Historia Norvegiæ

Historia Norvegiæ on tuntemattoman munkin latinaksi kirjoittama kuvaus Norjan historiasta. Tekstin arvioidaan olevan peräisin vuosien 1160 ja 1175 väliltä, vaikka on myös varovaisempia arvioita 1200-luvun alkuun. Ainoa säilynyt versio tekstistä on Brechin linnasta Skotlanti löytynyt kopio, joka on todennäköisesti kirjoittettu vuosien 1500 ja 1510 välillä.
Historia Norvegiæ sisältää kolme kappaletta:
I Lyhyt maantieteellinen kuvaus Norjasta ja lähialueista, sekä Norjan historiasta
II Orkneyn jaarlien sukupuu
III Luettelo Norjan kuninkaista
Käsikirjoituksen julkaisi Peter Andreas Munch vuonna 1850 nimellä ''Symbolæ ad Historiam Antiquiorem Rerum Norwegicarum''. Pääversio teoksesta oli pitkään Gustav Stormin versio vuodelta 1880. Ensimmäinen käännös englanniksi julkaistiin vuonna 2001, ja vuonna 2003 tuli uusi kriittinen käännös.

Pohjoismaiden maantiede


Teos kuvaa seuraavalla tavalla Pohjoismaiden maantiedettä:

Lähteet


Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.vsnrweb-publications.org.uk/Text%20Series/Historia%26Passio.pdf Kuninin ja Phelpsteadin käännös englanniksi (2001)
Luokka:Muinaispohjoismainen kirjallisuus
Luokka:Norjan historia
de:Historia Norwegiæ
es:Historia Norwegiæ
en:Historia Norwegiæ
fr:Historia Norwegiae
is:Historia Norvegiæ
it:Historia Norvegiæ
nl:Historia Norwegiæ
no:Historia Norvegiæ
nn:Den eldste Noregshistoria
pt:Historia Norwegiæ
ru:Historia Norwegiæ
sv:Historia Norvegiæ
uk:Historia Norwegiæ

Historia Norvegiae

#UUDELLEENOHJAUS Historia Norvegiæ

Kalansilmälinssi

#OHJAUS Kalansilmä

M/S Julia

#OHJAUS M/S Wind Perfection

Rørosin kirkko

Kuva:Røros Church.JPG
Rørosin kirkko (, tunnetaan myös nimellä ''Bergstadens Ziir'') on Rørosissa, Etelä-Tröndelagin läänissä, Norjassa, sijaitseva Kirkko (rakennus). Se rakennettiin vuosina 1780–1784. Rakentamisen pääarkkitehtina toimi Peter Leonard Neuman. Se on Norjan viidenneksi suurin kirkko, ja sen sisällä on noin 1 600 istumapaikkaa. Se on kivikirkko.

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.roroskirke.no/ Røros kirke
Luokka:Norjan kirkot
Luokka:Kivikirkot
en:Røros Church
no:Røros kirke
nn:Røros kyrkje

Rörosin kirkko

#OHJAUS Rørosin kirkko

KR Reykjavik

#OHJAUS Knattspyrnufélag Reykjavíkur

Knattspyrnufelag Reykjavikur

#OHJAUS Knattspyrnufélag Reykjavíkur

Parsan luonnonpuisto

Parsan luonnonpuisto (''Parsa Wildlife Reserve'') on 499 km² laajuinen luonnonsuojelualue Nepalin eteläosassa, Terain alankoalueella. Puiston kasvillisuus on pääosin subtrooppista metsää, ja eläimistöön kuuluvat mm. intiannorsu, intiantiikeri ja leopardi, sekä yli 500 lintulajia. Alueen länsipuolella on Chitwanin kansallispuisto.

Lähteet


Luokka:Nepalin maantiede
en:Parsa Wildlife Reserve
pl:Rezerwat Przyrody Parsa

Suomen yhdistysrekisteri

Suomen yhdistysrekisteri on Patentti- ja rekisterihallitus hallinnoima virallinen ja julkinen rekisteri suomalaisista aatteellisista yhdistys. Yhdistysrekisteriin merkitään myös kauppakamarit.
Yhdistyksestä merkitään yhdistysrekisteriin vähintään seuraavat asiat:
nimi, entinen nimi
kotipaikka
rekisteröimispäivä
nimenkirjoitustapa
nimenkirjoittajat
sääntömuutoksen rekisteröimispäivä
purkautumispäivä.
Yhteisöä ei voi merkitä yhdistysrekisteriin, jos
toiminnan tarkoitus on pääasiassa taloudellinen
toiminta on elinkeinotoiminnan luonteista
toiminnan tavoitteena on voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen.

Aatteellinen yhdistys


Aatteellinen yhdistys on jäsenten yhteisesti perustama yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyksen toiminta on yleensä aiottu pysyväksi.
Yhdistyksen aatteena voi olla yhteisen hyvän asian, ajatuksen tai vaikka harrastuksen edistäminen.
Aatteellisia yhdistyksiä ovat muiden muassa
poliittiset puolueet
ammatilliset etujärjestöt
erilaiset ajanviete-, urheilutoiminta- ja harrastusyhdistykset
kulttuuri-, sosiaali-, ja hyväntekeväisyysyhdistykset.

Yhdistyslaki


Yhdistyslaki on luonteeltaan yleislaki ja se koskee aatteellisia yhdistyksiä. Lakia ei sovelleta julkisoikeudellisiin, lailla perustettuihin yhdistyksiin, jollei niin ole erikseen säädetty. Esimerkiksi raha-automaattiyhdistystä ei ole merkitty yhdistysrekisteriin, eikä siihen sovelleta yhdistyslakia, mutta metsänhoitoyhdistykset löytyvät yhdistysrekisteristä ja niihin sovelletaan yhdistyslakia.

Yhdistyksen perustaminen


Yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä luonnollista henkilöä tai oikeustoimikelpoista yhteisöä.Perustamista varten kutsutaan koolle kokous. Perustaminen voi tapahtua myös vapaamuotoisesti esimerkiksi netissä tai puhelimitse. Yhdistys tulee perustetuksi, kun vähintään kolme henkilöä tai oikeustoimikelpoista yhteisöä sopii yhdistyksen perustamisesta, allekirjoittaa perustamiskirjan ja hyväksyy sille säännöt.

Yhdistyksen rekisteröiminen


Yhdistys rekisteröidään tekemällä perusilmoitus yhdistysrekisteriin. Rekisteröintiä varten täytetään perusilmoituslomake sekä tehdään ja allekirjoitetaan perustamiskirja. Ilmoitukseen liitetään lisäksi säännöt ja kopio rekisteröintimaksusta.

Rekisteröity tai rekisteröimätön yhdistys


Aatteellista yhdistystä ei ole välttämätöntä rekisteröidä. Rekisteröinnillä yhdistyksestä tulee oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia, tehdä sopimuksia ja sitoumuksia ja asioida asianosaisena viranomaisen kanssa. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.
Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastaavat henkilöt, jotka ovat siihen toimintaan osallistuneet.

Yhdistyksen sääntömuutos


Yhdistyksen sääntömuutos tulee voimaan, kun se on merkitty yhdistysrekisteriin. Rekisteriin on merkitty kulloinkin voimassaolevat yhdistyksen säännöt.
Sääntömuutos rekisteröidään tekemällä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin. Ilmoitukseen liitetään lisäksi säännöt ja kopio rekisteröintimaksusta.

Yhdistyksen purkautuminen


Yhdistyksen purkautumisesta määrätään yhdistyksen säännöissä tai purkautumiseen sovelletaan yhdistyslakia, jos sitä ei ole määritelty säännöissä. Purkautumisesta päätetään yhdistyksen kokouksessa, joka päättää siitä kuka hoitaa selvitystoimet ja varojen luovuttamisesta säännöissä määrättyyn tarkoitukseen.
Yhdistyksen toiminta ei tämän jälkeen enää jatku muuten kuin välttämättömien toimintojen osalta. Jäsenet eivät tämän jälkeen enää päätä yhdistyksen asioista.
Purkautumisilmoitus tehdään purkautumistoimien päätyttyä.

Yhdistysnetti


Maksuton yhdistysnetti sisältää perustiedot kaikista noin 133 000 (2012) suomalaisesta yhdistyksestä: yhdistyksen rekisterinumero, nimi, kotipaikka, ensirekisteröinnin päivä ja viimeisen rekisteröinnin päivä ja ilmoitusten käsittelyvaihetiedot.

Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html Yhdistysrekisteri, PRH
http://yhdistysrekisteri.prh.fi/ryhaku.htx Yhdistysnetti, PRH
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503 Yhdistyslaki, Finlex
Luokka:Rekisterit
Luokka:Suomalaiset järjestöt

Yangshuo

Yangshuo on piirikunta ja pikkukaupunki Etelä-Kiinassa Guangxin autonomisessa maakunnassa. Li-joen varrella sijaitseva alue on Etelä-Kiinan tunnetuimpia matkailukeskuksia, joka on tunnettu erityisesti jyrkkien kalkkikivivuorten hallitsemista maisemistaan.

Lähteet


Luokka:Kiinan kaupungit
de:Yangshuo
en:Yangshuo County
es:Yangshuo
fr:Xian de Yangshuo
hak:Yòng-suk-yen
ko:양숴 현
nl:Yangshuo
ja:陽朔県
no:Yangshuo
vi:Dương Sóc
zh:阳朔县

Käräjämäki (Kokemäki)

Tiedosto:Karajamaki.jpg
__NOTOC__
Käräjämäki on Satakunta Kokemäki keskustassa Vuolteen kylässä Kokemäenjoki rannalla oleva pieni kumpare, jossa sijaitsevat käräjäkivi ympyrään aseteltuna. Kivet eivät ole alkuperäisellä paikallaan, vaan ne on palautettu mäelle Kokemäen Nuorisoseuran toimesta 1900-luvun alussa ja aseteltu sinne Euran mallin mukaisesti.
Käräjämäki vaikuttaa olevan ensisijaisesti kalmisto, johon on haudattu rautakausi läheisen talon väkeä. Paikalta löydettyjä esineitä on tyylin perusteella ajoitettu kansainvaellusaika. Käräjäkiviä käytettiin alkujaan merkitsemään haudan paikka samaan tapaan kuin Käräjämäki (Eura) tapauksessa.
Käräjämäen tontti on ollut asuttuna vuodesta 1891, jolloin mäelle rakennettiin ensimmäinen talo. Asuinrakennus paloi 1960-luvulla ja jäljellä on vanha kunnostettu piharakennus. Pihalle on pystytetty kuparinen muinaismuistosta kertova taulu ja Käräjämäki kuuluu osana opastettua ''Villa Cumasta Kokemäen kaupunkiin -kulttuurireitistöä'', johon tien vierressä oleva opastaulu liittyy.

Historiaa


Vanhin kirjallinen maininta Käräjämäestä (nimi esiintyi muodossa Kæræjæmæky) on vuodelta 1463. Paikka on mainitty ilmeisesti Kokemäen vanhan kirkon luonna pidettyjen maakuntakäräjien takia. Vanha kirkko sijaitsi noin 200 metrin päässä olevalla pienellä saarella joen pohjoisrannalla.
Käräjämäki joutui arkeologian kiinnostuksen piiriin vuonna 1877, kun Kustaa Killinen suoritti paikalla tarkastuskäynnin. Killinen kuvaili ''Käräjäympyrää'' lyhyesti. Mäen ympäristö oli raivattu pelloksi, mäki oli noin 40 jalkaa (12 metriä) joen vedenpinnan yläpuolella, kivikehä oli ladottu samalla tavalla kuin Köönikän talon kalmistossa, kehän halkaisija 34 jalkaa (noin 10 metriä), kivien koko noin kuutiokyynärä (yli 0,5 m³) ja ympyrän sisällä oli maahan upotettuja kiviä. Kehäkivet olivat koholla jalan verran maasta. Killinen sijoitti asetelman kansainvaellus- tai merovingiaika.
Aliuprseeri Paul Danén rakensi talonsa mäelle vuonna 1890-91, jolloin kaivuutyössä nousi esille rautainen veitsi. Käräjäkivet siirrettiin pois puutarhan tieltä vuonna 1905, jolloin löytyi myös keihäänkärki. Puutarhan raivaus lienee tuhonnut alkuperäisen kasvuston perusteellisesti, mutta vuoden 1998 kasvillisuuden inventoinnissa tavattiin vielä pölkkyruoho (Arabis glabra) ja keltamo.
J. R. Aspelin tarkasti mäen vuonna 1885 ja Theodor Schwindt 1901. Schvindt hankki lunastamalla kaksi keihäänkärkeä ja löysi taitetun keihäänkärjen sekä pitkän putkikeihäänkärjen. Nämä ajoitettiin noin 350 - 600 jaa.. Vuonna 1906 A. M. Tallgren tarkasti paikan, vuonna 1946 Esko Sarasmo ja 1998 Nina Strandberg.
Vuonna 2001 suoritti Jouni Taivainen koekaivaukset Käräjämäen kivien ympäristössä. Silloin havaittiin selvä kivikautisen asuinpaikan kulttuurikerros, jota ajoitti kaksi Pyheensillan ryhmä (noin 4500 - 4000 BP) kuuluvaa nuolenkärkeä. Kivikaudella asuinpaikka sijaitsi Kokemäenjoen suulla. Muita kaivauslöytöjä olivat keramiikkaa, taottuja nauloja, solki, veitsen katkelma, keihäänkärki ja naisen polttohaudasta löydetty lintuneula. Rautakauden esineistö on tyypillistä kansainvaelluskaudelle 400–550 jaa.. Lintuneulasta, joka oli käytössä 500 - 600 jaa., tehtiin rintaneula, jota on yleisesti myynnissä.

Käräjäkivet


Tuomariympyrän käräjäkivet eivät ole alkuperäisellä paikallaan. Paul Danén siirsi ne pois rakennuksen ja puutarhan tieltä, mutta myöhemmin Kokemäen Nuorisoseura siirsi ne takaisin hieman eri paikkaan vuonna 1913-14 tai 1917. Tällöin ei voida enää olla varmoja kivien alkuperästä ja oikeasta lukumäärästä. Kehän keskellä ollutta kivikasaa ei palautettu ennalleen.
Samanlaisia kumpuja ympäröiviä kivikehiä tiedetään ollen muun muassa Kööninkässä, uuden Tulkkilan sillan luonna ja Ali-Forsbergin lähellä Hiidenniemessä.

Aiheesta muualla


Kokemäen kaupunki: http://www.kokemaki.fi/kuntainfo/historia/kokemaen-paikallishistoriaa/kokemaen-karajamaki/ Käräjämäki, viitattu 16.7.2012
Museovirasto: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/hoidetut_satakunta#kokem.k%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4m%C3%A4ki Käräjämäki - hoidettu kohde
Sivistyssanakirja: http://suomisanakirja.fi/k%C3%A4r%C3%A4j%C3%A4kivi Käräjäkivi
Kokemäen kaupunki: http://www2.kokemaki.fi/kirjasto/valokuvakokoelma.doc Pertolan kuva-arkisto
Rautakauden esineistö: http://www.helsinki.fi/arkeologia/rautaesine/keihaat/tyypit/salmo_vm_15.html Räisälän keihäänkärki

Lähteet


Museovirasto: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/r_hanke_det.aspx?HANKE_ID=8667 Kokemäen käräjämäen koekaivaus 2001, 9.1.2009, viitattu 16.7.2012

Viitteet


Luokka:Suomen rautakautiset muinaisjäännökset
Luokka:Kokemäen rakennukset ja rakennelmat

Hiekkaveistos

Hiekkalinna

Jalkapallon Suomen Cup 1965

Jalkapallon Suomen Cup 1965 oli jalkapallon Suomen Cup yhdestoista järjestämisvuosi. Osanotto-oikeus siihen oli kaikilla seuroilla. Kilpailuun otti osaa 205 joukkuetta, joka määrä
oli uusi osanottajaennätys. Joukkueet jakautuivat sarjoittain seuraavasti: Mestaruussarja (jalkapallo) 11, Suomensarja (jalkapallo) 30, Maakuntasarja (jalkapallo) 62, aluesarja 65 ja ja muut 37. Mestaruus- ja Suomen-sarjan joukkueet pääsivät ilman karsintaa 64 joukkueen varsinaiseen kilpailuun, muiden kesken pelattiin 147 karsintaottelua.
Loppuotteluun selvisivät turkulaiset Åbo IFK ja Turun Palloseura, ja se pelattiin Olympiastadionilla. Ottelun voitti ÅIFK 1-0.

Suomen Cupin ottelut


Varsinaisen kilpailun 1. ja 2.kierros
Cup-mestarit: Teemu Koskikuusi, Bengt Boman, Thor-Björn Lundqvist, Simo Syrjävaara, Timo Niemi, Erik Lönnfors, Pekka Laakso, Hans Martin, Reijo Kanerva, Aulis Laine ja Caj Stjärnstedt.

Lähteet


http://www.urheilumuseo.fi/Portals/47/Arkistotiedostot/2742/2742_SUa_SPL_toimintakertomukset_1964-66_3.pdf Suomen Palloliiton toimintakertomus 3
http://www.urheilumuseo.fi/Portals/47/Arkistotiedostot/2742/2742_SUa_SPL_toimintakertomukset_1964-66_4.pdf Suomen Palloliiton toimintakertomus 4
Luokka:Vuoden 1965 jalkapallo
Luokka:Suomen Cup

Portman

Portman (tai ):
John Portman
Natalie Portman
cs:Portman
de:Portman
en:Portman
fr:Portman

Portmann

#OHJAUS Portman#Portmann

Porttmann

#OHJAUS Portman#Porttmann

Radikalismi

Radikalismi on äärisuunta, joka tavoittelee läpikotaista muutosta tai uudistusta. Radikalismin vastakohtana voidaan pitää konservatismia.

Katso myös


Munsalan radikalismi
Fanaattisuus

Lähteet


Luokka:Poliittinen ideologia
de:Radikalismus
en:Political radicalism
fa:رادیکالیسم
gl:Radicalidade
hr:Radikalizam
is:Róttækni
kk:Радикализм
ja:急進主義
ru:Радикализм
sco:Poleetical radicalism
sh:Radikalizam
sv:Radikal (samhällsvetenskap)
tr:Radikalizm

Malline:NFL:n aloittavat pelinrakentajat


<noinclude>
Luokka:National Football League
en:Template:NFL starting quarterbacks navbox

Palosaari (Helsinki)


Palosaari () on pieni saari Mustikkamaa–Korkeasaari kaupunginosassa Helsinki. Se on yhdistetty Korkeasaari penkereellä ja kuuluu eläintarhan alueeseen. Palosaaressa sijaitseva rakennus toimi ennen eläintarhan karanteenina. Myös Korkeasaaren paviaanit asuivat Palosaaressa sillä aikaa, kun paviaanien käytössä ollutta rakennusta korjattiin vuosina 2004 – 2005. Yleisöltä suljetulla alueella oleva karanteenirakennus peruskorjattiin 2011 – 2012. ja siellä toimii luonnonvaraisten eläinten hoitola. Eläintarhan johtajan Jukka Salon mukaan Korkeasaareen tuodaan vuosittain hoitoon yli 1&nbsp;000 loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä.

Lähteet


Luokka:Helsingin saaret