien että jäätelön valmistukseen. Nämä tuotteet tunnetaan nimellä salep.
Suurin merkitys orkideoilla on kuitenkin koristekasveina. Valtaosa tarjolla olevista kasveista on risteymä, joita onkin rekisteröity jo yli 100&nbsp;000 (kämmekkäristeymien rekisteröinti poikkeaa muista kasveista niin, että risteymän vanhempina käytetyt lajit tulee olla selvillä kokonaisuudessaan ennen kuin se voidaan virallisesti nimetä). Tärkeimpinä Leikkokukka ja Huonekasvi pidetään seuraavien sukujen lajeja: ''kymbidit'', ''perhoskämmekät'', ''venuksenkengät'', ''vandat'', ''katleijat'', ''puikkokämmekät'', ''pantterikämmekät'', ''nystykämmekät'', ''Ludisia''. Lukuisia muitakin sukuja on jopa säännöllisesti tarjolla pienkuluttajille, ja erikoisharrastajien kokoelmissa on huomattavasti suurempi valikoima kasveja. Suomessa on orkideoiden kasvatusta ja orkideatietämystä edistämään perustettu Suomen Orkideayhdistys.

Katso myös


Luettelo Suomessa kasvavista kämmeköistä
Kämmekkäkasvien pölytys
Kämmekkäkasvien kasvatus
Tikankonttikasvit

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.suomenorkideayhdistys.fi Suomen orkideayhdistys
http://www.orkideaikkuna.net/kastelu.php Orkideojen kastelu
http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/orders/asparagalesweb.htm#Orchidaceae Angiosperm Phylogeny Website: ''Orchidaceae''
Luokka:Kämmekkäkasvit
ar:سحلبية
an:Orchidaceae
gn:Tamanakuna
az:Səhləbkimilər
id:Orchidaceae
ms:Pokok Bunga Anggerik
jv:Anggrèk
be:Архідныя
bo:སྣ་མའི་མེ་ཏོག
br:Orkide
bg:Орхидеи
ca:Orquídia
cs:Vstavačovité
co:Orchidaceae
da:Gøgeurt-familien
de:Orchideen
et:Käpalised
el:Ορχιδέα
en:Orchidaceae
es:Orchidaceae
eo:Orkidacoj
eu:Orkidea
fa:ثعلبیان
fr:Orchidaceae
gl:Orquídea
ko:난초과
hi:ऑर्किड
hsb:Orchidejowe rostliny
hr:Orhideje
io:Orkideo
it:Orchidaceae
he:סחלביים
ka:ჯადვარისებრნი
mrj:Орхидейвлӓ
kv:Орхидея котыр
ht:Òkide
lez:Орхидея
la:Orchidaceae
lv:Orhideju dzimta
to:ʻOketi
lb:Orchideeën
lt:Gegužraibiniai
li:Orchidee
hu:Kosborfélék
mk:Орхидеи
mg:Orkide
ml:ഓർക്കിഡ്
koi:Орхидея котыр
mdf:Орхидея
my:သစ်ခွ
nl:Orchideeënfamilie
ne:सुनगाभा
ja:ラン科
frr:Orchideen
no:Orkidéfamilien
nn:Orkidear
oc:Orchidaceae
mhr:Орхидей-влак
pl:Storczykowate
pt:Orquídea
ro:Orhidee
qu:Hillurina yura rikch'aq ayllu
ru:Орхидные
simple:Orchid
sk:Vstavačovité
sl:Kukavičevke
sr:Орхидеја
sh:Orhideje
sv:Orkidéer
ta:ஆர்க்கிட்
te:ఆర్కిడేసి
th:กล้วยไม้
vi:Họ Phong lan
tr:Salepgiller
udm:Орхидной будосъёс
uk:Орхідні
zh:蘭科

Luokka:Kämmekkäkasvit

Kämmekkäkasvit (Orchidaceae) käsitteleviä artikkeleja.
Luokka:Asparagales
an:Categoría:Orchidaceae
az:Kateqoriya:Orxideyalar
id:Kategori:Orchidaceae
be:Катэгорыя:Архідныя
be-x-old:Катэгорыя:Архідныя
bg:Категория:Орхидеи
ca:Categoria:Orquídies
cs:Kategorie:Vstavačovité
co:Category:Orchidaceae
da:Kategori:Gøgeurt-familien
de:Kategorie:Orchideen
et:Kategooria:Käpalised
el:Κατηγορία:Ορχεοειδή
en:Category:Orchids
es:Categoría:Orchidaceae
eu:Kategoria:Orchidaceae
fa:رده:ارکیده‌ها
fr:Catégorie:Orchidaceae
gv:Ronney:Orchidaceae
ko:분류:난초과
hsb:Kategorija:Orchidejowe rostliny
it:Categoria:Orchidaceae
he:קטגוריה:סחלביים
ka:კატეგორია:ჯადვარისებრნი
mrj:Категори:Орхидейвлӓ
kv:Категория:Орхидея котырса быдмӧгъяс
la:Categoria:Orchidaceae
lv:Kategorija:Orhideju dzimta
lt:Kategorija:Gegužraibiniai
hu:Kategória:Kosborfélék
mk:Категорија:Орхидеи
koi:Категория:Орхидея котырись быдмассэз
nah:Neneuhcāyōtl:Orchidaceae
nl:Categorie:Orchidaceae
ja:Category:ラン科
frr:Kategorie:Orchideen
no:Kategori:Orkidefamilien
nn:Kategori:Marihandfamilien
mhr:Категорий:Орхидей-влак
pl:Kategoria:Storczykowate
pt:Categoria:Orchidaceae
qu:Katiguriya:Hillurina yura rikch'aq ayllu
ru:Категория:Орхидные
simple:Category:Orchids
sk:Kategória:Vstavačovité
sl:Kategorija:Kukavičevke
sv:Kategori:Orkidéer
te:వర్గం:ఆర్కిడేసి
th:หมวดหมู่:กล้วยไม้
vi:Thể loại:Họ Lan
tr:Kategori:Salepgiller
udm:Категория:Орхидной будосъёс
uk:Категорія:Орхідні
zh:Category:兰科

Koraks

Koraks Syrakusalainen (400-luku eaa.) oli yhdessä Teisias kanssa antiikin Kreikka retoriikka perustaja. He olivat myös ensimmäisiä, jotka kirjoittivat retoriikan oppikirjoja. Jotkut tutkijat pitävät Koraksia ja Teisiasta samana henkilönä.
Luokka:Antiikin kreikkalaiset kirjailijat
ca:Corax
de:Korax
el:Κόρακας (ρήτορας)
en:Corax of Syracuse
es:Córax de Siracusa
fr:Corax
it:Corace (retore)
hu:Korax
pt:Córax de Siracusa
ru:Коракс
sv:Korax

Voimasana


Voimasana oli suomalainen, vuonna 2004 perustettu pienkustantamo. Voimasana oli yleiskustantamo, mutta painotti Okkultismi ja Filosofia kirjallisuutta. Alanimekkeen Telum Saxum tarkoitus oli keskittyä päälinjasta poikkeaviin julkaisuihin (Jane Austenin ''Tahto ja Toiveet'').
Kustantamo lopetti toimintansa 31. elokuuta 2008 ja sulki kotisivunsa.

Julkaisut


Jane Austen: ''Tahto ja toiveet'', 2006.
Luokka:Suomalaiset kirjankustantamot

Nyysit

#OHJAUS Usenet

Paasion II hallitus

Paasion II hallitus oli Suomi tasavallan 55. hallitus. Se oli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue:n vähemmistöhallitus, jolle kertyi 195 hallituspäivää. eduskuntavaalit 1972 tulokseen perustuva hallitus toimi 23. helmikuuta 1972 – 4. syyskuuta 1972. Paasion hallituksen jälkeen aloitti Sorsan I hallitus.
Vuoden 1972 eduskuntavaalien jälkeen Kekkosen tarkoituksena oli kansanrintaman palauttaminen hallitukseen. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto sisäisen erimielisyys, ja SDP:n ja Suomen Keskusta keskinäisen yhteistyön hankaluus estivät uuden kansanrintaman syntymisen. Näin ollen presidentti päätyi nimittämään virkaan tilapäiseksi tarkoitetun sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen.
Paasion II hallitus joutui kapeasta pohjastaan huolimatta selvittämään tärkeitä kysymyksiä, joiden ratkaisua ei voitu lykätä. Nämä johtivat budjettiongelmiin, eikä näin ollen suunnitellussa tulopolitiikka päästy haluttuihin tuloksiin.
Kun syyskuussa 1972 oli enemmistöhallituksen muodostamiseen tähtäävissä neuvotteluissa vihdoin päästy etenemään, oli Paasion II hallitus valmis jättämään paikansa. Viralliseksi eronsa syyksi hallitus ilmoitti, että sen "hartiat olivat liian kapeat" valmisteilla olleen Suomen ja Euroopan talousyhteisön (EEC) välisen vapaakauppasopimuksen viemiseen eteenpäin.
Lyhytikäisen hallituksen lempinimiä olivat "Nappulaliiga", johtuen sen nuoresta keski-iästä ja "Punatulkkuhallitus", viitaten sen pelkästään SDP:stä koostuneeseen miehitykseen.

Ministerit


<br />
<br />

Lähdeviitteet


Luokka:Suomen hallitukset
sv:Regeringen Paasio II

Sorsan kolmas hallitus

Sorsan III hallitus

Valkopeippi


Valkopeippi (''Lamium album'') on Huulikukkaiskasvit kuuluva monivuotinen kasvi. Lajinimi ''album'' tarkoittaa valkoista. Valkopeippi kasvaa noin puolen metrin korkuiseksi, ja nuorena se on hyvinkin samannäköinen kuin nokkonen; lehdet ovat samanmuotoiset ja sijaitsevat samaten vastakkaisesti. Varsi on myös nelisärmäinen ja karvat harvasti. Englanniksi kasvin nimi on ''White dead-nettle'', eli valkoinen kuollut nokkonen, koska sillä ei ole poltinkarva - eli se ei voi pistää.
Valkopeipin valkoisista osista voi imeä, ja suuhun tulee erittäin makea maku.
Valkopeippiä tavataan Etelä-Suomessa, mutta ei juurikaan pohjoisempana. Se kasvaa typpipitoisessa maassa, aivan kuten nokkonenkin. Valkopeipin siemenet säilyttävät itävyytensä hyvin kauan. Kuivatuista valkopeipin kukista ja lehdistä keitetty tee sopii kuukautiskipujen hoitoon, Keski-Euroopassakin valkopeippiä on käytetty rohdoskasvina. Nokkoskeittoa tehdessä pataan voi laittaa mukaan myös valkopeippiä, sillä se on myrkytön, mutta ravintoarvoltaan se ei ole nokkosen luokkaa.
Valkopeipin erottaa nokkosesta lehtien rakenteen, kukintojen ja mehevämmän, helpommin katkeavan varren perusteella. Valkopeippiä kasvaa usein nokkosten joukossa. Valkopeipistä voidaan myös valmistaa keltainen väriä.

Lähteet


http://www.yrttitarha.com/kanta/valkopeippi/ Yrttitarha
http://linnaeus.nrm.se/flora/di/lamia/lamiu/lamialb.html Virtuella floran

Aiheesta muualla


http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=42750&size=1&year=2010 Kasviatlas: Valkopeipin levinneisyys Suomessa
http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=4799 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Valkopeippi (''Lamium album'')
http://www.jyu.fi/kastdk/okl/kasvio/hakutulos.php?valmisid=1502 Nettikasvio: Valkopeippi (''Lamium album'')
http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=32538 ITIS: Lamium album
http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=LAAL United States Department of Agriculture (USDA): Lamium album
http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200019749 Flora of China: Lamium album
Luokka:Peipit
ar:لاميون أبيض
gn:Pyno
az:Dalamaz gicitkan
ba:Һуҡыр кесерткән
ca:Ortiga morta
cs:Hluchavka bílá
da:Døvnælde
de:Weiße Taubnessel
et:Valge iminõges
en:Lamium album
es:Lamium album
fr:Ortie blanche
gv:Ard-firryn bane
ko:광대수염
hsb:Běła cycawka
it:Lamium album
ka:ჭინჭრისდედა
csb:Biôłô głëszka
lt:Baltažiedė notrelė
hu:Fehér árvacsalán
nl:Witte dovenetel
ja:オドリコソウ
pcd:Eurtie blanque
pl:Jasnota biała
ro:Urzică moartă albă
ru:Яснотка белая
stq:Suugerke (Lamium album)
sk:Hluchavka biela
sv:Vitplister
tr:Beyaz ballıbaba
uk:Глуха кропива біла

Tokelaun kieli

Tokelau on austronesialaiset kielet. Sitä puhuu Uusi-Seelanti kuuluvilla Tokelaun saarilla noin 1 405 ihmistä (2004). Lisäksi sillä on useita puhujia ainakin Uudessa-Seelannissa, Samoalla sekä Yhdysvallat. Yhteensä puhujia on noin 3 242.
Tokelaulla on muutamia alueellisia murre. Kielen lähimpänä sukulaiskielenä pidetään tuvalun kieli. Lisäksi se on läheistä sukua muun muassa samoan kieli kanssa. Tokelau kuuluu malaijilaispolynesialaiset kielet ryhmään.
Luokka:Tokelaun kielet
Luokka:Oseanialaiset kielet
ar:لغة توكلوية
be:Такелау, мова
ca:Tokelauà
de:Tokelauische Sprache
en:Tokelauan language
es:Idioma tokelauano
eo:Tokelaa lingvo
fa:زبان توکلائویی
fr:Tokelau (langue)
sm:Gagana To'elau
gl:Lingua tokelauana
hr:Tokelauski jezik
it:Lingua tokelauana
hu:Tokelaui nyelv
mk:Токелауански јазик
nl:Tokelaus
pms:Lenga Tokelauan
pl:Język tokelau
pt:Língua toquelauana
ru:Токелау (язык)
sh:Tokelau jezik
sv:Tokelauanska
vi:Tiếng Tokelau
zh:托克劳语

Tizian

Kuva:Self-portrait of Titian.jpg
Kuva:Saar 1953 344 Tizian - Clarice Strozzi.jpg
Kuva:Tizian 014.jpg
Kuva:Tizian 073.jpg
Tizian, tunnetaan myös nimillä Tiziano Vecellio ja Titian (n. 1477 Dolomiitit, Pieve di Cadore, Italia – 27. elokuuta 1576 Venetsia, Italia) oli tunnettu italialainen Renessanssin taide taidemaalari, venetsialaisen koulukunnan keskeinen hahmo.
Hänen isänsä oli kapteeni Gregorio Vecellio. Tizianin vaikutus oli merkittävintä tuon ajan taidekäsityksen uudistamisessa. Hän raivasi tietä barokki aikakaudelle. Hän teki maisemasta, joka siihen asti oli ollut vain maalauksien taustaa, itsenäisen muotoelementin. Tiziania on sanottu maisemamaalauksen isäksi, vaikka hän maalasi vain yhden ainoan puhtaan maisemamaalauksen. Häntä voidaan tavallaan myös pitää impressionismin edelläkävijänä, sillä hän kehitti myöhäistuotannossaan maalaustekniikan, jossa viiva korvattiin väriläiskillä ja valotehosteilla. Myöhäistuotantoa ovat mm. teokset ''Orjantappurakruunaus'' ja ''Pietá'', jonka luonnoksen hän teki 99-vuotiaana. Aloitettuaan maalauksen ''Aatami ja Eeva'' Tizian kuoli Venetsiassa ruttoon vuonna 1576.
Hänen syntymävuodestaan on epäselvyyttä: se voi olla 1477 tai 1487. Hänen luultiin pitkään eläneen satavuotiaaksi, mikä oli siihen aikaan hyvin harvinaista.

Elämänvaiheita


Tizian aloitti noin 10-vuotiaana Venetsiassa maalausopintonsa. Häneen vaikuttivat hyvin paljon ns. Venetsialainen koulukunta perustaja Giovanni Bellini ja tämän oppilas Giorgione. Venetsialaisille maalareille tunnusomaista oli käyttää juhlavia, voimakkaita värejä ja pehmeitä valotehostuksia.
Vuonna 1510 Tizian lähti Venetsiasta Padovaan ruttoa pakoon. Padovassa hän oli kaksi vuotta ja maalasi useita freskoja. Maalaukset ''Maallinen ja taivaallinen rakkaus'' sekä ''Flora'' syntyivät hänen Venetsiaan paluunsa jälkeen. ''Veroraha'' on vuodelta 1514. Tässä mestariteoksessaan hän suhteellisen yksinkertaisin keinoin kuvasi syviä tuntoja Tuolloin hän oli jo arvostettu taiteilija. Häikäilemättömin keinoin Tizian raivasi tiensä jopa ohi Bellinin päästen valtion ensimmäisen julkisen taiteilijan asemaan, mikä toi hänelle huomattavia etuja ja paljon työtilauksia. Teoksellaan ''Neitsyt Marian taivaaseen astuminen'' Tizian mursi monia siihenastisia taidetyylien sääntöjä. Tämä työ enteili barokkia; sielullisen tasapainoisuuden tilalle tuli klassisessa muodossa haltioituminen ja ekstaasi, ei kuitenkaan gotiikan kirkastunut haltioituminen, vaan aistillinen ekstaasi.
Tizian maalasi monenlaisia aiheita, sekä muotokuvia ja maisemia että allegorisia teoksia uskonnosta ja mytologiasta. Hänen teoksensa tunnetaan punatukkaisista naisista, ja muusta valon ja värin mestarillisesta käsittelystä.
Tizianilla oli kansainvälinen asiakaskunta: hän maalasi Venetsian kirkoille ja palatseille, Mantovan herttualle, paavi Paavali III:lle ja tämän perheelle. Hän oli Pyhan Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V (keisari):n hovimaalari. Vanhalla iällä hän maalasi Filip II (Espanja):lle mytologisia aiheita.
Mantuan herttuan, Federigo de Gonzagan, muotokuva valmistui vuonna 1523. Herttuan välityksellä hän tutustui myös keisariin, Kaarle V:een, joka oli mallina 1533. Tämän jälkeen pidettiin suurena kunniana olla Tizianin mallina. Tizianin muotokuvia on säilynyt noin sata, joukossa tuon ajan kuuluisimpia miehiä ja naisia.
Tizianin nimissä on yli tuhat maalausta, todennäköisesti osa niistä on oppilastöitä.

Teoksia


<Gallery>
Tiedosto:Tizian 041.jpg|Neitsyt Marian taivaaseenastuminen 1516–1518
Tiedosto:Tizian 102.jpg|Urbinon Venus
Tiedosto:Tizian 034.jpg|La Bella 1536
Tiedosto:Tizian 029.jpg|Maallinen ja jumalallinen rakkaus 1515
Tiedosto:Carlos_V_en_Mühlberg,_by_Titian,_from_Prado_in_Google_Earth.jpg|Kaarle V (keisari) Mühlbergissä
Tiedosto:Tizian (Schule) 001.jpg|Paavi Paavali III 1546
Tiedosto:Tizian 012.jpg|Danae 1554
Tiedosto:TItian - The Flaying of Marsyas.jpg|Marsyaan nylkeminen 1570–1576
Tiedosto:Actaeon.jpg|Actaeonin kuolema 1562
Tiedosto:Tizian 053.jpg|Pietà 1576
File:Clarissa Strozzi.jpg
File:Ecce Homo by Titian.JPG
</Gallery>

Lähteet


Viitteet


Luokka:Italialaiset taidemaalarit
Luokka:Renessanssin taidemaalarit
als:Tizian
ar:تيتيان
az:Tiziano Vekallio
id:Tiziano Vecelli
be:Тыцыян
be-x-old:Тыцыян
bo:ཌི་ཛི་ཨ་ནོ་ཝ་ཅེ་ལི་ཡོ།
bs:Tizian
br:Tizian
bg:Тициан
ca:Ticià
cs:Tizian
cy:Titian
da:Tizian
de:Tizian
et:Tizian
el:Τιτσιάνο
en:Titian
es:Tiziano
eo:Ticiano
eu:Tiziano
fa:تیتیان
fr:Titien
fy:Titiaan
gl:Tiziano
ko:티치아노
hy:Տիցիան
hr:Tizian
io:Tiziano
it:Tiziano
he:טיציאן
ka:ტიციანი
kk:Тициан
lad:Tiziano
la:Titianus Vecellii
lv:Ticiāns
lt:Tiziano Vecelli
hu:Tiziano Vecellio
ml:ടിഷ്യൻ വെസല്ലി
mi:Titian
arz:تيتيان
nl:Titiaan
ja:ティツィアーノ・ヴェチェッリオ
no:Tizian
nn:Tizian
pl:Tycjan
pt:Ticiano
ro:Tiziano Vecellio
qu:Tiziano
ru:Тициан
se:Titian
sq:Ticiani
simple:Titian
sk:Tiziano Vecelli
sl:Tizian
sr:Тицијан Вечели
sh:Tizian
sv:Tizian
th:ทิเชียน
vi:Tiziano Vecelli
tr:Tiziano Vecellio
uk:Тиціан
vls:Titiaan
zh:提香

Barokki

Image:Nicolas Poussin 039.jpg
Barokki ( = ''merkillinen tai konstikas''; = ''epämuodostunut helmi'') oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus. Se käytti äärimmilleen venytettyjä muotoja ja selkeitä yksityiskohtia luomaan draamaa ja jännitettä kuvanveistossa, maalaustaide, arkkitehtuurissa, kirjallisuus, teatterissa ja musiikki.
Barokin aikakausi alkoi noin vuoden 1600 paikkeilla Roomassa Italiassa, ja levisi sieltä lähes koko Eurooppaan ja Amerikan mantereelle.

Mahdin taidetta


Barokin suosion takasi katolinen kirkko tuki. Trenton kirkolliskokous oli päätetty, että taiteiden pitäisi viestiä uskonnollisia aiheita suoralla ja emotionaalisella osallistumisella. Katoliselle kirkolle barokkiarkkitehtuuri oli yksi vastauskonpuhdistus tärkeimpiä propagandavälineitä.
Myös maallinen aristokratia näki barokin arkkitehtuurin ja taiteen dramaattisen tyylin keinona vaikuttaa vierailijoihin ja ilmaisemaan voittoisaa valtaa ja hallitsemista. Barokkipalatsit on rakennettu pihojen, etuhuoneiden, suurten portaikkojen ja vastaanottohuoneiden sarjojen ympärille mahtipontisuuden moninkertaistamiseksi. Samanlaisella tuhlailevalla ylenpalttisuudella yksityiskohtainen taide, musiikki, arkkitehtuuri ja kirjallisuus innostivat toisiaan barokin kulttuuriliikkeenä, kun taiteilijat tutkivat, mitä he saisivat luoduksi toistavista ja vaihtelevista kuvioista.

Yhteiskunta


Renessanssin aikana antiikki kreikkalaisesta tieteestä ja taiteesta löydettiin paljon uudelleen ja aineistoa käännettiin ensimmäistä kertaa latinaksi. 1600-luvun alussa Euroopassa otettiin seuraava askel, kun muun muassa Johannes Keplerin, Galileo Galilein ja René Descartesin johdolla Euroopassa alkoi tieteellinen vallankumous, joka, toisin kun antiikin tiede, perustui suoraan luonnon havainnointiin ja havaintojen selittämiseen abstraktin filosofisen päättelyn sijaan.
Tieteelliset edistysaskeleet johtivat myös vanhojen auktoriteettien, kuten katolisen kirkon aseman uudelleenarviointiin. Thomas Hobbesin Leviathan (v. 1651) argumentoi yksinvaltaisen, itsenäisen valtion puolesta samalla, kun Englannissa oli poliittisia ryhmiä, jotka ajoivat demokratiaa ja kaikkien ihmisten tasa-arvoa. Toisaalta barokkiajalla itsevaltius oli vahva, etenkin Ranskassa.
Reformaatioliikeen ja katolisen kirkon konflikti jatkui 1600-luvulla ja johti muun muassa kolmikymmenvuotinen sota Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta katolisten ja luterilaisuus alueiden kesken sekä Ranskassa useisiin sotiin hugenotit vastaan. Myös Englannin sisällissota oli uskonnollisia ulottuvuuksia, vaikka konfliktin ytimessä oli parlamenttin ja kuningas välinen valtataistelu.

Barokki eri taiteenaloilla

Maalaustaide ja kuvanveisto


Barokin taiteen keskeisin piirre oli keskittyminen dramaattisuuteen. Renessanssin taide kreikkalaisesta tyyneydestä siirryttiin teatraalisiin, voimakkaita tunteita herättäviin aiheisiin, joissa usein kuvattiin dynaamisia tilanteita.

Musiikki


Pyrkimys dramaattisuuteen on havaittavissa myös musiikissa. Keskeisin barokin uusista musiikin muodoista, ooppera, pyrki tähän yhdistämällä draamaa ja musiikkia ennennäkemättömällä tavalla. Ihmisen tunteiden katsottiin olevan staattisia sieluntiloja, joista jokaisen sai aikaan tietty eri henkien yhdistelmä sielussa. Uskottiin, että näitä tunnetiloja, eli Affekti (musiikki), läpikäymällä musiikin avulla oli mahdollista saada nämä henget sielussa paremmin tasapainoon. Barokkimusiikissa säveltäjät eivät pyrkineet ilmentämään omia henkilökohtaisia tunnetilojaan vaan näitä yleisiä affekteja.

Kirjallisuus


Barokin kirjallisuus sijoittuu 1500-luvun loppuun ja 1700-luvun puoliväliin Se syntyi vastapainoksi renessanssille. Aikaa leimasivat hallitsijoiden uskonsodat ja taistelut ja itsevaltaisten johtajien ilkivaltainen hallitseminen. Barokin aikana oli jyrkkä jakautuminen arvojen ja elämän hallintojen välillä ja sisäiset ristiriidat kuvaavat hyvin barokkia. Barokkia on kuvattu renessanssin rappiokaudeksi ja kirjallisuuden tutkijat usein sivuuttavat sen.
Lyriikassa suosituimpia muotoja olivat sonetti, elegia, epigrammi ja oodi.

Barokkigalleria


<gallery>
Kuva:Adriaen van Ostade 007.jpg|Adriaen van Ostade, ''Koulumestari'', 1662.
Kuva:Michelangelo Caravaggio 065.jpg|Michelangelo Caravaggio, ''Narsisti'', 1594-1596.
Kuva:Jan Vermeer van Delft 019.jpg|Johannes Vermeer, ''Nuori nainen ja vesimaljakko'', n. 1662-1663
Kuva:Le Chapeau de Paille by Peter Paul Rubens.jpg|Peter Paul Rubens, ''Olkihattu'', 1622.
Kuva:Sicht vom petersdom roma.jpg|Gian Lorenzo Bernini, ''Pietarinaukio'', 1667.
Kuva:Catania,_Santa_Maria_dell'Elemosina.jpg|Stefano Ittar, ''Collegiata di Santa Maria dell'Elemosina'', noin 1768.
Kuva:Orangerie.jpg|Versailles'n palatsin barokkipuutarha.
Kuva:Bolongaropalast ffm-hoechst.jpg|Franz Ludwig Madler, ''Bolongaro palatsi'', 1783, Höchst am Main, Frankfurt.
Kuva:Schleissheim Neues Schloss 2.jpg|Enrico Zuccalli, ''Neue Schloss Schleißheim'', 1726 Baijerissa.
Kuva:Peterhof cascade 2048px.jpg|Bartolomeo Rastrelli, Pietarhovi, Suuri palatsi, 1747-1752.
Kuva:PI5D9E~2Ca' Rezzonico.JPG|Baldassarre Longhena, ''Ca' Rezzonico'', 1756, Venetsia.
Kuva:La Granja Palacio.jpg|Teodoro Ardemans, Andrea Procaccini, Sempronio Subisati ja Filippo Juvarra, ''La Granja'', Espanjan kuninkaallisten palatsi, 1728-34 San Ildefonso, Segovia.
Kuva:Rundale-palace.jpg|Bartolomeo Rastrelli, Rundāles pils, 1730-luku, Bauska lähellä Latviassa.
Kuva:Vaux-le-Vicomte 03.jpg|Louis Le Vau, André le Nôtre ja Charles Le Brun, Vaux-le-Vicomte palatsi, 1661, Maincy, Ranska.
Kuva:Royal-Palace-Stockholm.jpg|Nicodemus Tessin nuorempi, ''Tukholman kuninkaanlinna'', 1770.
Kuva:Torino-PalazzoReale.jpg|Amedeo di Castellamonte, Torinon kuninkaallinen palatsi, noin 1650.
</gallery>

Barokin taiteilijoita


Gian Lorenzo Bernini
Caravaggio
Annibale Carracci
Frans Hals
Andrea Pozzo
Rembrandt
Rubens
Johannes Vermeer
Francisco de Zurbarán

Lähteet


Luokka:Barokki
af:Barok
als:Barock
ar:باروكية
an:Barroco
az:Barokko
id:Barok
ms:Baroque
zh-min-nan:Baroque
jv:Barok
be:Барока
be-x-old:Барока
bar:Barock
bs:Barok
bg:Барок
ca:Barroc
cs:Baroko
cy:Baróc
da:Barokken
de:Barock
et:Barokk
el:Μπαρόκ
en:Baroque
es:Barroco
eo:Baroko
ext:Barrocu
eu:Barrokoa
fa:باروک
fo:Barokkur
fr:Baroque
fy:Barok (stylperioade)
gl:Barroco
gan:巴洛克式
ko:바로크
hi:बरॉक
hsb:Barok
hr:Barok
is:Barokk
it:Barocco
he:בארוק
kn:ಬರೊಕ್‌
ka:ბაროკო
ku:Barok
la:Barocus
lv:Baroks
lb:Barock
lt:Barokas
li:Barok
hu:Barokk
mk:Барок
arz:باروك
nl:Barok (stijlperiode)
nds-nl:Barok
ja:バロック
no:Barokken
nn:Barokken
oc:Barròc
pnb:بیرک
nds:Barock
pl:Barok
pt:Barroco
ro:Baroc
ru:Барокко
rue:Бароко
stq:Barock
scn:Baroccu
simple:Baroque
sk:Barok
sl:Barok
sr:Барок
sh:Barok
sv:Barocken
th:บารอก
vi:Baroque
tr:Barok
uk:Бароко
vls:Barok
zh:巴洛克艺术