610

Tapahtumia


5. lokakuuta - Konstantinopolin patriarkka kruunasi Herakleios Bysantin keisariksi
Arkkienkeli Gabriel ilmestyy Muhammadille - Koraanin kirjoittaminen alkaa

Syntyneitä


Kuolleita


af:610
am:610 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:610
an:610
ast:610
az:610
id:610
ms:610
bn:৬১০
map-bms:610
jv:610
su:610
be:610
be-x-old:610
bh:६१०
bs:610
br:610
bg:610
ca:610
cv:610
cs:610
co:610
cy:610
da:610
de:610
et:610
el:610
en:610
es:610
eo:610
eu:610
fa:۶۱۰ (میلادی)
fr:610
fy:610
fur:610
gd:610
gl:610
gan:610年
ko:610년
hy:610
hi:610
hr:610.
io:610
bpy:মারি ৬১০
os:610-æм аз
is:610
it:610
he:610
ka:610
kk:610 жыл
sw:610
ht:610 (almanak jilyen)
la:610
lb:610
lt:610 m.
lmo:610
hu:610
mk:610
mr:इ.स. ६१०
nah:610
nl:610
new:सन् ६१०
ja:610年
nap:610
no:610
nn:610
oc:610
uz:610
pi:६१०
pnb:610
nds:610
pl:610
pt:610
ro:610
qu:610
ru:610 год
sa:६१०
sq:610
scn:610
sk:610
sl:610
sr:610
se:610
sh:610
sv:610
tl:610
tt:610 ел
th:พ.ศ. 1153
vi:610
tr:610
tk:610
uk:610
ur:610ء
vec:610
vo:610
war:610
yo:610
zh-yue:610年
zh:610年

Nuottiavain

Nuottiavain eli klaavi on merkki, jota käytetään nuottikirjoituksessa määrittämään eri sävelten asemat nuottiviivastossa.
Erilaisia nuottiavaimia on useita. Yleisimmät nuottiavaimet ovat G-, F- ja C-nuottiavaimet. Nuottiavain osoittaa samannimisen sävel#Sävelten nimet paikan nuottiviivastolla. Toisaalta sama nuottiavain voidaan sijoittaa viivastolle eri kohtiin. Yleensä G- eli diskanttiavain osoittaa yksiviivaisen g-sävelen (g<sup>1</sup>) paikan toiselle ja F-avain pienen f:n paikan neljännelle viivalle.
Nuottiavaimen yläpuolelle kirjoitettu numero 8 osoittaa, että nuotit soitetaan oktaavia korkeammalta. Mikäli nuottiavaimen alapuolella on numero 8, nuotit soitetaan oktaavia matalammalta. Merkintää käytetään yleensä G- ja F-nuottiavaimissa.

G-nuottiavain


Kuva:Music_ClefG.svg
G-nuottiavain osoittaa yksiviivaisen g-sävelen (g<sup>1</sup>) paikan nuottiviivastolla. Esimerkiksi diskanttiavain on g-nuottiavain.
Diskanttiavain on yleisin nuottiavaimista ja sitä käytetään yleensä synonyymina G-nuottiavaimelle. Se on G-avain sijoitettuna siten, että G-sävel on viivaston toiseksi alimmalla viivalla. Useimmat puupuhaltimet käyttävät diskanttiavainta, samoin viulut, korkealle viritetyt vaskipuhaltimet ja lyömäsoittimet. Pianon oikean käden osuus on yleensä kirjoitettu diskanttiavaimelle. Kitaran ollessa kyseessä käytetään tämän avaimen varianttia, jossa saman symbolin alapuolella on numero 8. Se tarkoittaa, että sama diskanteimman kielen yksiviivainen e-sävel, joka pianolle kirjoitetussa g-avaimella varustetussa nuotissa sijaitsee alimmalla viivalla, sijaitsee kitaralle kirjoitetussa g-avaimella varustetussa nuotissa ylimmässä välissä. Kitaranuotti siis soitetaan oktaavia alempaa kuin samalla avaimella varustettu pianonuotti.

F-nuottiavain


Kuva:Bass_clef.svg
F-nuottiavain osoittaa f-nuotin paikan (pieni f). Se on avaimen kahden pisteen välissä. F-nuottiavaimia ovat esimerkiksi bassoavain ja baritoniavain.
Bassoavain, usein epätäsmällisesti ilmaistuna pelkästään F-avain, on yleisesti käytetty nuottiavain. Bassoavain osoittaa pienen oktaavin f-sävelen olevan viivaston neljännellä viivalla. Useimmat matalalle viritetyt soittimet käyttävät tätä avainta. Pianon vasemman käden osuus on myös yleensä kirjoitettu bassoavaimelle.
Nuottikirjallisuudessa harvinainen F-baritoniavain osoittaa pienen f:n paikan kolmannelle viivalle. Toisaalta baritoniavain-nimitystä on käytetty myös C-nuottiavaimesta, jossa c<sup>1</sup>:n paikka on osoitettu viidennelle viivalle.

C-nuottiavain


Kuva:Alto clef.svg
C-avain osoittaa yksiviivaisen C-sävelen, c<sup>1</sup>:n eli (keski-C:n) paikan, joka on nuottiavaimen keskellä kahden C-kirjaimen välissä. Yleisimmät C-avaimista ovat alttoavain ja tenoriavain, mutta C-avaimella voidaan teoriassa osoittaa c<sup>1</sup>:n paikka mille tahansa viivalle. C-nuottiavain muistuttaa kahta ylösalaisin olevaa C-kirjainta, jotka ovat päällekkäin ja avaimen eteen liitetään kaksi viivaa, joista ensimmäinen on paksumpi.
Mikäli C-avainta käytetään tenoriavaimena, c<sup>1</sup>:n paikka nuottiviivastolla on 4:nnellä eli toiseksi ylimmällä viivalla. Kun C-avainta käytetään alttoavaimena, c<sup>1</sup> sijoittuu kolmannelle eli keskimmäiselle viivalle. Muun muassa sellon, fagotti ja pasuunan nuoteissa käytetään tenoriavainta, alttoviulun nuoteissa alttoavainta. Vanhemmissa nuoteissa esiintyvä sopraanoavain (c<sup>1</sup> alimmalla viivalla) on nuottikirjallisuudessa harvinaisempi. Mezzosopraano-C-avaimessa c<sup>1</sup>:n paikka osoitetaan toiselle viivalle ja baritoniavaimessa viidennelle eli ylimmäiselle viivalle.

Perkussioavain


Kuva:Percussion_clef.png
Perkussioavain osoittaa perkussio- eli rytmisoitinten soitettavat rytmit. Se merkitään kahdella pystypalkilla. Avainta ei tarvitse kuitenkaan aina sijoittaa nuottiviivastolle, vaan yksikin nuottiviiva riittää, sillä rytmisoitinta soittaessa sen sävelkorkeutta ei usein voida muuttaa.
Luokka:Nuottikirjoitus
ar:مفتاح موسيقي
be:Ключ, музыка
bg:Нотен ключ
ca:Clau (notació musical)
cs:Klíč (hudba)
cy:Allwedd (cerddoriaeth)
da:Nøgle (musik)
de:Notenschlüssel
et:Noodivõti
el:Μουσικό κλειδί
en:Clef
es:Clave (notación musical)
eo:Klefo
fa:کلید (موسیقی)
fr:Clef (musique)
gl:Clave (notación musical)
ko:음자리표
it:Chiave musicale
he:מפתח (מוזיקה)
ku:Kilîla Solê
lb:Nouteschlëssel
hu:Zenei kulcsok
nl:Sleutel (muziek)
ja:音部記号
no:Nøkkel (musikk)
nn:Musikknøkkel
oc:Clau (solfegi)
pl:Klucz (muzyka)
pt:Clave
ro:Cheie (muzică)
ru:Музыкальный ключ
simple:Clef
sk:Kľúč (hudba)
sl:Ključ (notacija)
sr:Кључ (музика)
sh:Ključ (muzički)
sv:Klav
tt:Ачкыч (музыка)
th:กุญแจประจำหลัก
tr:Sol anahtarı
uk:Ключ (музика)
zh:譜號

Rapalan kartano

Rapalan kartano sijaitsee Rapala (kylä)n kylässä Sysmän kunnassa.
Tandefeltien aatelissuku sai Rapalan kartanon läänityksekseen 1500-luku. Kartanoa käytettiin syrjäisen sijaintinsa vuoksi sivutilana.
1800-luku lopulla kartano päätyi jämsäläiselle talonpojalle ja valtiopäivämiehelle Severus Konkola nuorempi sekä edelleen hänen tyttärelleen Anni Konkolalle ja tämän aviomiehelle Rudolf Waldenille. Kartano on yksityiskäytössä.

Aiheesta muualla


http://www.sysma.fi/filelibrary/images/tekninen/sysm%C3%A4_vedos.pdf Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys
Luokka:Suomen kartanot
Luokka:Sysmä
Luokka:Päijät-Hämeen rakennukset ja rakennelmat

Apollo 8


Kuva:As08-16-2593.jpg
Kuva:Ap8-S68-56531.jpg
Apollo 8 oli ensimmäinen miehitetty lento Kuun lähelle ja Saturnus V -raketin ensimmäinen miehitetty laukaisu. Apollo 8 asettui joksikin aikaa Kuuta kiertävälle radalle. Kuuta kiersi pelkkä komento- ja huoltomoduuli Apollo-komento- ja huoltomoduuli, kuumoduulia lennolla ei ollut mukana. Lentoa komensi Frank Borman, ja muut miehistön jäsenet olivat James Lovell ja William Anders.
Ihminen oli silloin ensimmäistä kertaa Maan kiertoradan ulkopuolella ja ensi kertaa lähempänä jotakin toista taivaankappaletta kuin Maata. Ensi kertaa ihmissilmä näki Maan suoraan kokonaisena, niin kuin Kuun toisen puolenkin. Vaikka lentoon sisältyi suuria riskejä, se sujui suunnitelmien mukaan. Alus kiersi Kuun 10 kertaa 20 tunnin aikana.

Lennon suunnittelu


Syyskuussa 1966 NASA ilmoitti kolmannen miehitetyn Apollo 8 -lennon miehistön, johon kuuluivat Frank Borman, Michael Collins (astronautti) ja William Anders. Collinsin kuitenkin tuli korvaamaan Jim Lovell heinäkuussa 1968, sillä hän joutui leikkaukseen, josta hän myöhemmin toipui. Collins pääsi kuulennolle myöhemmin ja hänestä tuli komentomoduulin pilotti Apollo 11 -lennolle.
Syyskuussa 1967 Manned Spacecraft Center Texasin Houstonissa ehdotti muutamia lentoja, jotka voisivat johtaa ihmisen laskeutumiseen Kuuhun.

Valmistautuminen ja laukaisu


NASA valmistautui lentoon ainoastaan neljä kuukautta. Lennossa käytettyä laitteistoa oli käytetty vain muutaman kerran – Saturn V -kantoraketti oli laukaistu ainoastaan kahdesti, ja Apollo-komento- ja huoltomoduuli oli vasta lopettanut ensimmäisen miehitetyn lentonsa, Apollo 7:n. Saturn V -kantorakettia käytettiin nyt ensimmäistä kertaa miehitetyssä lennossa. Alun perin Apollo 8 -lento oli suunniteltu komento- ja kuumoduulin testaamista varten Maan kiertoradalla, mutta suunnitelmaa muutettiin kunnianhimoisemmaksi Kuun kiertoratatehtäväksi. Näin tehtiin, koska kuumoduulin valmistuminen viivästyi. Lento asetti miehistön koville, koska siihen valmistauduttiin niin lyhyen aikaa.
Apollo 8 laukaistiin Kennedy Space Centeristä 21. joulukuuta 1968 kello 12:51,00 UTC. Laukaisu tuntui miehistä pehmeältä, ja laukaisun ääni kuulosti etäiseltä ukkosenjyrinältä astronauttien korviin. Raketti nousi kiihtyvällä vauhdilla 500 metriä pitkä lieska perässään. Toisen rakettivaiheen käynnistyminen hyppäytti astronautteja 4 g:n kiihtyvyydellä. Astronautit pysyivät turvavöissään. Toisen vaiheen palaessa raketti tärisi rajusti niin sanotun pogo-ilmiön takia.
Apollo-alus ja kantoraketin kolmas, viimeinen vaihe Saturnus IVB kiersivät 12 minuuttia laukaisun jälkeen matalalla paikoitusradalla Maata suunnitelman mukaan. Ensimmäisenä jännitettiin, käynnistyykö S-IVB-vaihe toisen kerran niin että alus lähtee matkaan kohti Kuuta. Miehittämättömässä testissä SIV-B ei ollut käynnistynyt toista kertaa. Kolmannen vaiheen suunniteltu poltto TLI onnistui, ja S-IVB irrotettiin. Nyt Apollon komento/huoltoalus Apollo-komento- ja huoltomoduuli oli matkalla kohti Kuuta nopeudella 10,822 km/s. Alus pantiin pyörimään hitaasti akselinsa ympäri lämpötilan tasaamiseksi, avaruudessahan on Maan etäisyydellä valossa kuuma ja varjossa kylmä. Jos näin ei olisi tehty, aluksen happi ja polttoaine olisivat saattaneet karata säiliöistä, ja lämpökilpi rikkoutua. Ensi kertaa ihminen näki koko Maan yhdellä silmäyksellä. Miehistö läpäisi Van Allenin vyöhykkeet, ja sai säteilyä lennon loppuun mennessä vain 1,6 milligraytä. Kun astronautit irrottivat turvavyöt, painottomuudessa liikkuminen aiheutti avaruussairauden. Borman voi erittäin pahoin. Borman voi vielä aamulla pahoin ja oksensi ohjaamoon, ja kärsi ripulista. Oksennus leijui siellä pieninä pallosina. Bormanin sairaus johtui vaikeudesta sopeutua painottomuuteen, vaikka Borman veikkasi syyksi unilääkettä tai lyhytkestoista flunssaa. Painottomuus muuttui vaikeaksi, koska astronautit liikkuivat aluksessaan. Astronautit eivät nähneet pitkään aikaan Kuuta aluksestaan aluksen ikkunoiden pienuuden ja asennon takia. Astronautit tekivät matkalla puolimatkan radankorjauksen. Kuuta ei näkynyt, se olisi näyttänyt astronauteista kapealta sirpiltä.

Kuun läheisyydessä


Alus saapui jouluaattona rajalle jossa Maan ja Kuun vetovoima ovat yhtä voimakkaita 55 tunnin ja 40 minuutin lennon jälkeen. Tämän jälkeen Kuun vetovoima vaikutti alukseen enemmän kuin Maan vetovoima. Alus oli 62&nbsp;000 km:n päässä Kuusta, ja sen nopeus oli noin 1200 m/s. Nyt aluksen vauhti alkoi kiihtyä, kun Kuu veti sitä puoleensa. Toinen radankorjaus oli tarpeen. Apollo 8 oli nyt radalla, joka toisi sen Kuun taitse turvallisesti Maahan, mutta lennon tavoite oli asettua Kuuta kiertävälle radalle. Tämä oli riskialtis toimenpide. Kuun radalle oli määrä asettua polttamalla aluksen päämoottoria tietyn ajan. Jos poltto olisi liian lyhyt, alus sinkoutuisi avaruuteen. Jos poltto olisi liian pitkä, alus syöksyisi Kuuhun. Molemmissa tapauksissa astronautit olisivat menettäneet henkensä. Sekä aluksessa että Maassa jännitettiin polton onnistumista.
Alus häipyi Kuun taakse, ja radioyhteys Maahan katkesi. Miehistö valmisteli sen jälkeen 10 minuuttia kiertoradalle asettumiseen johtavaa jarrutuspolttoa LOI-1. Vasta nyt astronautit näkivät kapeakulmaisista ikkunoistaan Kuun, mutta aikaa ihailla näkymää oli vain kaksi minuuttia ennen jarrutuspolttoa. Aluksen päämoottori SPS paloi 4 minuuttia 13 sekuntia. Komentajan mielestä hänen elämänsä pisin neliminuuttinen, ja alus ilmestyi Kuun takaa. Radioyhteys oli ollut poikki 20 minuuttia, mikä oli laskettu aika. Poltto oli tapahtunut oikein.
Alus oli asettunut vain hieman soikealle 311,1 x 111,8 km:n korkuiselle Kuuta kiertävälle radalle, jonka kaltevuus oli 12°. Toisen kierroksen jälkeen tehtiin korjauspoltto LOI-2, joka pyöristi aluksen rataa. Tämän jälkeen aluksen rata oli lähes ympyrämäinen 112,7 km x 114,7 km.
Miehistö otti kiertoradalla satoja kuvia Kuusta. Apollo 8 kiersi Kuun kymmenen kertaa jouluaaton ja joulupäivän välisenä aikana. Jouluaamuna, Kuun kiertoradalla, Anders luki Raamatun luomiskertomus ja se radioitiin ympäri maailman. American Atheists -järjestö haastoi tämän vuoksi NASAn oikeuteen valtion uskonnollisen puolueettomuuden rikkomisesta. Myöhemmän kuuohjelman aikana NASA oli aiheesta tarkempi.

Paluu


Varhain jouluaamuna lähdettiin takaisin kohti Maata, taas jännitettiin käynnistyisikö Apollon päämoottori. Moottori käynnistyi, ja aluksen vauhti kiihtyi alussa nopeuteen 1 km/s. Paluumatka sujui rauhallisesti. Kun alus läheni Maata, Maa veti sitä puoleensa. 16&nbsp;664 km:n korkeudessa huoltomoduuli irrotettiin kartiomaisesta komentoaluksesta. Aluksen nopeus oli 9,7 km/s.
Alus syöksyi ilmakehään 39&nbsp;101 km/h nopeudella, ja aluksen nopeus hidastui rajusti. Hidastuvuus oli suuri, jopa 7 g. Aluksen lämpökilpi höyrystyi ja ympäröi aluksen tulipallolla. Aluksen vauhti hidastui lopulta nopeuteen 60 m/s.
Apollo 8 laskeutui mereen pimeässä laskuvarjojen varassa 27. joulukuuta 1968 onnistuneen lennon jälkeen. Miehistön ja moduulin poimi merestä lentotukialus USS Yorktown (CV-10). Laskeutuminen tapahtui niin tarkasti, että lentotukialuksen oli väistettävä.
Apollo 8 -lennon menestys oli merkittävä askel presidentti John F. Kennedy asettamalle tavoitteelle – laskeutua Kuuhun ennen vuosikymmenen loppua. Apollo 8:n lennon onnistuminen oli selvä merkki siitä, että Apollo 11:n laskeutumislento voisi onnistua.

Miehistö


Frank Borman, komentaja
James Lovell, Apollo-komento- ja huoltomoduulin pilotti
William Anders, kuumoduulin pilotti

Varamiehistö


Varamiehistö valmistautui korvaamaan pääasiallisen miehistön, sairauden tai kuolemantapauksen varalta.
Neil Armstrong, komentaja
Buzz Aldrin, komentomoduulin pilotti
Fred Haise, kuumoduulin pilotti
<gallery>
Kuva:Ap8-KSC-68PC-329.jpg|Apollo 8:n laukaisu
Kuva:As8-16-2583.jpg|Astronauttien ottama kuva irrotetusta kantoraketin 3. vaiheesta nimeltään S-IVB
Kuva:Earth-moon.jpg|Apollo 8:n ottama kuva Maasta
Kuva:Ap8-S68-56310.jpg|Komentomoduuli USS Yorktownin kannella 27. joulukuuta 1968
</gallery>

Lähteet


Viitteet

Aiheesta muualla


http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=575&a=6500 YLE Elävä arkisto: Apollo 8:n joululento 1968
Luokka:Apollo-ohjelma
Luokka:Miehitetyt avaruuslennot
ar:أبولو 8
bg:Аполо 8
ca:Apollo 8
cs:Apollo 8
cy:Apollo 8
da:Apollo 8
de:Apollo 8
et:Apollo 8
el:Απόλλων 8
en:Apollo 8
es:Apolo 8
eo:Apollo 8
eu:Apollo 8
fa:آپولو ۸
fr:Apollo 8
gl:Apollo 8
ko:아폴로 8호
it:Apollo 8
he:אפולו 8
ku:Apollo 8
lv:Apollo 8
lt:Apollo 8
hu:Apollo–8
nl:Apollo 8
ja:アポロ8号
no:Apollo 8
nn:Apollo 8
pl:Apollo 8
pt:Apollo 8
ro:Apollo 8
ru:Аполлон-8
simple:Apollo 8
sk:Apollo 8
sl:Apollo 8
sr:Аполо 8
sv:Apollo 8
tr:Apollo 8
uk:Аполлон-8
zh-yue:太陽神8號
zh:阿波罗8号

Rapala (kylä)

Rapalan kylä sijaitsee Sysmässä Rapalanniemellä, joka työntyy Päijänne leveimmässä kohdassa luoteeseen Tehinselälle.
Kylän nimen arvellaan juontavan juurensa Sääksmäen Rapolan harju kylästä. Sysmän alue on ollut Sääksmäen alueen hämäläisten riistamaata. Sysmästä löytyy myös yhteneväisyyttä muihin Sääksmäki kyliin kuten esimerkiksi Voipaala-Voipala pari osoittaa. Teorian mukaan kylät olisivat antaneet nimensä riistamailleen Päijänteen toisella puolella. Itse sana 'sysmä' merkitsee synkkää metsää tai asumatonta korpea.
Rapalan kylä on antanut nimensä kalastaja Lauri Rapalalle, joka on uistinvalmistaja Rapala VMC:n perustaja.
Luokka:Sysmän kylät

Kalevipoeg

Kuva:OKallis-Kalevipoeg.jpg]]
Kalevipoeg on Viro kansalliseepos. Friedrich Reinhold Kreutzwald kirjoitti sen virolaisen kansanrunouden pohjalta. Sen päähenkilö on Kalevin ja Lindan poika Kalevipoeg, joka suorittaa erilaisia sankaritekoja.
Työn eepoksen kokoamiseksi aloitti Friedrich Robert Faehlmann. Hänen kuolemansa jälkeen sitä jatkoi Kreutzwald, joka kokosi lisää aineistoa ja tutustui muun muassa Kalevalan saksan kieli käännökseen.
Kalevipoegin ensimmäistä versiota vuodelta 1853 ei saatu julkaistua sensuurin takia. Toinen, uudistettu ja pidempi painos julkaistiin osina vuosina 1857&ndash;1861. Painoksen mukana oli viron kieli lisäksi saksankielinen versio. Kolmas versio julkaistiin kirjana ja painettiin Kuopiossa vuonna 1862. Painos oli pieni ja teoksen leviäminen aluksi vaatimatonta.
Kalevipoeg on käännetty kokonaisuudessaan saksaksi, venäjän kieli, unkarin kieli, latvian kieli, suomen kieli, tšekin kieli, liettuan kieli, romanian kieli, ukrainan kieli, englannin kieli, ruotsin kieli ja ranskan kieli. Kalevipoegin on suomentanut Helmer Winter.

Katso myös


Kalevala
Kalevanpojat
Virolainen mytologia ja muinaisusko
Lennuk

Kirjallisuutta


Lähteet


Luokka:Kalevipoeg
ca:Kalevipoeg
cs:Kalevipoeg (epos)
de:Kalevipoeg
et:Kalevipoeg (eepos)
en:Kalevipoeg
es:Kalevipoeg
eo:Kalevipoeg
fr:Kalevipoeg
gl:Kalevipoeg
hr:Kalevipoeg
it:Kalevipoeg
mrj:Калевипоэг
lv:Kalevipoegs
lt:Kalevo sūnus
hu:Kalevipoeg
nl:Kalevipoeg
no:Kalevipoeg
nn:Kalevipoeg
pl:Kalevipoeg
pt:Kalevipoeg
ru:Калевипоэг
sv:Kalevipoeg
tr:Kalevipoeg
uk:Калевіпоег

Rutja


Rutja on Vihulan kunnan koillisnurkalla oleva kylä Pohjois-Virossa, Suomenlahti rannikolla ja Selja-joki länsirannalla. Joen itärannalla on Karepan kylä.
Rutja sijaitsee Kundasta 10 kilometriä länteen. Rutjan arvostetuimpia alueita ovat rannat ja mäntymetsät. Kylän länsipuolella on Rutjan lentokenttä.
Ensimmäiset maininnat kylästä ovat vuodelta 1489.
Luokka:Vihula
et:Rutja
en:Rutja
ru:Рутья
vo:Rutja

Konepaja


Kuva:Machine Shop Men GPN-2000-000364.jpg
Kuva:Conventional-lathe.jpg
Konepajalla tarkoitetaan metallituotteiden valmistukseen tai korjaukseen erikoistunutta yritystä tai yrityksen osastoa. Joskus myös rakennusta, joka on rakennettu erityisesti konepajatoimintaa varten, sanotaan konepajaksi.
Konepajoissa käsitellään metallia eri tavoin, joista yleisimmät tavat ovat metallin lastuava työstö, liitosmenetelmät kuten hitsaus tai muovaus kuten särmäys.
Konepaja-käsite on erittäin laaja, mutta yleisesti konepajoissa käytettäviä tuotantokoneita ovat esimerkiksi:
Työstökone
Sorvi
Levytyökeskus
Pyörösahat
Vannesahat
Kärkisorvit
Jyrsintä
Jyrsintä
Porakone
Hitsaus
Hitsaus
FMS-järjestelmät
Tyypillisesti konepajat toimivat alihankinta eri teollisuuden tarpeisiin tai niillä on omia tuotteita.
Konepaja on nimikkeenä hieman vanhahtava, koska nykyisin voidaan puhua konepajateollisuudesta sen eri muodoissa. Konepajalle parempi nimitys nykyaikana lienee metalliyritys tai metallituotetehdas.

Konepajojen historia suomessa


Suomessa konepajateollisuudella on pitkät perinteet, mutta Toinen_maailmansota jälkeen konepajateollisuudesta kasvoi sotakorvausten myötä merkittävä teollisuuden ala. Ensimmäinen konepaja suomen alueelle perustettiin vuonna 1837 Fiskarsiin. Vuonna 1841 Valtion hienomekaaninen konepaja sai Tsaari Nikolai I:ltä luvan yksikön perustamiseen, jotta Suomen autonomisen alueen mekaanista kehitystä voitaisiin edistää.

Katso myös


Valmistustekniikka

Lähteet


Luokka:Konepajateollisuus
Luokka:Valmistustekniikka
ar:ورشة عمل
ca:Taller
cs:Dílna
da:Workshop
de:Werkstatt
en:Workshop
es:Taller
eu:Lantegi
fa:کارسوق
fr:Atelier
ko:워크숍
hi:कर्मशाला
it:Officina (meccanica)
nl:Werkplaats
ja:ワークショップ
no:Verksted
pt:Oficina
ru:Ателье
sk:Dielňa
sr:Радионица
sv:Verkstad
tr:Çalıştay
ur:کارگاہ
zh:工作室

Mustio

Tiedosto:LA2-Karjaanjoki.png varrella.]]
Mustio () on pääosin Raaseporin kaupunkiin kuuluva taajama aiemmalla Karjaan ja sitä ennen Karjaan maalaiskunta alueella, eteläosaltaan Inkoossa. Mustio tunnetaan erityisesti lähistöllä sijaitsevasta Mustion linnasta, joka on yksi Suomen arvokkaimmista kartanoista.

Sijainti ja palvelut


Mustio sijaitsee Lohjalta valtatietä 25 noin 20 kilometriä etelään. Inkooseen on matkaa seututietä 186 noin 10 kilometriä, Hankoon valtatietä 25 noin 65 kilometriä ja Saloon seututietä 186 noin 56 kilometriä. Mustiossa on noin 800 asukasta.
Mustion taajaman läpi kulkee Hyvinkää-Karjaa-rata. Mustion rautatieasema on yksityiskäytössä.
Taajamassa on päivittäistavarakauppa, pankki, Ruotsin kieli- ja Suomen kieli ala-asteet, päiväkoti, sivukirjasto, baari, kioski, vapaaehtoinen palokunta, LVI-liike ja ravintola.

Historia


Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Suomi ensimmäisen rautaruukin 1500-luku puolivälissä Mustioon. Suurin piirtein noilla samoilla paikoilla nykyään sijaitsee SBA-Interior Oy Ab, Karjaan kaupungin suurin yksityinen työnantaja. Ensimmäinen auto tiettävästi tuotiin Mustion linna kamariherra Hjalmar Linderille 1900-luku alussa. Mustiossa on ollut käytössä myös Mustion sähkörata ruukilta asemalle.
Mustio oli myös linnan ja Mustion ruukin ympäristön kattanut laiton kunta, joka perustettiin Mustion ruukinseurakunnasta 1860-luvulla ja liitettiin 1920-luvun lopussa Karjaan maalaiskuntaan. Kunnan perusti Mustion ruukin tehtaanomistaja Fridolf Linder, ja ensimmäinen maininta siitä on 2. helmikuuta 1868. Tilastollinen päätoimisto julkaiseman Suomen tilastollisen vuosikirjan kunnittaisissa väestötilastoissa Mustion kunta tilastoitiin omana maalaiskuntanaan vuosina 1893–1917 ja 1923–1930 (vuoteen 1917 saakka ''Mustion ruukinseurakunta/tehdasseurakunta'', vuodesta 1923 ''Mustio''). Samoin eduskuntavaalien 1907–1929 viralliset kunnittaiset tulokset julkaistiin vaalitilastoissa erikseen myös Mustion kunnalle.
Vuonna 1920 tehtaan uusi omistaja Constantin Linder anoi Mustion kuntaa liitettäväksi Karjaan kuntaan. Kunnan asema oli kuitenkin epäselvä, kun esimerkiksi henkikirjoituksen suhteen viranomaiset eivät tienneet siitä mitään. Tämä ilmeni esimerkiksi väestötilastoissa siten, että Mustion kunnan kohdalla henkikirjoitettu väestö tilastoitiin yhdessä Karjaan kunnan kanssa, vaikka kirkonkirjoihin merkitty väestö ilmoitettiinkin Mustion kunnalle erikseen. 19. tammikuuta 1928 saatiin Korkein hallinto-oikeus ratkaisu, jonka mukaan Mustion tehtaan seurakunta ei ollut erillinen kunta vaan osa Karjaan kuntaa. Liitos Karjaaseen toteutui lopullisesti 1. tammikuuta 1929.
Vuonna 1926 tehtaanseurakunnan pinta-ala oli 6 km², väkiluku 529 ja väestötiheys 88,17 asukasta / km²

Luonto


Noin 65 km pitkän Mustionjoki yläjuoksu alkaa Bällbyn virrasta Lohjanjärvi, ja joki laskee lopulta Pohjanpitäjänlahteen. Mustionjoki on valjastettu ja siinä on useita voimalaitoksia, mm. Mustion tehtaan, Peltokosken ja Åminneforsin voimalaitokset. Valjastamisen takia jokihelmisimpukka eli raakku ei enää pysty lisääntymään Mustionjoessa, koska raakun alkuajan isäntäkala taimen ei pääse normaalisti nousemaan yläjuoksulle kutemaan. Vanhaa kantaa löytyy silti joiltakin alueilta.

Katso myös


Mustion rautatieasema
Mustion linna
Mustion kirkko
Junkarsborg

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.mustio.fi Mustion kyläyhdistyksen Mustio-sivut
Luokka:Karjaa
Luokka:Suomen laittomat kunnat
sv:Svartå, Raseborgs stad

Kainuunmaa

#redirect Kvenland

Hitsaus

Image:SMAW.welding.af.ncs.jpg
Hitsaus on ”osien liittämistä toisiinsa käyttämällä hyväksi lämpöä ja/tai puristusta siten, että osat muodostavat jatkuvan yhteyden.”. Lämmönlähteenä voidaan hitsauksessa käyttää sähkövirtaa, kitkalämpöä, liekkiä, lasersädettä tai elektronisuihkua. Hitsauksessa voidaan käyttää lisäainetta, jonka sulamislämpötila on likimain sama kuin perusaineella. Tärkein ero hitsaamisen ja juottaminen välillä on se, että juotettaessa vain juotos- eli liitosaine sulaa mutta liitettävät kappaleet eivät.
Hitsausta käytetään uusien tuotteiden valmistamisessa ja erilaisten vaurioiden korjauksissa. Hitsaamalla voidaan myös päällystää kappaleita paksuilla ainekerroksilla. Tyypillisiä korjaushitsaussovelluksia ovat erilaisten repeämien ja halkeamien hitsaaminen ja valuvikojen korjaaminen. Uusia tuotteita valmistettaessa yleisiä sovelluskohteita ovat erilaisten levyjen putkien palkkien liitokset ja valmistus.
Erilaisia metalliseoksia, kuten alumiineja, teräksiä, sekä termoplastisia muoveja voidaan hitsata. Materiaalien hitsattavuus vaihtelee eri syistä johtuen. Jotkut materiaalit kuten titaani hapettuvat hyvin helposti ja vaativat erityisen hyvän suojan ilman sisältämältä hapelta. Toisiin materiaaleihin kuten valurautaan taas syntyy vaikeasti hallittavia sisäisiä muutoksia. Materiaalin voimakas lämpölaajeneminen vaikeuttaa hitsausta useimmilla menetelmillä.
Hitsaus synnyttää hitsin läheisyydessä muutoksia kappaleen materiaalin ainerakenteessa, esimerkiksi jännitystiloja ja muodonmuutoksia. Hitseihin itseensä voi jäädä haitallisia virheitä, kuten puutteita tunkeumassa tai muodossa, tai erilaisia epäpuhtauksien synnyttämiä huokosia ja sulkeumia.

Hitsauksen historiaa


Jo muinaisten egyptiläisten haudoista on löydetty esineitä ja astioita, joiden osia on liitetty toisiinsa juottamalla, hopeaa taidokkaasti avuksi käyttäen.Nämä juotokset ovat ensimmäisiä tunnettuja metallien yhteenliitoksia.Hitsaus on myös vanha menetelmä.On löydetty esim. miekkoja joiden kovempi teräosa on liitetty ahjohitsauksella pehmeämpään runko-osaan.1800-luvulla kehitettiin muunkinlaista liittämistä, kuin ahjohitsausta.1900-luvulla on kehitetty menetelmät, jotka ovat johtaneet nykyaikaisen hitsauksen kehittymiseen.

Sulahitsaus


Sulahitsausmenetelmissä lisä- ja perusaine sulavat ja liittyvät toisiinsa sulana ja jähmettyvät jäähtyessään lopulliseen muotoonsa. Hitsisulan synnyttämiseen tarvittava lämpö tuotetaan valokaaren, kaasuliekin tai kemiallisen reaktion avulla. Sulahitsausprosesseissa hitsataan lähes aina käyttäen lisäainetta, joka täyttää hitsausrailon yhdessä railon reunoilta sulaneen perusaineen kanssa.

Kaarihitsaus


Kaarihitsaus menetelmiä ovat MIG/MAG-hitsaus, TIG-hitsaus, puikko-, plasma-, jauhekaari- ja kaasukaarimuottihitsaus. Kaarihitsauksen etuja ovat menetelmästä riippuen laitteiston edullisuus, saatavuus ja siirrettävyys. Kaarihitsauksella voidaan hitsata kaikkia tärkeimpiä metalleja. Kaarihitsauksella saavutetaan suhteellisen pieni lämmöntuonti ja kapea hitsi.

Sädehitsaus


Beam Welding
Sädehitsaus tarkoittaa suurienergiaisen säteen synnyttämän lämmön avulla tehtävää hitsausta. Hitsauksessa käytetään elektronisuihkua tai lasersäteitä. Näiden hitsausmenetelmien etuina on pieni lämmöntuonti ja siten vähäiset hitsausjännitykset ja muodonmuutokset. Toisaalta kapeaksi muodostuva hitsi vaatii tarkkaa railonvalmistusta ja säteen suuntausta ja lisäksi sädehitsaukseen tarvittavat laitteet ovat kalliita. Tavanomaisen ainoastaan sulattavan hitsauksen lisäksi hitsausta voidaan tehdä lävistävänä hitsauksena, säteen avulla saavutettavan suuren energiatiheyden ansiosta. Lävistävän hitsauksen avulla voidaan hitsata suuria ainevahvuuksia railon kuitenkin pysyessä kapeana. Erityisesti elektronisuihkuhitsauksella päästään suureen tunkeumaan. Sädehitsaus tapahtuu käytännössä aina tietokoneohjatuilla laitteilla ja hitsaustilan ympärillä on suojukset, jotka estävät säteiden pääsyn työympäristöön.

Kaasuhitsaus


Kuva:Welding-Thailand.JPGta. Samalla laitteella myös kaasuhitsataan, vain suutin vaihdetaan hitsaussuuttimesta polttoleikkaussuuttimeen]]
Kaasuhitsauksessa hitsattavan aineen sulattamiseen tarvittava lämpö saadaan aikaan kaasuliekillä. Kaasuliekin toinen tehtävä on suojata hitsiä ilman hapettavalta vaikutukselta. Useimmiten palavana kaasuna käytetään asetyleenia, johon hitsauspolttimessa sekoitetaan happia palamisen tehostamiseksi. Kaasuliekistä tulee kuumempi, kun palamista tehostetaan puhtaan hapen avulla.
Kaasuhitsauksessa tarvitaan kaasupulloja, paineensäätimet, takaisku- ja takatulisuojat, letkut, hitsauspilli ja lisäainelankaa sekä asian mukaiset suojavarusteet.
Kuva:Velp-thermitewelding-1.jpg

Termiittihitsaus


Termiittihitsausta käytetään vielä nykyisinkin ratakiskoja toisiinsa liitettäessä. Termiittihitsaus kuuluu valusulahitsausmenetelmiin, jossa liitettävät osat valetaan kiinni toisiinsa. Menetelmässä sekoitetaan rautaoksidia (hematiitti) ja alumiinijauhetta toisiinsa ja seos sytytetään. Reaktio kestää 15–25 sekuntia, jonka jälkeen tuloksena on sulaa terästä, jota suojaa sula alumiinikuona. Reaktio tapahtuu hitsausrailossa, jonka kyljet sulavat osaksi hitsiä. Jotta varmistutaan sulan ja perusaineen (tässä kiskojen päät) yhtenäisestä liitoksesta, esilämmitetään perusaine hitsin läheltä n. 1&nbsp;000&nbsp;°C:een.

Puristushitsaus


Vastushitsaus


Vastushitsauksessa sähkövirta johdetaan kahden elektrodin avulla liitettävän kohdan läpi. Liitettävät kappaleet kuumenevat ja ne puristetaan voimakkaasti toisiaan vasten liitoskohdasta. Liittyminen tapahtuu liitoskohtien ollessa tahdasmaisessa tilassa. Vastushitsausta käytetään useimmiten ohutlevyjen hitsauksessa. Vastushitsauksen avulla on nopeaa ja vaivatonta liittää esim. auton korin tai sähkölaitteiden runkojen ohutlevyosia yhteen. Vastushitsausmenetelmiä ovat piste-, käsnä-, kiekko, leimu ja tyssähitsaus.

Ahjohitsaus


Ahjohitsaus tunnetaan myös nimellä pajahitsaus. Se on vanhin tunnettu hitsausmenetelmä. Ahjohitsauksessa metallikappaleet kuumennetaan ahjossa ja taotaan yhteen. Hitsauslämpötila on kuitenkin tavallista taontalämpötilaa huomattavasti korkeampi, tyypillisesti 50–90 prosenttia kappaleiden sulamislämpötilasta.

Kitkahitsaus


Kitkahitsauksessa tarvittava lämpö saadaan aikaan puristamalla liitospintoja vastakkain ja pyörittämällä niitä toisiinsa nähden. Pehmeäksi kuumenneet liitospinnat hitsautuvat yhteen, kun ne puristetaan voimakkaasti vastakkain. Kitkahitsaus on kiinteän tilan hitsausta, eli liitettävät materiaalit eivät sula hitsauksen aikana.
Kitkahitsausta käytetään esim. akselien ja tankojen liittämiseen. Viime vuosina on kehitetty uusi kitkahitsausprosessi, jota kutsutaan kitkahitsaukseksi pyörivällä työkalulla tai kitkatappihitsaukseksi <ref>
</ref>. Englanninkielisen nimensä mukaan siitä käytetään myös lyhenteitä FS- ja FSW-hitsaus ''Friction Stir Welding''.
Kuva:Fsw_periaate_poikkileikkaus_pit_paine.png
Tässä hitsauksessa pyörivä työkalu, jossa on profiloitu kärkiosa, pyörii ja tunkeutuu hitaasti kahden liitettävän kappaleen väliseen railoon. Liitettävien kappaleiden on oltava tiukasti toisiaan vasten, sillä railon paikka ei saa muuttua hitsauksen aikana. Hitsauslämpö syntyy kulutusta kestävän työkalun ja hitsattavien kappaleiden välisestä kitkalämmöstä sekä erityisesti hitsattavien kappaleiden voimakkaassa plastisessa muokkauskessa syntyvästä muodonmuutoslämmöstä. Kappaleet pehmenevät, mutta eivät sula. Liittyminen tapahtuu kiinteän tilan diffuusion vaikutuksesta. Pehmeät materiaalit sekoittuvat toisiinsa ja liitos jäähtyy eteenpäin kulkevan työkalun takana ja muodostaa hitsin.
Etuina mainitaan muun muassa seuraavia asioita: ei lisäainetta eikä suojakaasua, helppo railonvalmistus, monipuoliset liitosten toteutusmahdollisuudet, olemattomat vetelyt (hitsausmuodonmuutokset), erinomaiset liitosten ominaisuudet, hyvä mittatarkkuus, työympäristöystävällisyys, toistettavuus ja soveltuvuus sarjatuotantoon.
Kitkahitsaus soveltuu erityisesti pehmeiden materiaalien kuten alumiinin ja kuparin hitsaukseen. Eniten sitä sovelletaan alumiinin hitsaukseen, esimerkiksi pursotteiden liittämiseen toisiinsa suurempien paneelien valmistuksessa. Muita hitsattuja alumiinituotteita ovat kotelot, vanteet, säiliöt ja rungot.
Tyypillinen yhdellä palolla hitsattava aineenpaksuus on noin 2–20 millimetriä. Paksumpia levyjä voidaan hitsata kahdella palolla, palko kummallekin puolelle. Ohuimmat menetelmällä hitsatut aineenpaksuudet ovat olleet 0,3 mm ja paksuimmat yhdellä palolla hitsatut aineenpaksuudet 50 mm.

Räjähdyshitsaus


Räjähdyshitsauksessa liitetään levyjä toisiinsa räjähdyksen aiheuttaman paineen avulla. Räjähdyshitsauksen avulla voidaan valmistaa myös eripariliitoksia, kuten teräs-alumiini.

Muut erilliset hitsausprosessit


Ultraäänihitsaus


Ultraäänihitsauksessa hyödynnetään pituussuuntaisia, ultraäänialueella värähteleviä aaltoja, joiden avulla energia siirretään hitsiin. Ultraääni tuotetaan pietsosähköilmiöön perustuvalla PZT-värähtelijällä, johon johdetaan korkeataajuista sähköä taajuusmuuttajasta. Syntynyt mekaaninen värähtely aiheuttaa hitsauspintojen nopean kuumenemisen. Sen ja kappaleisiin kohdistetun puristusvoiman johdosta kappaleiden liitospintojen materiaali sulaa ja saavutetaan yhtenäinen hitsi, jolla on usein sama lujuus kuin perusmateriaalilla. Ultraäänihitsausta voidaan käyttää muovien, keraamien ja metallien hitsaukseen. Menetelmä soveltuu myös eri sulamislämpötilan omaavien metallien liittämiseen. Tyypilliset sovellukset ovat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden komponentit.
Muovien ultraäänihitsaus soveltuu parhaiten termoplastinen muovilaaduille. Tyypillisimpiä ultraäänihitsauksen käyttäjiä ovat elektroniikka-, auto- ja pakkausteollisuus sekä leikkikaluvalmistajat.

Muovihitsaus


Tyypillisimpiä hitsattavia muoveja ovat polyeteeni (PE), polypropeeni (PP). Muovia hitsattaessa kappaleet (ja mahdollinen täyteaine) lämmitetään ensin tiettyyn, muovityypille ominaiseen hitsauslämpöön. Hitsautuminen tapahtuu materiaalin jäähtyessä hitsauspaineen alaisena.

Puskuhitsaus


Puskuhitsauksessa kaksi muovikappaletta (tyypillisesti putkea) hitsataan yhteen kuumentamalla ensin puhdistettuja putken päitä kuumaa levyä vasten ja painamalla ne välittömästi yhteen. Hitsauspaine pidetään yllä tavallisesti hydraulisesti. Puskuhitsausta käytetään esim. pitkien vesijohtoputkien liittämiseen osista työmaalla. Puskuhitsattavat putket voivat olla melko paksujakin (esim. 800 mm), jolloin hitsaukseen käytettävät paineet ja puristusajat ovat vastaavasti pitkiä.

Kuumailmahitsaus


Kuumailmahitsauksessa muovikappaleita kiinnitetään yhteen kuumentamalla niitä kuumalla ilmalla ja syöttämällä kuumennettuun kohtaan täyteainelankaa. Kuumailmahitsausta käytetään esim. kaukolämpöputkien ulkokuorien (tyypillisesti polyeteeniä) korjaus- ja liitostöissä.

Ekstruuderihitsaus


Ekstruuderihitsauksessa muovikappaleita kiinnitetään yhteen kuten kuumailmahitsauksessa, mutta hitsauslangan sijaan täyteaine on ekstruuderilaitteen muodostamaa täyteainemassaa. Ekstruuderit tekevät täyteainemassan tavallisesti hitsauslangasta, joskus myös muovigranulaatista. Ekstruuderilla saadaan aikaan paksumpaa hitsaussaumaa kuin kuumailmahitsauksella.

Hybridihitsaus


Hybridihitsauksella ymmärretään kahden tai useamman hitsausprosessin yhdistämistä samaan prosessiin.

MIG-Laser-hybridihitsaus


Siinä yhdistyvät syvä tunkeuma ja tehokas lisäaineen tuotto. MIG-laser-hybridihitsausta on VTT:llä tutkittu useita vuosia ja sitä käytetään esim. telakoiden levylinjoilla ja autoteollisuudessa. Se soveltuu keskipaksujen materiaalien konepajahitsaukseen.

TIG-Plasma-hybridihitsaus


Putkenvalmistuksessa käytetään yleisesti TIG-plasma polttimia. Plasmalla saadaan laserin tapaan hyvä tunkeuma ja TIG-päällä esikuumennetaan tai jälkitasoitetaan plasmahitsiä.

Tandem-hitsaus


Tämä muistuttaa hybridihitsausta, mutta tässä on useampia saman hitsausprosessin polttimia kytketty peräkkäin. Tandem-MIG/MAG-hitsaus ja jauhekaari tandem ovat tyypillisiä esimerkkejä. Putkenvalmistuksessa käytetään TIG-trikatodipolttimia eli siinä on kytketty esim. kolme TIG-poltinta peräkkäin.

Hitsauksen automatisointi


Kuva:Arc welding robot 001.jpg

CNC-hitsaus ja hitsausrobotti


Numeerinen ohjaus (, Tietokoneistettu numeerinen ohjaus)-ohjattu hitsaus.
Teollisuusrobotti on kahta lajia: nivelvarsi- ja portaalityyppisiä. Nivelvarsirobotti muistuttaa usein ihmiskäsivartta ja sen päähän on liitetty varsinainen hitsausväline. Hitsausroboteilla suoritetaan usein MIG/MAG-, piste- tai laserhitsausta. Hitsausrobotteja käytetään muun muassa autoteollisuudessa autonkorin piste- ja laserhitsauksessa.

Työturvallisuus


Hitsaajalla on useita terveysriskejä. Hitsatessa käsitellään kuumia kappaleita, jotka voivat aiheuttaa vakaviakin palovammoja. Niiltä voidaan välttyä noudattamalla huolellisuutta, sekä käyttämällä nahkakäsineitä ja muita suojavaatteita. Hitsauspaikalla lentää usein kipinöitä, joilta on syytä suojautua niin mukavuuden kuin turvallisuudenkin vuoksi. Korvaan tai silmään päässyt kipinä voi pahimmillaan aiheuttaa näön tai kuulon menetyksen. Valokaari synnyttää kirkkaan valon ja lähettää UV-säteilyä. Näistä syistä hitsaajan varusteisiin kuuluvat maski, jossa on tummennettu lasi ja ihoa UV-säteilyltä suojaavat vaatteet. Vaatteiden on oltava heikosti syttyvää, sulamatonta materiaalia, mikä sulkee useimmat tekokuidut pois. Vaatteiden on suojattava myös UV-säteilyltä. Erilaiset hyvin lämpöä johtavat korut tai kellot voivat aiheuttaa palovammoja kuumetesaan jouduttuaan kosketuksiin hitsausroiskeiden tai hitsisauman kanssa.
Hitsatessa syntyy mitä erilaisimpia kaasuja. Kaasut voivat olla lähtöisin hitsattavasta materiaalista, hitsauslisäaineista tai hitsattavien kappaleiden epäpuhtauksista. Kaasujen hengittäminen voi aiheuttaa muun muassa erilaisia hengityselin oireita tai metallikuume. Tämän vuoksi hitsatessa on syytä huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta. Usein hitsauskohteen lähelle järjestetään tehokas imuri. Joskus on syytä käyttää jopa raitisilmamaskia, ylipaineista kasvosuojusta, johon johdetaan puhdasta ilmaa.
Hitsatessa käytetään usein sähköä, mikä aiheuttaa työturvallisuusriskin. Erityisesti kaarihitsauksen tyhjäkäyntijännite voi aiheuttaa hengenvaarallisen sähköiskun. Suuret virrat aiheuttavat myös voimakkaita Magneettikenttä, joiden on epäilty aiheuttavan terveysriskin.
Vialliset hitsauslaiteet ovat myös vaaratekijä. Suomessa on tapahtunut useita kuolemantapauksia, joissa viottuneissa tai väärissä olosuhteissa käytetyissä hitsauskojeissa on muodostunut vaarallinen jännite elektrodien välille. Erityisesti ESABin Bantam - tunnettu myös ns. lepakkomuuntajana (''Bantam - Batman'') on surullisenkuuluisa vauriotumaan siten, että verkkojännite voi päästä hitsauselektrodiin. Myös vuotava kaasu tai kaasupullon pettäminen voi aiheuttaa vakavan onnettomuuden.
Hitsaustyöt ovat tulityö, joita varten tarvitaan tulityölupa, jos niitä ei suoriteta asianmukaisella tulityöpaikalla.

Katso myös


Hitsaaja
Juottaminen
Kemppi, hitsauslaitevalmistaja

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.esab.fi Esab, hitsaus- ja leikkauslaitteita, lisäaineita
http://www.wallius.fi Wallius, hitsauslaitteita
http://www.migatronic.fi/ Migatronic, hitsauslaitteita
http://www.ritmacon.fi/ Ritmacon, ultraäänihitsaustekniikkaa
http://www.woikoski.fi Woikoski, suojakaasuja
http://www.aga.fi Aga, suojakaasuja
http://www.shy-hitsaus.net Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys
http://www.laserkeskus.fi/suomi/palvelut/hitsaus
Luokka:Hitsaus
Luokka:Metalliteollisuus
ar:لحام
an:Soldadura
az:Qaynaq (texnika)
id:Las
ms:Kimpalan
zh-min-nan:Pha tiān-ku
bar:Schwoaßn
bs:Zavarivanje
bg:Заваряване
ca:Soldadura
cs:Svařování
cy:Asio
da:Svejsning
de:Schweißen
et:Keevitamine
en:Welding
es:Soldadura
eo:Veldado
eu:Soldadura
fa:جوشکاری
fr:Soudage
gl:Soldadura
ko:용접
hi:वेल्डिंग
hr:Zavarivanje
it:Saldatura
he:ריתוך
kk:Пісіру (сварка)
lv:Metināšana
hu:Hegesztés (fémek)
ml:വെൽഡിങ്ങ്
my:ဂဟေ
nl:Lassen
ja:溶接
no:Sveising
nn:Sveising
pl:Połączenie spawane
pt:Soldagem
ro:Sudare
ru:Сварка
simple:Welding
sk:Zváranie
sl:Varjenje
sr:Заваривање
sv:Svetsning
tl:Paghihinang
ta:பற்றவைத்தல்
th:การเชื่อมโลหะ
vi:Hàn (công nghệ)
tr:Kaynak (imalat)
uk:Зварювання
zh:焊接

Aarne Haapakoski

Outsider

Luokka:Viro

Tässä luokassa on Viroon liittyviä artikkeleita.
Luokka:Baltian maat
Luokka:Euroopan unionin jäsenvaltiot
Luokka:Euroopan valtiot
kbd:Category:Эстониэ
af:Kategorie:Estland
ang:Flocc:Estland
ar:تصنيف:إستونيا
an:Categoría:Estonia
ast:Categoría:Estonia
av:Категория:Эстония
az:Kateqoriya:Estoniya
id:Kategori:Estonia
ms:Kategori:Estonia
bn:বিষয়শ্রেণী:এস্তোনিয়া
zh-min-nan:Category:Eesti
be:Катэгорыя:Эстонія
be-x-old:Катэгорыя:Эстонія
bo:Category:ཨིསུ་ཊོ་ནིཡ།
bs:Kategorija:Estonija
br:Rummad:Estonia
bg:Категория:Естония
ca:Categoria:Estònia
cv:Категори:Эстони
cs:Kategorie:Estonsko
cy:Categori:Estonia
da:Kategori:Estland
de:Kategorie:Estland
dsb:Kategorija:Estniska
na:Category:Estonia
et:Kategooria:Eesti
el:Κατηγορία:Εσθονία
en:Category:Estonia
myv:Категория:Эстэнь Мастор
es:Categoría:Estonia
eo:Kategorio:Estonio
eu:Kategoria:Estonia
fa:رده:استونی
hif:Category:Estonia
fo:Bólkur:Estland
fr:Catégorie:Estonie
fy:Kategory:Estlân
ga:Catagóir:An Eastóin
gv:Ronney:Yn Estaan
gd:Roinn-seòrsa:Eastòinia
gl:Categoría:Estonia
ko:분류:에스토니아
hy:Կատեգորիա:Էստոնիա
hsb:Kategorija:Estiska
hr:Kategorija:Estonija
io:Kategorio:Estonia
ia:Categoria:Estonia
os:Категори:Эстони
zu:Category:IEstoniya
is:Flokkur:Eistland
it:Categoria:Estonia
he:קטגוריה:אסטוניה
kl:Sumut atassuseq:Estlandi
kn:ವರ್ಗ:ಎಸ್ಟೊನಿಯ
ka:კატეგორია:ესტონეთი
csb:Kategòrëjô:Estóńskô
kw:Class:Estoni
rw:Category:Esitoniya
mrj:Категори:Эстони
sw:Jamii:Estonia
kv:Категория:Эстония
ku:Kategorî:Estonya
lad:Katēggoría:Estonia
lbe:Категория:Эстония
la:Categoria:Estonia
ltg:Kategoreja:Igauneja
lv:Kategorija:Igaunija
lb:Kategorie:Estland
lt:Kategorija:Estija
ln:Catégorie:Estonia
jbo:Category:estis
lmo:Categuria:Estonia
hu:Kategória:Észtország
mk:Категорија:Естонија
mt:Kategorija:Estonja
mr:वर्ग:एस्टोनिया
xmf:კატეგორია:ესტონეთი
arz:تصنيف:استونيا
koi:Категория:Эстму
mn:Ангилал:Эстон
nah:Neneuhcāyōtl:Estonia
nl:Categorie:Estland
nds-nl:Kategorie:Estlaand
ja:Category:エストニア
ce:Кадегар:Эстони
frr:Kategorie:Estlönj
no:Kategori:Estland
nn:Kategori:Estland
oc:Categoria:Estònia
mhr:Категорий:Эстоний
pms:Categorìa:Estònia
nds:Kategorie:Eestland
pl:Kategoria:Estonia
pnt:Κατηγορίαν:Εσθονία
pt:Categoria:Estónia
crh:Kategoriya:Estoniya
ro:Categorie:Estonia
qu:Katiguriya:Istunya
ru:Категория:Эстония
se:Kategoriija:Estlánda
sco:Category:Estonie
stq:Kategorie:Estlound
sq:Kategoria:Estoni
scn:Catigurìa:Estonia
simple:Category:Estonia
sk:Kategória:Estónsko
sl:Kategorija:Estonija
szl:Kategoryjo:Estůńijo
sr:Категорија:Естонија
sh:Kategorija:Estonija
sv:Kategori:Estland
tl:Kategorya:Estonia
roa-tara:Category:Estonie
tt:Төркем:Estonia
th:หมวดหมู่:ประเทศเอสโตเนีย
vi:Thể loại:Estonia
tpi:Category:Estonia
tr:Kategori:Estonya
tk:Kategoriýa:Estoniýa
udm:Категория:Эстония
uk:Категорія:Естонія
ur:زمرہ:استونیا
vec:Categoria:Estonia
vep:Kategorii:Estinma
vo:Klad:Lestiyän
fiu-vro:Katõgooria:Eesti
war:Kaarangay:Estonya
wo:Wàll:Estooni
yo:Ẹ̀ka:Estóníà
zh-yue:Category:愛沙尼亞
bat-smg:Kateguorėjė:Estėjė
zh:Category:爱沙尼亚

Ekhnaton

Akhenaten

Bjarmia


Kuva:map of Biarmia.jpg (1539) sijoitti Bjarmian Kuolan niemimaa, jonka hän kuvitteli kannakseksi Vienanmeri ja Pohjoinen jäämeri välille. Martti Haavio on arvellut kartan kotkan kuvaavan bjarmeille tärkeää myyttistä olentoa.]]
Bjarmia (< skand. ''Bjarmaland'') eli Bjarmien maa on islanti saagat ja eräissä muissa skandinaaviseen traditioon pohjautuvissa keskiaikaisissa lähteissä esiintyvä alue, joka sijaitsi Pohjoinen jäämeri tai Vienanmeri rannoilla.
Tietoja Bjarmiasta on parissakymmenessä saagassa, sekä lisäksi eräissä muinaisenglanti- ja latinankielisissä lähteissä, jotka kertovat tapahtumista noin vuosina 890–1250 jaa. Tämän jälkeenkin Bjarmiaa on käytetty aluenimenä 1600-luvulle asti. Eräät osat Bjarmiasta sijaitsivat oletettavasti Vienanmeren rannalla, Vienanjoki suulla, nykyisen Arkangelin alueella ja tätä ympäröivillä seuduilla.

Bjarmian asukkaat


1800-luvun alussa vakiintuneen ja sittemin myös uusimmasta kielitieteellisestä tutkimuksesta vahvistusta saaneen käsityksen mukaan bjarmit olivat melko varmasti suomalais-ugrilaiset.
Todisteena bjarmien (< skand. ''bjarmar'') kielen suomensukuisuudesta on pidetty saagoissa esiintyvää bjarmien palvoman jumaluuden nimeä ''Jomali'' sekä Ottar Haalogalantilainen välittämää tietoa, jonka mukaan bjarmien kieli oli läheistä sukua fennit (saamelaisten) kielelle. Nykyisin Pohjois-Venäjän paikannimistön tutkimus on osoittanut, että alueella, jolla Bjarmia on todennäköisimmin sijainnut, on puhuttu itämerensuomalaiset kielet.
Useimmat tutkijat ovat samaistaneet saagojen bjarmit ja venäläisissä kirjallisissa lähteissä esiintyvät tšuudit, joihin liittyy rikas venäläinen kansanperinne. Myös jälkimmäisiä on tutkimushistoriassa pidetty itämerensuomalaiset, joko vepsäläiset (näin muun muassa Martti Haavio) ja tai karjalaiset (tämä oli muun muassa Dmitri Bubrihin kanta). Nykyisin perustelluimmalta vaikuttaa käsitys, jonka mukaan Vienajoen vesistössä on asunut useita suomalais-ugrilaisia väestöjä (muiden muassa toimalaiset), joista kaikki eivät ole samaistettavissa nykykansoihin. Tämä käsitys perustuu lähinnä paikannimistön ja venäläisen murresanaston tutkimukseen.
Jo 1800-luvulta alkaen on tutkimuksessa kiinnitetty huomiota nimien Permi ja Bjarmaland samankaltaisuuteen. Näiden kahden nimen yhteisestä alkuperästä ei kuitenkaan voida päätellä, että bjarmit kuuluivat permiläiset.
Saagoissa kerrotaan bjarmien hopea-aarteista, joita norja tavoittelivat sekä käymällä kauppaa että ryöstelemällä. Bjarmien arvellaan hankkineen hopean kauppaa käymällä. Viikinkiaikana joet toimivat kauppareitteinä sekä itämeri että vienanmeri mustameri asti ja niitä käyttivät useat kansat.
Norjalaiset havittelivat Bjarmiasta myös paikallista mursunluu sekä turkiksia.
Saagat sisältävät tiedon, jonka mukaan bjarmien maan poikki oli mahdollista kulkea Keski-Venäjälle. 1200-luvun tapahtumista kertovien saagojen mukaan bjarmit maksoivat veroa Keski-Venäjän ruhtinaskunnille.

Retkiä Bjarmiaan


Skandinaavisissa saagoissa on tietoja noin paristakymmenestä Bjarmiaan suuntautuneesta retkestä. Varhaisin Bjarmiaan liittyvä lähde ei kuitenkaan ole saagat, vaan muinaisenglanti kielinen Ottar Haalogalantilaisen matkakertomus, joka on säilynyt Paulus Orosius maailmanhistorian käännöksen liitteenä. Teksti on kirjoitettu noin vuoden 890 paikkeilla. Sen mukaan Ottar, joka asui Pohjois-Norjassa, purjehti rannikkoa pitkin pohjoiseen ja itään saadakseen selville miten kauas maa ulottuu. Hän päätyi lopulta suuren joen suuhun, jossa maa oli hyvin viljeltyä. Ottarin mukaan tämän maan asukkaat puhuivat lähes samaa kieltä kuin fennit (saamelaiset). He olivat kuitenkin suurikokoisia ja rikkaita sekä iholtaan vaaleita.
Norjalainen Tore Hund (Tore Koira) purjehti saagan mukaan miehineen Bjarmiaan vuonna 1026. He kävivät kauppaa asukkaiden kanssa ja teeskentelivät sitten lähtevänsä. He kuitenkin palasivat yön pimeydessä bjarmien aidatun hautakummun luokse, jonne oli pystytetty Jomali-jumalan patsas. Kumpuun oli sekoitettu hopeaa ja maata. Toren miehet kaivoivat hopeaa ja Tore itse meni tyhjentämään Jomalin kädessä olevaa maljaa. Lopuksi hän iski Jomalin pään poikki ottaakseen sen kaulasta kaulakorun. Tämä herätti bjarmit, ja norjalaiset pinkoivat pakoon. Norjalaiset ehtivät juuri ja juuri laivoilleen ja saivat retkeltään suuren saaliin, vaikka enemmänkin olisi ollut saatavilla.
Bosin ja Herraudsin saagassa (''Bosa saga ok Herrauds'', jonka laatimisajaksi on arvioitu 1300-luku, ja josta on kolme säilynyttä käsikirjoitusta 1400-luvulta) Bjarmiaan (Bjarmaland) matkaavat puolestaan gautlandilaiset viikingit Bosa ja Herraud pelastamaan kuninkaantytär Hleidiä. Hleid on Bjarmian kuninkaan Harekin äidin, Jomalin ylipapittaren Kolfrostan vankina. Miehet tappavat Kolfrostan, vapauttavat Hleidin sekä ryöstävät Jomalin kultakruunun, kaulakäädyn, hopeamaljan täynnä punakultaa ja jumalan korukatoksen, jonka arvoksi mainitaan kolme varustettua laivaa. He käyvät joukkoinensa voitokkaan taistelun Bjarmian kuningas Harekin ja tämän poikien Hraerekin ja Siggeirrin joukkojen kanssa. Myöhemmin Bosi nai kuningas Harekin tyttären Eddan ja hänet hyväksytään Bjarmian valtaistuimelle. Useat tutkijat ovat huomauttaneet, että kertomus muistuttaa läheisesti kalevalaista ''Sammon ryöstö'' -tarua. Luultavasti kertomukset pohjautuvat samaan myyttiin.
Viimeisimmät tapahtumat, jotka saagat sijoittavat Bjarmiaan, ajoittuvat 1200-luvun puoliväliin. Niiden mukaan joukko bjarmeja pakeni mongolivalloituksia Norjaan.

Lähteet


http://www.snerpa.is/net/forn/bosa.htm Bosa Saga ok Herrauds
http://www.northvegr.org/lore/oldheathen/068.php The Saga of Bosi and Herraud
}}

Aiheesta muualla


http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos08/koskela_vasaru.html Mervi Koskela Vasarun väitös Bjarmaland – Suomensukuista väkeä Vienanmerellä keskiajalla (Oulun yliopisto, 20.9.2008)
Luokka:Muinaispohjoismainen kirjallisuus
Luokka:Skandinaavinen mytologia
Luokka:Muinaiset kansat
Luokka:Historialliset alueet
Luokka:Venäjän historia
id:Bjarmaland
de:Bjarmaland
en:Bjarmaland
es:Bjarmaland
fr:Biarmie
it:Bjarmaland
kv:Биармия
lt:Biarmija
nl:Bjarmaland
no:Bjarmeland
nn:Bjarmeland
pl:Biarmia
pt:Bjarmaland
ru:Биармия
sv:Bjarmaland
tt:Biarmia

Muinais-kainuu

Kvenland

Levyalbumi


Alun perin levyalbumilla tarkoitettiin 78 pyörimisnopeus (RPM) gramofonilevy tai vinyylilevy kokoelmaa. Ensimmäinen tällainen julkaisu oli Tshaikovskin ''Pähkinänsärkijä-sarja'' vuodelta 1909. Levykokoelman levyjä säilytettiin kansiossa kuten valokuvia pidetään valokuva-albumin taskuissa.
Myöhemmin albumi-sana alkoi viitata 33 kierrosta minuutissa pyöriviin 12-tuumaisiin LP-vinyylilevyihin, jotka sisälsivät yhtä paljon musiikkia kuin singleistä koottu levykokoelma. LP sisälsi siis yhtä paljon musiikkikappaleita kuin ''albumillinen'' singlejä, jolloin itse LP-levyäkin ruvettiin nimittämään albumiksi. Vinyylilevyjen marginalisoiduttua albumi-nimitystä on alettu käyttää mistä tahansa painetusta pidemmästä äänite (mukaan lukien CD-levy, Minidisc ja C-kasetti). Erityisesti sanaa albumi (tai ”studioalbumi”) käytetään viittaamaan artistien julkaisuihin, jotka koostuvat uudesta studiomateriaalista erotukseksi vanhaa materiaalia kierrättävistä kokoelmalevyistä tai konserttitaltioinneista (”live-albumi”).
Ensimmäinen albumimitat täyttävä vinyylilevy tehtiin 1948 Columbia Recordsin toimesta. Siihen mahtui noin 23 minuuttia musiikkia molemmille puolille (eli yhteensä 46 minuuttia). Jazz albumeihin siirryttiin singlejen sijaan vuoden 1954 tienoilla. Jazz-musiikissa tähän oli kovemmat paineet, koska pitkät kappaleen pituutta venyttävät soolot kuuluvat olennaisesti jazz-musiikkiin. Populaarimusiikki ja rockissa, joissa kappaleet olivat etenkin tuolloin kolmen minuutin pituisia, albumeihin siirryttiin kunnolla vasta vuoden 1962 tienoilla. Alkuaikoina populaarimusiikin levyillä oli yleensä 12 kappaletta. Yhdistynyt kuningaskunta alettiin suosia hieman pidempiä 14 kappaleen levyjä. Samana pysynyt kappalemäärä liittyi tuon ajan artistien ja levy-yhtiöiden sopimusteknisiin kuvioihin. Jazzissa kappaleita oli albumeillakin usein neljästä kuuteen, koska paljon sooloilua sisältäneet kappaleet olivat pidempiä. Ehkä vielä jazziakin enemmän pitkistä levyistä hyötyi klassinen musiikki. Monet suurista teoksista tunnetut säveltäjät olivat jääneet muiden varjoon osaksi sen takia, etteivät heidän teoksensa soveltuneet hyvin pitkäsoittolevyjä lyhyemmille levyformaateille.
Singlen ja albumien ”siirtymäkaudella” 1960-luvun puolivälin tienoilla single-kappaleet jätettiin usein albumeilta pois. Pian singlet alettiin kuitenkin ymmärtää eräänlaisiksi näytteiksi albumeista ja singlenä julkaistut kappaleet laitettiin myös albumeille.
1960-luvun kuluessa alettiin tehdä albumeita, jotka olivat tarkemmin harkittuja kokonaisuuksia pelkkien irrallisten kappaleiden sijasta. Näistä alettiin käyttää nimitystä konseptialbumi. Myös kansitaiteesta tuli olennainen osa albumia. CD-ajalla myös kansivihko on etenkin vanhojen julkaisujen kohdalla myös olennainen osa albumia (kuten myös oopperoiden paksut libretot).
CD-levyjen myötä albumeista tuli entistä pidempiä. Osa artisteista alkoi suosia 70 minuutin pituisia albumeita, toiset pitäytyivät lyhyemmissä. Toisinaan pitkiä albumeja on kritisoitu siitä, että niistä olisi pitänyt jättää muutamia kappaleita pois paremman kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Jo 1960-luvulla oli kuitenkin tehty tupla-albumeita, ja klassisessa musiikissa ne olivat olleet välttämättömyys jo alusta asti teosten pituuden takia. CD-levyjen aikakaudella etenkin vanhaa musiikkia on alettu myös julkaista yhä suuremmissa ”bokseissa”, joissa on useampia CD-levyjä. Klassisen musiikin puolella on julkaistu esimerkiksi useammasta kymmenestä levystä koostuvia bokseja, joihin on esimerkiksi saatettu laittaa saman säveltäjän tiettyä teostyyppiä edustavat työt.
Musiikin digitaalisen jakelun myötä on herännyt kysymys albumien tulevaisuudesta. On epäselvää, alkavatko ihmiset suosia yksittäisiä kappaleita albumeiden sijaan ja jos näin käy, lopetetaanko albumeiden teko.
Luokka:Albumit
ar:ألبوم
hy:Երաժշտական ալբոմ
id:Album
ms:Album lagu
be:Музычны альбом
be-x-old:Музычны альбом
bs:Album
bg:Музикален албум
ca:Àlbum musical
cs:Hudební album
cy:Albwm
da:Album
de:Musikalbum
dsb:Album
et:Muusikaalbum
el:Άλμπουμ
en:Album
es:Álbum
eo:Muzikalbumo
fr:Album (musique)
gl:Álbum musical
ko:음반
hr:Glazbeni album
io:Albumo
it:Album discografico
he:אלבום מוזיקה
ka:მუსიკალური ალბომი
lv:Mūzikas albums
lt:Albumas
hu:Nagylemez
mk:Музички албум
nah:Yahualtzintli
nl:Album (muziek)
ja:アルバム
no:Musikkalbum
uz:Musiqiy albom
pl:Album (wydawnictwo muzyczne)
pt:Álbum
ro:Album (muzică)
ru:Музыкальный альбом
sc:Album
simple:Album
sk:Hudobný album
sl:Glasbeni album
sr:Албум
sh:Album
sv:Musikalbum
tl:Album
th:อัลบั้ม
vi:Album
tg:Албом
uk:Музичний альбом
fiu-vro:Albom
zh:音樂專輯

Antti


Antti on vanha Suomi miehen Luettelo etunimistä.
Antti tulee nimestä Andreas, joka puolestaan tulee 'miehekästä' tarkoittavasta sanasta ''andros''. Antin nimipäivä on 30. marraskuuta, joka on sekä läntisissä että itäisissä kirkkokunnissa apostoli Andreas (apostoli) muistopäivä.
Suomessa on vuoden 2011 heinäkuuhun mennessä ollut kirjoilla 81&nbsp;273 Antti-nimistä henkilöä, joista 9 naisia.

Kuuluisia Antteja


Antti Aakkonen, jääkärikersantti
Antti Aalto, jääkiekkoilija
Antti Aarne, folkloristi
Antti Aarnela, pianisti
Antti Aarnio, jääkiekkoilija
Antti Aarnio-Wihuri, liikemies, kauppaneuvos
Antti Aatamila, muusikko, Negative-yhtyeen basisti
Antti Achrenius, pappi ja virsirunoilija
Antti Ahlström, kauppaneuvos ja tehtailija
Antti Aho, kirjailija ja suomentaja
Antti Ahokas, golfammattilainen
Antti Ahokumpu, lentopalloilija
Antti Ahopelto, iskelmälaulaja
Antti Ahtiainen, jääkäriluutnantti
Antti Ahtinen, näyttelijä
Antti Alanen, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto erikoistutkija ja ohjelmistonsuunnittelija
Antti Andelin, rovasti ja kielitieteilijä
Antti-Jussi Annila, elokuvaohjaaja ja näyttelijä
Antti Antero, teollisuusjohtaja, vuorineuvos
Antti Arell, kilpasoutaja
Antti Arnkil, tietokirjailija ja kustannustoimittaja
Antti O. Arponen, päätoimittaja ja tietokirjailija
Antti Autti, lumilautailija
Antti Blåfield, sanomalehtimies
Antti Boman, jääkiekkotuomari
Antti Bruun, jääkiekkoilija
Antti Einiö, jääpalloilija, maahockeypelaaja ja musiikkivaikuttaja
Antti Eklund, muotoilija, Taideteollinen korkeakoulu ent. professori
Antti Elomaa, pesäpalloilija
Antti Erkinjuntti, jääkiekkoilija
Antti Eronen, tieteiskirjailija
Antti Esko, lentopalloilija
Antti Eskola, sosiologi
Antti Everi, painonnostaja
Antti Favén, taidemaalari
Antti Haajanen, urheilutoimittaja
Antti Haapakoski, pika-aitajuoksija
Antti Hackzell, maaherra, diplomaatti, Suomen pääministeri 1944
Antti Haikonen, jääkärikapteeni
Antti Hakala (jalkapalloilija), jalkapalloilija
Antti Hakala (painija), painija
Antti Nopsajalka (Antti Nopsajalka), reggaemuusikko
Antti Hakola, kirkonrakentaja
Antti Halme, kansanedustaja (SDP)
Antti Halme (kirjailija), kirjailija
Antti Einari Halonen, näyttelijä, teatteriohjaaja, radiokuunnelmien ohjaaja ja käsikirjoittaja
Antti Hammarberg (Irwin Goodman) muusikko
Antti Hannikainen, Korkeimman oikeuden ent. presidentti, oikeusministeri
Antti Heikkilä (jääkiekkoilija, 1943), jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja (s. 1943)
Antti Heikkilä (jääkiekkoilija, 1958), jääkiekkoilija (s. 1958)
Antti Heikkilä (ortopedi), ortopedi
Antti Heinola, jalkapalloilija
Antti Hellstedt (Pini Hellstedt), elokuvaohjaaja
Antti Herlin, pääjohtaja
Antti Hervonen, gerontologian erikoislääkäri
Antti Hietala, teatteriohjaaja
Antti Holma (näyttelijä), näyttelijä
Antti Holma, taidegraafikko
Antti Honkkila, kitaristi
Antti Hopia, sarjakuvakäsikirjoittaja
Antti Hosioja, kansanmuusikko ja harmonikansoittaja
Andy McCoy, Andy McCoy, muusikko
Antti Hulkkonen, jääkiekkoilija
Antti Huovila, laulaja
Antti Hyry, kirjailija
Antti Hynynen, jalkapalloilija
Antti Hyvärinen (mäkihyppääjä) (1932–2000), mäkihyppääjä
Antti Hyvärinen (muusikko) (s. 1946), kapellimestari, säveltäjä ja muusikko
Antti Hyvärinen (judoka) (s. 1960), judoka
Antti Hyvönen (painija), painija
Antti Hyvönen, (kommunisti)
Antti Hyyrynen, muusikko
Antti Hämäläinen (jääkiekkotuomari) jääkiekkotuomari
Antti Hämäläinen, kansanedustaja (SDP)
Antti Hänninen, Mannerheim-ristin ritari
Antti Härmä, jääkiekkomaalivahti
Antti Hölli, jääkiekkoilija
Antti Ikonen, muusikko
Antti Isokangas, toimittaja ja tietokirjailija
Antti Isotalo, maanviljelijä ja puukkojunkkari
Antti Isotalo (jääkäri), Jääkäripataljoona 27
Antti Jaatinen (s. 1987), jääkiekkoilija
Antti Jaatinen (jääkiekkohyökkääjä) (s. 1986), jääkiekkoilija
Antti Jaatinen (kirjailija), kirjailija
Antti Jalava, ruotsinsuomalainen kirjailija
Antti Jalava (Almberg) (alk. Almberg), toimittaja, kirjailija ja unkarilaisen kirjallisuuden kääntäjä
Antti Jokinen, musiikkivideo-ohjaaja
Antti Junes, poliitikko (Maalaisliitto)
Antti Junkkari, jääkärikapteeni
Antti Kaarne (Karlsson), poliitikko (Suomen kristillinen työväen liitto, Suomen sosialistinen työväenpuolue)
Antti Kaattari, lentopalloilija
Antti Kaihola, pianisti
Antti Kaikkonen, kansanedustaja (Suomen Keskusta)
Antti Kalliomäki, opetusministeri
Antti Kanervo, koripalloilija
Antti Kangasniemi, jääkiekkoilija
Antti Karumo, kirjailija, elokuva- ja tv-käsikirjoittaja
Antti Kasvio, uinti
Antti Kauranne, päätoimittaja ja kirjailija
Antti Keksi, kansanrunoilija
Antti Kempas, kilpakävelijä
Antti-Jussi Kemppainen, freestyle-hiihtäjä
Antti Kerälä, jääkiekkoilija
Antti Kesti, jääkäriluutnantti
Antti Kinnunen, kansanedustaja (SKDL)
Antti Kiviranta, Kansanvaltuuskunta oikeusasiainvaltuutettu 1918
Antti Kleemola, pianisti, laulaja ja lauluntekijä
Antti Koivumäki, runoilija ja muusikko
Antti Korhonen, kirjailija
Antti Korkealaakso, pika-aitajuoksija
Antti Koskinen, laulaja, kanttori-urkuri
Antti Koukkari, kansanedustaja (Maalaisliitto), vanhoillislestadiolainen saarnaaja
Antti Kuisma, yhdistetyn hiihtäjä
Antti Kuismala, jalkapallomaalivahti
Antti Kukkonen, poliitikko (Maalaisliitto)
Antti Kuosmanen, suurlähettiläs
Antti Kuronen (Rukkas-Antti), helppoheikki
Antti Kylliäinen, pappi ja kirjailija
Antti Kämäräinen, mestaripelimanni
Antti Kääriäinen, jääkärikenraalimajuri
Antti Laakso, jääkiekkoilija
Antti Laaksonen, jääkiekkoilija
Antti Laine, punakaartilainen
Antti Laitinen, salibandyn pelaaja
Antti Lanamäki, aitajuoksija
Antti Lang, näyttelijä
Antti Lange, Ilmatieteen laitoksen matemaatikko ja tilastotieteilijä
Antti Launonen, näyttelijä
Antti Lautala, Apulanta-yhtyeen kitaristi ja laulaja
Antti Lehikoinen, kansanedustaja (SDP)
Antti Lehtinen, rumpali
Antti Leinonen, luontovalokuvaaja ja -kirjailija
Antti Litja, näyttelijä
Antti Lizelius, pappi ja kirjallisuusmies, Suomenkieliset Tieto-Sanomat julkaisija
Antti Loikkanen, juoksija
Antti Louhisto, kuvanveistäjä
Antti Luotonen, kirjailija
Antti Luusuaniemi, näyttelijä
Antti Majanlahti, näyttelijä ja ohjaaja
Antti Malin, Magic: The Gathering -keräilykorttipelin pelaaja
Antti Malinen, lentopalloilija
Antti Marjanen, teologi, varhaiskristillisen kirjallisuuden tutkija
Antti Matikainen, muusikko
Antti Meurman, viulisti
Antti Miettinen, jääkiekkoilija
Antti-Jussi Miettinen, jääkiekkoilija
Antti Mikkola, Turun sanomat perustaja, kansanedustaja (Nuorsuomalainen)
Antti Juhana Mustonen, kauppias ja teollisuusmies
Antti Muurinen, jalkapallovalmentaja
Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies
Antti Mäkelin, kansanedustaja (SDP)
Antti Mäki, painija
Antti Mäkilä, jääkiekkoilija
Antti Mäkinen (muusikko), muusikko
Antti Mäkinen (evankelista), evankelista
Antti Nahkala, kansanedustaja (Suomen sosialistinen työväenpuolue)
Antti Niemi (jalkapalloilija), jalkapallomaalivahti
Antti Niemi (jääkiekkoilija), jääkiekkomaalivahti
Antti-Jussi Niemi, jääkiekkoilija
Antti Nieminen, taidemaalari ja taidegraafikko
Antti Nikkilä, koripalloilija
Jone Nikula, Jone Nikula, musiikin monitoimimies
Antti Nurmesniemi, sisustusarkkitehti ja muotoilija
Antti Nykänen, sellisti ja säveltäjä
Antti Nylén, esseisti ja suomentaja
Antti Nyrhinen, jääkiekkoilija
Antti Ojanperä, jalkapalloilija
Antti Okko, ent. apulaisoikeuskansleri
Antti Okkonen, jalkapalloilija
Antti Paatero, sisustusarkkitehti
Antti Pajamo, radiotoimittaja
Antti Pankakoski, Altia-konsernin toimitusjohtaja
Antti Papinaho, koripallovalmentaja
Antti Papula, patenttineuvos
Antti Partanen, kansanedustaja (SDP)
Antti Pehkonen, jalkapalloilija
Antti Peippo, elokuvaohjaaja
Antti Pekkarinen, juontaja ja toimittaja
Antti Peltomäki, tieto- ja viestintätekniikan tutkija
Antti Peltonen, jalkapallomaalivahti
Antti Peltoniemi, rakennusalan yrittäjä, Peab Seicon Oy:n toimitusjohtaja
Antti Pentikäinen, Kirkon Ulkomaanapu toiminnanjohtaja
Antti Pesonen, poliitikko (Itsenäisyyspuolue)
Antti Peura, jalkapalloilija
Antti-Pekka Pietilä, toimittaja ja tietokirjailija
Antti Pihlakoski, Suomen Urheiluliitto hallituksen puheenjohtaja
Antti Pihlström, jääkiekkoilija
Antti Piimänen, kirkonrakentaja
Antti Piippo, liikemies
Antti Pikkarainen, kosketinsoittaja
Antti Pitkänen, jääkärivääpeli
Antti Piuhola, pesäpalloilija
Antti Pohja, jalkapalloilija
Antti Pohjonen, poliitikko (SDP)
Antti Potila, Finnairin ent. pääjohtaja
Antti Puhakka, talonpoikaisrunoilija
Antti Pyhälä, shakin Suomen-mestari
Antti Pyrhönen, motocross-kuljettaja
Antti Pääkkönen, näyttelijä
Antti L. J. Pääkkönen, tenavatähti
Antti Raanta, jääkiekkomaalivahti
Antti Raiski, laulaja
Antti Raita, pankkimies ja kunnallisneuvos
Antti Raita (pyöräilijä), kilpapyöräilijä
Antti Raiviol näyttelijä, ohjaaja ja näytelmäkirjailija
Antti Rajamäki, pikajuoksija
Antti Rannanjärvi, puukkojunkkari
Antti Rantakangas, kansanedustaja (Suomen Keskusta)
Antti Rantakokko, Salon kaupunginjohtaja
Antti Rantamaa, kansanedustaja (Maalaisliitto)
Antti Rantonen, kanteleensoittaja
Antti Rautiola, jääkiekkomaalivahti
Antti Reini, näyttelijä
Antti Reinikainen, lintutieteilijä
Antti Reivonen, jääkiekkoilija
Antti Rentola, kansanedustaja (Maalaisliitto)
Antti Rinne, Toimihenkilöunioni TU:n puheenjohtaja
Antti Roppo, jääkiekkoilija
Antti Ruuskanen, keihäänheittäjä
Antti Rytkönen, kirjailija
Antti Räty, runoilija ja suomentaja
Antti Sajantila, oikeuslääketieteen professori
Antti Sallinen, kansanedustaja (Maalaisliitto)
Antti Salmenlinna, kuvataiteilija, sisustusarkkitehti ja kunnanvaakunoiden suunnittelija
Antti Santaholma, kauppias, laivanvarustaja, sahateollisuuden harjoittaja
Antti Sarkaranta, jääkärikapteeni
Antti Sarpila, jazzmuusikko
Antti Sarvi, kirjailija
Antti Satuli, suurlähettiläs ja valtiosihteeri
Antti Seppä, näyttelijä
Antti Juhani Seppälä (Silu Seppälä), basisti ja näyttelijä
Antti Setälä, vapaapainija
Antti-Matti Siikala, arkkitehti ja professori
Antti Siirala, pianisti
Antti Siltala, lentopalloilija
Jammu Siltavuori, rikollinen
Antti Sinkko, kirkonisäntä, valtiopäivämies
Antti Sokka, Mannerheim-ristin ritari
Antti Sumiala, jalkapalloilija
Antti Suomalainen, muusikko, musiikkituottaja ja äänittäjä
Antti Suviranta, Korkeimman hallinto-oikeuden ent. presidentti
Antti Tammilehto, basisti
Antti Tanskanen, elinkeinoelämän vaikuttaja
Antti Taskinen, rikollinen
Antti Teivainen, raviohjastaja
Antti Tervo, runoilija ja toimittaja
Antti Tiittanen, toimittaja ja kirjailija
Antti Timonen, vienankarjalainen kirjailija
Antti Tirkkonen, jääkiekkoilija
Antti Toivonen, pikajuoksija
Antti Tokkari, pesäpalloilija
Antti Tuisku, laulaja
Antti Tulenheimo, Helsingin yliopiston ent. rehtori ja kansleri, Suomen pääministeri 1925
Antti Tuomikoski, valtiopäivämies ja kansanedustaja (Suomalainen puolue)
Antti Tuuri, kirjailija
Antti Tyrväinen, ampumahiihtäjä ja olympiamitalisti
Antti Törmänen, jääkiekkoilija
Antti Törneroos, runoilija ja suomentaja
Antti Uimaniemi, jalkapalloilija
Antti Uitto, jääkiekkoilija
Antti Vaheri, virustutkija, akatemiaprofessori
Antti Vainio, kansanedustaja (Kokoomus)
Antti Vainio (kapellimestari), kapellimestari
Antti Valmari, ohjelmistotekniikan professori
Antti Vartiainen, runonlaulaja
Antti Vartiala, näyttelijä ja teatterinjohtaja
Antti Viitikko, sulkapalloilija
Antti Virmavirta, näyttelijä
Antti Virtanen, jääkiekkoilija
Antti Into Virtanen, taidemaalari
Antti Vorho, Mannerheim-ristin ritari
Antti Vuolanne, kansanedustaja (SDP)
Antti Vuorenmaa, muusikko, lauluntekijä ja musiikkituottaja
Antti Vuorijärvi, sarjakuvapiirtäjä
Antti Väisänen, lentopalloilija
Antti Väre, näyttelijä
Antti Westman, laulaja ja kitaristi
Antti Wihuri, laivanvarustaja ja merenkulkuneuvos
Antti Wirman, kitaristi
Antti Ylitalo, lentopalloilija
Antti Ylönen, jääkiekkoilija

Kuvitteellisia Antteja


Antti, kalastajien suojelupyhimys (oik. Andreas). "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja."
Antti, belgialaisen Willy Vandersteenin luomassa sarjakuvassa Anu ja Antti (hollanniksi Suske en Wiske).
Antti Aamunen, animaatiohahmo
Antti Ihalainen, Maiju Lassilan romaanin Tulitikkuja lainaamassa toinen päähenkilö
Antti Jääskeläinen, tv-sarjassa Salatut elämät
Antti Korpi, etsivä Ilkka Remes kirjoissa
Antti Kovalev, sarjakuvassa Kansalaissodan Korkeajännitys
Antti Laurila, vammainen Väinö Linnan teoksessa Täällä Pohjantähden alla
Antti Metsola, tv-sarjassa Metsolat, isä-Anttia esitti Ahti Haljala
Antti Polvijärvi, henkilö Salatut elämät -sarjassa
Antti Puuhaara, muinaissuomalainen satusankari
Antero Rokka, oikeammin Antero, Väinö Linnan romaanin Tuntematon sotilas hahmo
Antti Sarkela, Maria Kallion aviomies Leena Lehtolainen ''Maria Kallio'' -romaaneissa
Antti Tykinvalaja (Antti Kallenpoika) Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka
Antti Lindberg, Kolmatta linjaa takaisin -iskelmän hahmo "Limperin Antti"
ElefAntti Antti, Allu Tuppuraisen tekemästä Rölli-sarjasta tunnettu satuhahmo.
Antti-Juhani, Hectorin kappale, albumilla Liisa pien (1975)
Antti Pentti Niikseen, The Joulukalenteri. The Joulukalenterin näsä.
Perspirantti-Antti, Jukka Virtanen samannimisen laulun hahmo.

Nimen muita käyttöyhteyksiä


Antti, Säkylästä Seurasaari ulkomuseoon siirretty maatilan rakennusryhmä, umpikartano
Antti-patsas, paikallislehdistön jakama tunnustus järjestöille, henkilöille tms. (Antti Lizeliuksenn mukaan)
Antti, patsas Joensuun Vapaudenpuistossa, "Antin ahven" (http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=04 ks. kuva)
''Anttipaita'' on jussipaita, jossa viininpunainen on korvattu sinisellä.

Viitteet


Luokka:Etunimet
de:Antti
en:Antti
nl:Antti

Kourallinen dollareita


Kourallinen dollareita (''Per un pugno di dollari'') on Sergio Leonen ohjaama lännenelokuva ja dollaritrilogian ensimmäinen osa. Se nosti ohjaaja Sergio Leonen, pääosan esittäjän Clint Eastwoodin ja elokuvaan musiikin säveltäneen Ennio Morriconen maailmanmaineeseen. Elokuva on lajityypiltään spagettiwestern.
Elokuva on väkivaltainen ja karu. Dollaritrilogia toi elokuvamaailmaan myös antisankarin käsitteen. Leonen stilisoitu ja tiivistunnelmainen lähikuvien käyttö oli ennennäkemätöntä ja uutta.

Tuotanto


Kuvauspaikka


Elokuva on kuvattu Espanjan etelärannikolla Almerian kaupungissa.

Oikeusjuttu


''Kourallisen dollareita'' juoni perustuu Akira Kurosawan samuraielokuvaan ''Yojimbo – onnensoturi''. Tapaus johti oikeusjuttuun, jonka ''Kourallinen dollareita'' -elokuvan tuotantoryhmä hävisi.

Näyttelijät

Aiheesta muualla


http://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=878 Suomalainen arvostelu elokuvan DVD-versiosta
http://maps.google.fi/maps?t=h&ll=37.048644,-2.42108&spn=0.003237,0.006952&z=18 Almerian lännenkylä
http://www.leffatykki.com/elokuva/kourallinen-dollareita Arvosteluja elokuvasta
Luokka:Italialaiset elokuvat
Luokka:Lännenelokuvat
Luokka:Vuoden 1964 elokuvat
Luokka:Sergio Leonen ohjaamat elokuvat
Luokka:Uudelleenfilmatisoinnit
id:A Fistful of Dollars
bn:আ ফিস্টফুল অফ ডলার্‌স
bs:Za šaku dolara
bg:За шепа долари
ca:Per un grapat de dòlars
cs:Pro hrst dolarů
da:En nævefuld dollars
de:Für eine Handvoll Dollar
en:A Fistful of Dollars
es:Por un puñado de dólares
eu:Per un pugno di dollari
fa:یک مشت دلار
fr:Pour une poignée de dollars
ko:황야의 무법자
hr:Za šaku dolara
it:Per un pugno di dollari
he:בעבור חופן דולרים
sw:A Fistful of Dollars
lb:Per un pugno di dollari
hu:Egy maréknyi dollárért
nl:A Fistful of Dollars
ja:荒野の用心棒
no:For en neve dollar
pl:Za garść dolarów
pt:Per un pugno di dollari
ro:Pentru un pumn de dolari
ru:За пригоршню долларов
simple:A Fistful of Dollars
sr:За шаку долара
sh:Za šaku dolara
sv:För en handfull dollar
ta:எ ஃபிஸ்ட்ஃபுல் ஒஃவ் டாலர்ஸ்
vi:Một nắm đô la
tr:Bir Avuç Dolar
vec:Per un pugno di dollari
zh:荒野大鏢客

Yhdyskunta (biologia)


Tiedosto:Colony Northern Gannet Morus bassanus.jpg yhdyskunta Helgolandin saarilla Pohjanmeri.]]
Yhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteistyöllä saavutetaan usein merkittävää hyötyä, kuten parempia hyökkäys- tai puolustautumiskeinoja. Jotkin hyönteiset, kuten muurahaiset, selviytyvät vain yhdyskunnissa.
Käsitteen toinen merkitys biologiassa on kolonia. Jotkin modulaariset eli kerrannaiset eliöt, esimerkiksi polyyppieläimet, muodostavat koloniaalisia runkokuntia, joita sanotaan myös yhdyskunniksi.

Lähteet


Luokka:Ekologia
Luokka:Käyttäytymistieteet
ar:مستعمرة (أحياء)
ca:Colònia (biologia)
cs:Kolonie (biologie)
de:Kolonie (Biologie)
et:Koloonia (bioloogia)
en:Colony (biology)
es:Colonia (biología)
fr:Colonie (biologie)
ko:군생
hr:Kolonija (biologija)
is:Bakteríuþyrping
it:Colonia (zoologia)
lt:Kolonija (biologija)
nl:Kolonie (biologie)
no:Koloni (biologi)
pl:Kolonia (biologia)
pt:Colónia (biologia)
ru:Колония (биология)
simple:Colony (biology)
sv:Koloni (biologi)
uk:Колонія (біологія)