In the shadows

In the Shadows

Helsingin Olympiastadion - Stiff Upper Lip Tour

Stiff Upper Lip Tour

Rakennuseriste

Rakennuseriste rakentamisessa käytetty eristemateriaali, yleensä lämpöeriste, mutta joskus myös ääni- tai tärinäeriste.

Äänen eristys rakennuseristeillä


Äänen eristykseen rakennuseristeitä käytetään väliseinissä ja välipohjissa. Äänieristyksen kannalta oleellisia seikkoja ovat eristeen absorptiokyky ja -taajuus, eristeen paino, sekä rakenteen ilmatiiviys. Erityyppiset eristeet vaimentavat äänen eri taajuuksia. Mitä painavampi eristerakenne on, sitä parempi on äänen vaimennus, sillä massa absorboi itseensä äänen energian. Energia voidaan myös absorboida rakenteeseen tekemällä siitä jousirakenne, jolloin rakenteen värähtely vaimentaa äänienergiaa tehokkaasti.
Eristeitä käytetään myös hallitun akustiikka aikaan saamiseen huonetilassa. Akustiset eristeet verhoavat kovia seinä- ja kattopintoja, jolloin tilan jälkikaiunta-aika lyhenee. Akustiset eristeet voivat olla rakennuslevypintoja (rei'itys hajottaa äänen ja lyhentää jälkikaiuntaa), varsinaisen pinnan päälle kiinnitettyjä levyjä, katosta alas roikkuvia levyjä tai pintoihin ruiskutettavaa eri materiaaleista valmistettua massaa.

Lämmöneristys rakentamisessa


Lämmöneristyksen perustehtävä on muodostaa huonetilojen ympärille Lämmöneriste rakennuksen vaippa, jotta tilojen lämpötila voidaan pitää sopivana mahdollisimman vähällä energianhukalla. Vaipan ominaisuuksia määrittävät lähinnä rakenteen lämmöneristyskerroksen vahvuus ja tyyppi, rakenteen tiiveys ilmavuotoja vastaan, ja rakenteen kosteustekninen toiminta.

Lämmönjohtavuus


Tyypillisesti eristeen eristyskyky perustuu ilmaan, joka on suljettu eristerakenteeseen. Lämmöneristeen eristyskykyä mitataan ''Lämmönläpäisykerroin '', jonka arvo hyvillä nykyeristeillä on suuruusluokkaa 0,05 W/(Km²).
Eristeissä lämmön johtuminen on usein lähes lineaarinen ilmiö, joten eristekerroksen kaksinkertaistaminen myös kaksinkertaistaa lämmöneristyskyvyn. Teoreettisesti asia on moniselitteisempi rakenteen läpi kulkevien kiinnikkeiden, sähköjohtojen yms., sekä pintojen erilaisen säteilyn ja konvektion vuoksi.
Todellisissa rakenteissa lämmönjohtavuus on vain yksi materiaalin ominaisuus. Lämmöneristysrakenteiden kosteustekninen toimivuus on lähes yhtä tärkeä. Lisäksi suunniteltu toimintalämpötila asettaa omat vaatimuksensa: lähes tuhatasteisen voimalaitoskattilan tulipesän eristys eroaa huomattavasti maahan upotettavien vesiputkien routaeristyksestä.
Eristämisessä on aina huomioitava kastepiste, pakkasella sisälämpötilasta rakenteiden läpi ulos liikkuva kosteus pyrkii tiivistymään rakenteen sisälle kostean ilman lämpötilan laskiessa. Kosteus pyritään pitämään joko kokonaan sisällä höyrysululla, tai kuivatetaan/tuuletetaan pois ilmaraossa.
Peruskorjauksessa lisäeristettäessä on usein parempi vaihtoehto lisätä uusi eriste vanhan rakenteen ulkopuolelle. Sisältä päin eristämistä pidetään riskialttiimpana; sisäpuolelle lisätty eristys ei saisi ylittää eristyskyvyltään vanhaa olemassa olevaa rakennetta kastepisteen vuoksi. Lisäksi sisäpuolisessa lisäeristämisessä mahdollinen vanha höyrysulku pitää yleensä poistaa.
Suurien lämpöerojen tapauksessa voidaan käyttää alumiinikalvoa palauttamaan lämpöheijastuksena lämpöä takaisin.
Monia tuotteita myydään vettymättöminä, mutta käytännössä kaikki vettyvät. Kapillaari-ilmiötä vastaan toteutettujen eristeiden ensisijainen tarkoitus on eristää ja siirtää vettä pois eristeestä, joten niiden vettyminen on tilapäistä. Vettyneen tuotteen eristyskyky heikkenee merkittävästi.
Eriste on asennettava asennusohjeessa kuvatun ohjeen mukaan. Tästä poikkeaminen merkitsee useimmiten sitä, että eriste ei toimi suunnitellulla tavalla. Tällöin kondenssin riski kasvaa. Toisistaan poikkeavien eristeiden rajapinnat ovat aina riski, jos niiden eristetaso ja paksuus poikkeavat toisistaan merkittävästi.
Teknisten seikkojen lisäksi oikean eristyksen valinta on taloudellinen päätös. Eri materiaalit ovat eri hintaisia, ja ne aiheuttavat erilaisia lämpöhäviöitä, jotka kostautuvat käyttökustannuksissa. Myös eristeen paksuus saattaa rajoittaa esimerkiksi tuotantoyksikön kapasiteettia (mm. metallin valussa käytettävät kuupat) tai hyötykäyttöön saatavaa tilaa rakennuksissa.

Lämpöeristeitä


Tavallisimpia lämpöeristeitä ovat:
Mineraalivillat: kivi- ja lasivillat
Puukuituvillat: puhallettava selluvilla, puukuitueristelevy, huokoinen puukuitulevy
pellavakuitulevy
Polystyreenilevyt: EPS-levyt ja suulakepuristetut XPS-levyt
Polyuretaanilevyt
Sammal, sahanpuru, kutterilastu
Ilma suljetussa rakenteessa

Ilma- ja höyrysulku


Tuotteen kuivumisominaisuudet nousevat merkittäviksi, kun rakenne voi edes teoriassa joutua tekemisiin veden kanssa. Tyypillinen tilanne, jossa eriste joutuu tekemisiin veden kanssa on höyrysulun tahaton rikkoutuminen. Myös ilmavuoto kovalla pakkasella aiheuttaa runsasta kondenssia.
Eriste tarvitsee ilmasulun, jotta ilma ei pääse virtaamaan eristeen läpi, kun ilmanpaine vaihtelee. Ilmasulun on tarkoitus olla täydellisen tiivis. Sen läpi menevät levyjen yms. kiinnitykset eivät saa vaikuttaa rakenteeseen. Ilmasulkuna voidaan käyttää tiivistä riittävän paksua paperia, aaltopahvia tai muovikalvoa. Osa eristeistä toimii myös itse riittävänä ilmasulkuna ja höyrysulkuna. Ilmasulkuna toimivat eristeet asennetaan paikalleen liimaamalla esimerkiksi uretaanilla.
Paperinen tai aaltopahvinen ilmasulku luovuttaa kosteutta ilmasulun läpi molempiin suuntiin. Tällaista rakennetta kutsutaan hygroskooppiseksi tai yleisemmin hengittäväksi. Hengittävällä rakenteella ei siis tarkoiteta tuulettuvuutta.
Muovikalvorakennetta käytetään sekä ilma- että höyrysulkuna. Muovikalvon suurin ongelma on sen kesto. Höyryn läpäisykyky on sen vahvuuksia. Eristeen vettyessä siitä tulee merkittävä kuivumista estävä heikkous.

Eristevilla


Eristevilla on öljy-, kivi- tai puupohjainen kuitumateriaali täydennettynä erilaisilla aineilla. Villaa on saatavilla puhalluslevitettävänä, pehmeinä ja kovina levyinä tai erilaisiin teknisiin käyttötarkoituksiin puristettuina muotoina. Myös puuvillasta eristeitä on valmistettu.
Öljypohjaisia tuotteita ovat muovi- ja mineraalivillat sekä niiden johdannaiset, joissa joukkoon on sekoitettu esimerkiksi kiviainesta.
Toinen suosittu eristevillatyyppi on puukuitueriste, joka on Hengittävä rakenne#hygroskooppinen materiaali. Puukuitueristeitä valmistetaan kierrätetystä paperista tai neitseellisestä selluloosasta, lisäaineina käytetään palonestoaineita ja mahdollisesti homeenestoaineita. Puukuitueristettä on käytetty jo yli sata vuotta.
Eristevillalle tyypillinen ominaisuus on hyvä ääneneristyskyky. Kovempia levyjä käytetään tähän tarkoitukseen usein maalattuna. Eristevilloille tyypillistä on rakennusaikainen pölyäminen. Siksi useimpien kanssa on asennettaessa käytettävä hengityssuojainta rakennuspölyä vastaan.
Osa tuotteista on palonkestäviä ja homesuojattuja. Vanhoissa villaeristeissä käytettiin asbestikuituja palonestona. Markkinointitermejä ovat vuorivilla, lasivilla, palovilla, puukuituvilla, selluvilla, ekovilla ja pellavaeriste.

EPS- ja XPS -eristeet


EPS-eristelevy ovat paisutettua polystyreeniä. Suulakepuristettu polystyreeni (XPS) valmistetaan nimensä mukaisesti valmiiksi levymäiseen muotoon suulakepuristamalla. XPS:n solurakenne on täysin yhtenäinen ja suljettu. EPS-eristeet ja XPS-eristeet ovat öljypohjaisia muovieristeitä .
EPS -eriste estää veden kapillaarisen nousun esim maavastaisissa alapohjissa. XPS-levy toimii höyrynsulkuna, mutta saumakohdat pitää aina erikseen tiivistää, EPS vaatii yleensä erillisen höyrynsulun. EPS-levyjen valmistajia ovat mm. Soklex, Ruukki ja Thermisol.
EPS-eristeelle tyypillinen lämmönjohtavuus suunnitteluarvo on 0,033-0,036 W/(Km). EPS eli styrox on rakenteeltaan enemmän ilmaa ja vesihöyryä läpäisevä, ja voi vaativissa oloissa vettyä helpommin kuin suulakepuristetut XPS-levyt. Tunnettuja XPS-valmistajia ovat muun muassa Finnfoam, Helover, M-Plast, ThermiSol ja Isover.
Yksi tyypillinen EPS- ja XPS-eristeiden käyttökohde rakennuseristämisessä on routaeriste, jolla estetään Routa vaikutuksia rakennusten ja teiden perustuksiin. Polystyreeni sopivat ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan erinomaisesti routaeristämiseen, mutta niiden vedenimeväisyysominaisuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Eräässä Suomessa suoritetussa tuotetestissä EPS-routaeristeistä löytyi huomattavia laatueroja, kun taas XPS-levyt olivat tasalaatuisempia.

Polyuretaani ja uretaanilevyt


Polyuretaanilämmöneristeitä ovat uretaanilevyt. Levyt saumataan ilma ja höyrytiiviiksi pursotettavalla polyuretaanivaahdolla. Levyjä on saatavilla myös valmiiksi pinnoitettuna. Tällaisessa pinnoitetussa levyssä pinnoite on liimattu levyyn kiinni.
Pursotetta on saatavilla erikseen talviversiona, jonka käytettävyys jatkuu -10°C saakka. Polyuretaanivaahto pursotetaan n. 5 mm rakoon. Liiallinen pursottaminen saa aineen purkautumaan ulos raosta. Aine laajenee 2-3-kertaiseksi. Kovettuminen perustuu ilman kosteuteen. Tämän vuoksi tartuntaa ja kovettumista voi parantaa suihkupullolla. Roiskeet ja valumat poistetaan vasta riittävän kuivumisen jälkeen. Aikaisempi poisto aiheuttaa huomattavasti pahemman sotkun. Ylöspäin pursotettaessa on käytettävä suojaimia silmien ja mieluummin koko naaman ja hiusten osalla.
Raaka-aineina käytetään polyoleja ja isosyanaatteja. Näistä ainakin isosyanaatit ovat terveydelle vaarallisia.. Palonestoaineena käytetään halogenoituja yhdisteitä, jotka ovat haitallisia, koska ne kertyvät eliöstöön.

Kevytsoraharkot


Kevytsoraharkoissa käytettävä eristemateriaali ja harkon U-arvo vaihtelee valmistajakohtaisesti.

Sahanpuru ja kutterilastu


Sahateollisuuden sivutuotteena syntyy eristeeksi soveltuvaa sahanpurua ja kutterilastua. Useimmiten tämä puru on kuitenkin tuoreena liian märkää käytettäväksi eristeenä heti, vaan sen pitää kuivata. Liian märkänä tiiviiksi pakattu sahanpuru voi alkaa käydä ja toimia homeiden kasvualustana. Kuivaa puuta sahaavilta puutavaraliikkeiltä sahanpurua voi saada myös osin kuivatettuna.
Lämpöeristämisen laskennallinen lämmönjohtavuus on sahanpurulla 0,075 - 0,12 W/(Km) ja kutterinlastulla noin 0,14 W/(Km). Vanhoissa rakennuksissa käytettiiin tyypillisesti tiiviiksi sullottua eristeseosta jossa oli puolet sahanpurua ja puolet kutterinlastua.

Ilma ja muut kaasut eristeenä


Ilma on hyvä eriste sopivassa mittakaavassa. Sen ongelma eristämisen kannalta on liikkuminen, joka on sitä nopeampaa mitä suuremmasta ilmavälistä ja lämpötilaerosta on kyse. Pienessä raossa ilma liikkuu hitaammin. Tätä liikettä käytetään myös parantamaan huoneilmaa yhdessä ilmanvaihdon kanssa.
Tällöin ilma nousee ylös lämmintä pintaa pitkin ja laskee alas kylmää pintaa pitkin. Samalla lämpöä siirtyy ilmaan lämpimältä pinnalta ja kylmyyttä kylmältä ja edelleen kylmyyttä lämpimälle pinnalle. Kierto jatkuu kunnes pinnat ovat saman lämpöiset. Jos pinnat sisältävät kosteutta niin kosteus tiivistyy riittävän suurella lämpötilaerolla kylmälle pinnalle. Tyhjiö on ilmaa parempi eriste, koska siinä ei ole johtavia kaasuja lainkaan.

Lähteet


Luokka:Rakennuseristeet
id:Isolasi bangunan
da:Isolering
en:Building insulation
hr:Toplinska izolacija zgrada
sk:Izolácia stavby
th:ฉนวนอาคาร

Otava (tähdistö)

Otava (tähtikuvio)

Luokka:Marvel-universumin kuolemattomat henkilöt

Artikkeleita Marvel Comics-kustantamon sarjakuvissa esiintyvistä kuolemattomista henkilöistä ja olennoista.
Luokka:Marvel-universumin henkilöt
en:Category:Marvel Comics immortals

Konnunsuon–Muukon rautatie

Konnunsuon–Muukon rautatie oli Vankeinhoitolaitos omistama ja ylläpitämä 600 mm:n raideleveys rakennettu kapearaiteinen rautatie Joutsenossa välillä Konnunsuo – Muukko.
Rata oli aikoinaan Suomen pisin raideleveys eli 17,5 km. Vain vuoden verran sota-aikana toiminut Merisuon rautatie Kannaksella välillä Vammelsuu – Ahijärvi oli pitempi eli 25 km.

Radan rakentaminen


Konnunsuon rata vedettiin vanhalla Saimaan kanavalla olleesta Tuomojan satamapaikasta vankilan alueelle suon yli hirsikehikkojen varassa, koska uuden vankilan paikaksi valittu soramäki sijaitsi keskellä upottavaa suota.

Alkuperäinen kalusto


Rata valmistui vuonna 1924 ja sille hankittiin Saksasta Orenstein & Koppel –höyryveturi numero 1, 10839/1924, 0-6-0T, ja vuonna 1929 hankittiin numero 2, Orenstein & Koppel 12030/1929, 0-6-0T. Liikenteen kasvaessa hankittiin kolmas veturi, Lokomo 121/1937, 0-4-0T.
Se oli saman sarjan peruskappale kuin Huittisten ja Pelson varavankiloiden rautatiet ja Pelsoon hankitut veturit, jotka ovat nykyisin Kovjoen Museorautatiellä.
Kolmosveturin saavuttua kakkosveturiin asennettiin huomattavasti alkuperäistä isommat vesitankit ja halkobunkkeria laajennettiin, koska tankkausvälit olivat pitempiä kuin muilla radoilla.

Uudishankintoja


Myöhemmin hankittiin kaksi Simplex –moottoriveturia, joiden tiedot ovat toistaiseksi kateissa ja vuonna 1954 tanskalaisvalmisteinen KMN 541/1954, 0-4-0dm -veturi. Lisäksi alkuvuosina henkilöliikenteessä oli T-Ford –rata-auto, josta luovuttiin pian, koska se oli oikea murheenkryyni jatkuvine vikoineen. Tätä autoa ajoi ja hoiti luottovanki.

Vaunukalusto


Radalla oli useitakin vankivaunuja ja kaksikin varsinaista matkustajavaunua. Suurin osa vaunuista oli kuuppavaunuja turpeen kuljetukseen. Rata nousi matkalla Konnunsuolta Muukkoon noin 50 m.
Radan erikoisuus oli se, että asema-, jarru- ja vaihdemiehet sekä lämmittäjät olivat sodan loppuun asti luottovankeja. Vain veturinkuljettajat ja matkustajajunan vastaava konduktööri olivat vartijoita. Samoin palovartioinnista huolehti resiinalla junan perässä ajanut luottovanki. Vasta sodan päätyttyä siirryttiin siviilityövoimaan.
Radalla oli runsaastikin epävirallista, “matkustajien omalla vastuulla“, tapahtuvaa henkilöliikennettä, mm. vartijaperheiden lasten koululaiskuljetuksia, ja rata oli yleensä hankalassa yhteydessä olleen vankilan henkireikä maailmalle.

Uusi päätehtävä ja toinen rata


Konnunsuon vankila valmisti vuodesta 1935 alkaen polttoturvetta VR:n tarpeisiin. Kun tarve kasvoi, VR aloitti vuonna 1940 Muukossa oman polttoturpeen valmistuksen ja pian kävikin tarpeelliseksi tuoda paikalle omia kapearaidevetureita, koska vankilan kalusto ei riittänyt hoitamaan molempien osapuolten kuljetuksia. Sota ja sen jälkeen sotakorvausten käynnistyminen esti uudet kalustohankinnat aina vuoteen 1948 asti.
VR:n Muukon kalustoksi ostettiin vuonna 1948 Tanskasta käytettynä Henschel 25129/1941, 0-4-0WT, Ratatyöosastolta siirrettiin Orenstein & Koppel 10394/1923, 0-6-0WT ja TVH:lta ostettiin sen viimeiset kaksi kapearaidehöyryveturia eli TVH 7 ja 13, Orenstein & Koppel 11829/1929 ja 12739/1936, molemmat 0-6-0WT. Nämä veturit olivat saman tyyppisiä kuin Kovjoen museorautatiellä olevat entinen Ojakkalan–Olkkalan rautatien numero 3 sekä Paraisten Kalkin Henschel.
Kuva:Paraistenhenschel.jpg
Loppuaikoina VR:llä oli Muukossa myös Valmet Move1 ja Windhoff 779/1941, (molemmat 0-4-0bm), joissa oli aluksi häkäpöntöt.

Radan loppuvaiheita


Mikään kummankaan osion kalustosta ei kelvannut sotakorvaus, ilmeisesti paljolti ikänsä ja märkähöyryveturi johdosta. Viimeisen kerran radan kiskotusta uusittiin 1950-luvun alussa, kun sinne ostettiin Riihimäeltä Riihimäen-Lopen rautatien lopetusmyynnistä entisiä Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata 15K –kiskoja raideruuveineen.
Konnunsuon vankilan alueelle saatiin parantuneen maanrakennustekniikan avulla riittävän kantava maantie läntiseen suuntaan aiempien lisäksi (eteläinen tie ja Leppälään vievä). Vanha kapearaidekalusto alkoi olla loppuun kulunutta sekä kuten muillakin yksityisradoilla, myös höyryveturipätevät kuljettajat alkoivat yksi kerrallaan kadota eläkkeelle eikä uusia enää saanut.

Ulos menevän radan loppu


Sattumoisin juuri tuolloin silloinen veturiliikenteen korkein valvova viranomainen eli VR:n pääjohtaja Erkki Aalto oli päättänyt, että höyryliikenne oli enää pelkkä kehityksen jarru ja siksi se ajettaisiin kerta kaikkiaan kaikkialta alas, joten ratkaisu oli väistämätön: Konnunsuon – Muukon radan kaksi vanhempaa höyryveturia ja pääosa vaunuista romutettiin vankilan omalla konepajalla ja kolmosveturi vei romut rataa pitkin Muukkoon VR:n eteenpäin vietäviksi. Kolmosveturin vetämä kiskotuksen purkujuna Muukosta Konnunsuolle kulki 1.4.1961. Viimeinen höyryveturi ja loppuun ajetut Simplexit romutettiin vankilan konepajalla 60-luvulla.
Polttoturpeen valmistustarpeen loppuessa höyrykauden alasajon myötä VR sulki Muukon tehtaan ja tarpeettomiksi jääneet kapearaiteet ja ne purettiin vuonna 1964. Kalusto myytiin romuksi, koska sitä oli tuolloin runsaasti vapaana teollisuuden aloitettua tästä raideleveydestä luopumisen laajassa mitassa jo 1950-luvun alusta alkaen.

Sisäistä liikennettä


Ulos menevän raideliikenteen loputtua suolle ajettiin vielä useiden vuosien ajan, missä liikenteessä käytettiin kevyttä ja huterahkopohjaisille suoradoille hyvin sopivaa KMN-veturia. Alkuperäisen koneen alkaessa kaivata peruskorjausta veturin koneeksi vaihdettiin alkuperäistä hiukan tehokkaampi Mercedes-Benz 170D -henkilöauton dieselmoottori ja lopuksi keskelle nokkaa kiinnitettiin samasta autosta peräisin ollut komea Mercedes-logo.

Viimeinen veturi museoon


Kun raideliikenne suolle loppui 1970-luvulla ja vankilan sisäinenkin raideliikenne päätettiin lopulta lopettaa vuonna 1981, tarpeettomaksi jäänyt veturi päätettiin lahjoittaa Jokioisten Museorautatielle. Vankilan oma konepaja levensi veturin 750 mm raideleveydelle ja kunnosti sen perin pohjin. Veturin mukana tulivat Minkiölle viimeiset jäljellä olleet vankilaradan kuuppavaunut. Tänään veturi on ajossa Jokioisten Museorautatiellä kevyiden työjunien veturina.
Kuva:Konna.jpg
Talvella 2010 veturi on tarkoitus peruskunnostaa; mm. äänimerkinantolaitteet ovat tällä listalla, koska entiset ovat jo pilalla.

Lähteet


Resiina-lehdet n:o 2/1988
Jokioisten Museorautatien arkistot

Viitteet

Aiheesta muualla


http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:20.000%20Mustola-Konnunsuo%201945.jpg Konnunsuon–Muukon rautatien linjaus välillä Muukko-Saimaan kanava (Topografinen kartta 1:20.000 Mustola-Konnunsuo 1945, Timo Meriluodon karttasivut)
Luokka:Joutseno
Luokka:Suomen kapearaiteiset rautatiet
Luokka:Lappeenrannan liikenne
Luokka: Teollisuusjunat ja -radat

Petsamo (Tampere)

Kuva:Kaupinkatu, Petsamo, Tampere.jpg
Petsamo on Tampereen kaupunginosa, jonka Roomalaiset numerot on XXI.<ref name="tre_tilasto07">
</ref> Kaupunginosa on saanut nimensä Tarton rauhassa saadusta Petsamon alueesta. Petsamon naapurikaupunginosat ovat Kauppi, Kaleva (Tampere), Liisankallio, Tammela (Tampere), Osmonmäki, Lappi (Tampere) ja Lapinniemi.

Historiaa


Tampereen historiankirjoittajien mukaan Saukonmäessä on ollut Hatanpään kartanon torppa 1700-luku ja jonkin aikaa vielä vuosisadan vaihteen jälkeenkin. Arvellaan, että torpassa olisi asunut Saukko-niminen torppari, jonka mukaan sekä mäkeä että torppaa olisi ruvettu kutsumaan Saukonmäeksi. Näin kertoo muun muassa Uuno Sinisalo Tampereen kirjassaan. Myös eräät muutkin lähteet mainitsevat torpan, joka on ollut yksi Hatanpään kartanon vuokraviljelmiä. Selvitysten mukaan viimeisenä Saukonmäen torpparina olisi ollut Mylly-Kustaa, joka joskus 1830-luku lopulla olisi muuttanut sieltä pois ja torppa sen jälkeen joko hävitetty tai siirretty muualle.
Suomen sisällissota tuhojen jäljiltä Tampereella oli pulaa asunnoista, jonka vuoksi muun muassa Tammela (Tampere)n itäpuolisen alueen suunnittelua jatkettiin ja uusi kaupunginosa suunniteltiin pelkästään asuntoalueeksi. Alustava suunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 1920, mutta alueen asemakaava voitiin erilaisten kiistojen ja muutosten jälkeen hyväksyä lopullisesti vasta vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 1921.
Kaupunki vuokrasi 3. elokuuta 1920 Tampella 47701 m²:n maa-alueen 172 asunnon rakentamiseen, josta 100 piti rakentaa heti ja 72 viiden vuoden kuluessa. Ensimmäiset 14 taloa valmistuivat nopeasti, ensimmäiset perheet muuttivat jo seuraavana syksynä. Nämä Omakadun talot suunnitteli arkkitehti Harald Andersin. Myöhemmin, vuonna 1927 Harjukadun ja Omakadun varteen rakennetut 1-kerroksiset talot olivat arkkitehti Birger Federley käsialaa.

Pellavanpetsamo


Petsamon eteläistä osaa, Saukonmäkeä, alettiin pian kutsua Pellavanpetsamoksi, koska Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy (Tampella) rakensi sinne työväelleen oman asuntoalueen. Pellavapetsamon talojen rakennustyöt aloitettiin 1927 ja viimeiset talot valmistuivat 1930-luvun alussa.

Asuntotuotanto Vainiokadulle ja Koivumetsään


Välirauhan aikana Alametsän reunaan rakennetut rapatut talot eivät olleet paljonkaan helpottaneet asuntojen puutetta, joten Tampella, saadakseen työväkeä sodanjälkeistä sotakorvausteollisuuttaan varten, näki välttämättömäksi pystyttää Koivumetsään, Saukonmäen eteläpuolelle, Litukanojan takana olevalle mäelle 16 parakkia hätäasunnoiksi työväestölleen. Jostakin syystä tämä mäki sai siinä vaiheessa nimen Kuuselanmäki. Kussakin parakissa oli huone ja keittiö kummassakin päässä. Niiden valmistuttua niihin majoitettiin runsaasti sellaisia sodan jaloista maahamme evakuoituja inkeriläisiä naisia, jotka olivat Tampellassa työssä.
Tämän lisäksi Tampella rakennutti 4 kaksikerroksista asuintaloa Saukonmäen vielä vapaina oleville tonteille Vainiokadun varteen, Kaupinkadusta kaupunkiin päin. Näiden talojen työmaalla oli mestarina lähes kansalliskirjailijaksi myöhemmin tunnustettu Kalle Päätalo. Näissä Vainio- ja Kaupinkadun kulmatonteille rakennetuissa kaksikerroksisissa puutaloissa oli puulämmitys. Ensimmäinen talo kaupungilta tultaessa oli ”Herraintalo”, koska siinä oli isommat asunnot ja vähän enemmän ”luksusta”, joka tarkoitti lähinnä kylpyhuonetta ja kaakeliuuneja. Muissa taloissa asunnot olivat pienempiä.
Näihin taloihin päästiin muuttamaan vuonna 1947. Esimerkiksi uudessa ”Herraintalon” asunnossa oli tilaa huomattavasti: kolme huonetta, palvelijanhuone, keittiö ja kylpyhuone. Kylpyvesi lämmitettiin boilerilla. Talon pesutupaan hankittiin asukkaille yhteinen pesukone. Se oli 1990-luvulla valtiovarainministerinäkin toimineen Iiro Viinanen isän firman suunnittelema ja valmistama Pesu-Kaisa. Se oli rumpupesukone, eli puutynnyri, jota pyöritettiin veivillä käsin. Näihin neljään taloon muutti ihmisiä paitsi Saukonmäen ulkopuolelta, myös mäen muista taloista.

Saukonmäkeä rakennetaan


Pian sotien jälkeen alkoi innokas rakentamisen kausi. Maansaantiin oikeutetut rintamamiehet saivat ostaa tontteja omakotirakentamista varten eri puolilta kaupunkia, sitä varten varatuilta alueilta. Vuodesta 1946 seuraavan vuosikymmenen puoliväliin mennessä olivat tampellalaiset pystyttäneet jo liki 700 uutta omakotitaloa. Samaan aikaan alettiin Tampellan toimesta rakentaa uusia, nykyaikaisia kerrostaloja. Muun muassa Ilmarinkadun varteen nousi 1950-luvun alussa tampellalaisten pahinta asuntopulaa lievittämään viisi Alvar Aalto suunnittelemaa kerrostaloa, jotka saivat nimekseen Pekola. Ne tampellalaiset maansaantiin oikeutetut, jotka eivät halunneet tai voineet omakotitaloa rakentaa, perustivat As. Oy Kalevanlinnan, joka valmistui vuoden 1953 lopulla.
Samalla vuosikymmenellä Tampellan henkilökunta perusti useita muitakin asunto-osakeyhtiöitä, jotka rakennuttivat muun muassa Sammonkartanon seitsenkerroksiset asuintalot ja Liisanpuiston talon. Ne valmistuivat vuosikymmenen lopulla ja niissä oli yhteensä liki 300 asuntoa. Tämä vilkas rakentamisen kausi ja ihmisten halu päästä nykyaikaisilla mukavuuksilla varustettuihin omiin, entistä väljempiin asuntoihin, aiheutti luonnollisesti voimakaan Muuttoliike myös Pellavanpetsamossa. Siellä vuosikausia asuneet perheet muuttivat muualle ja muuttavien tilalle tuli uusia asukkaita, mutta hekin etsivät pian parempaa asumisen tasoa ja näin asukkaiden vaihtuvuus Saukonmäessä lisääntyi.

Vanhat puutalot poistetaan 1970


Vanhojen puutalojen aika Pellavanpetsamossa alkoi olla ohi, koska vuonna 1921 Tampellan ja kaupungin välillä solmittu alkuperäinen vuokrasopimus päättyisi 1970. Tampella halusi sitä ennen ostaa koko Saukonmäen alueen, luovuttaakseen tontit perustettaville asunto-osakeyhtiöille omakustannushintaan. Neuvottelu kaupungin kanssa johtikin lopulta sopimukseen hieman laajemmasta alueesta. Alkuperäiseen vuokrasopimukseen oli sisältynyt noin 4,7 hehtaarin alue, jota myöhemmillä sopimuksilla oli laajennettu noin 6 hehtaariin, mutta nyt kaupunki oli valmis myymään 7 hehtaarin alueen. Hinnaksi sovittiin 1,78 miljoonaa markkaa.
Kun kauppasopimus vietiin kaupunginvaltuuston päätettäväksi, nostivat kommunistit siitä kovan äläkän. He eivät olisi myyneet niin halvalla. Ilmeisesti arvelivat siitä saatavan helposti korkeammankin hinnan, koska koemerkinnässä halukkaita osakkeenostajia oli ollut pitkälti toista sataa enemmän kuin suunnitelmaan sisältyviä asuntoja. Lopulta kauppa kuitenkin hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 1963. Asemakaava ja rakennussuunnitelman teki arkkitehti Jaakko Tähtinen. Hän pyrki suunnittelemaan asunnot vastaamaan mahdollisimman hyvää Aravatasoa. Alue myös oli tarkoitus liittää juuri rakenteilla olevaan kaupungin kaukolämpöverkkoon, jolloin lämpökeskuksen rakentamiselta ja siihen investoinnilta vältyttiin.
Saukonmäessä asui, muuttobuumista huolimatta, vielä koko joukko pitkäaikaisia ja jopa alkuperäisiä asukkaita siinä vaiheessa kun ostajaehdokkaita uusiin taloihin ruvettiin valitsemaan. Näille mäessä jo kauan asuneille tarjottiin mahdollisuus merkitä asunto rakennettavista taloista. Muut tampellalaiset saivat merkitä asunnon itselleen pääasiassa palveluvuosien lukumäärän mukaan – pisimpään palvelleet saivat siten etusijan. Valmistumassa oli 500 asuntoa. Tampella myönsi asunnonostajille auliisti edullisia lainoja. Aravatalossa neliöhinnaksi tuli noin 200 mk/m² ja kovan rahan talossa noin 550 mk/m².
Vanhojen rakennusten purkaminen aloitettiin 1960-luvun puolivälissä kun uudistaloja alettiin rakentaa. Ensimmäiset niistä valmistuivat 1966. Paitsi asuintaloja, alettiin myös vanhaan pyykkimetsään rakentaa Saukkolan toimitaloa ja ostoskeskusta. Tämä kompleksi valmistui 1968. Seuraavan vuosikymmenen alkupuolella olivat kaikki viisi 7-kerroksista tornitaloa valmistuneet Vainiokadun varteen. Isonmäen päälle, Omakadun oikeaan reunaan oli noussut yksi erillinen Lamelli (arkkitehtuuri) ja siitä vähän matkan päähän toinen, tavallista pitempi lamellitalo, joka ulottui Omakadun ja Kaupinkadun kulmaan saakka. Kolme erillistä ja kolme toisiinsa kytkettyä lamellitaloa valmistui Saukonmäen etelärinteeseen. Kaikki nämä talot olivat 3-kerroksisia. Kun viimeiset talot olivat valmiina, oli kaikki vanhan Pellavanpetsamon puutalot purettu.

Lähteet


Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/petsamo.htm Koskesta voimaa -verkkojulkaisu – Petsamo - XXI kaupunginosa
Luokka:Tampereen kaupunginosat

Letti

Image:Braid StepBystep.jpg
Letti on punomalla kolmesta tai useammasta säikeestä valmistettu köysimäinen punos. Letittämällä valmistetaan esimerkiksi kampauksia (palmikko), pullapitkoja sekä vöitä tai koristenauhoja.
Tyypillisin letti tehdaan kietomalla kolmea säiettä yhteen siten, että kummaltakin sivulta vuorotellen poimittu säie siirretään keskimmäisen säikeen yli. Tekniikka voidaan soveltaa neljälle, viidelle tai useammalle säikeelle.

Lettikampaukset


hiukset tehtyä lettiä kutsutaan myös nimellä palmikko, jolloin yleensä viitataan yhden letin kampaukseen. Venäläisperäisellä sanalla kassa tarkoitetaan suomen itämurteissa letitettyä tukkaa. Muita lettikampauksia ovat:
Kranssi - hyvin pitkiin hiuksiin tehtävä kampaus, jossa letti kiinnitetään pinneillä kiertämään päätä seppeleen tai kruunun muotoon
Ranskalainen letti - otsahiuksista alkava letti, joka kulkee takaraivolle ja loppuu hiustenlatvoissa tavallisena palmikkona
Kalanruotoletti - lukuisista pienistä hiusnipuista tehty punos
Lettikampaus purkautuu, ellei sitä kiinnitetä jonkinlaisella hiuskiinnikkeellä.
Luokka:Hiustyylit
ay:K'ana
br:Plezhenn
bg:Гайтан
cs:Splétání textilních materiálů
da:Fletninger
de:Flechten (Technik)
en:Braid
es:Trenza
eo:Harplekto
eu:Txirikorda
fr:Tresse
io:Treso
it:Treccia
he:צמה
ka:ნაწნავი
lt:Plaukų kasa
nl:Vlecht (bindtechniek)
ja:組み紐
no:Fletting
pl:Warkocz
pt:Nó de trança
qu:Simp'a
ru:Плетение
sa:वेणी
scn:Trizza
sr:Плетеница
sv:Fläta
te:జడ
uk:Плетіння

Magna

Arvosana

Lost (2. tuotantokausi)


''Lostin'' toinen tuotantokausi alkoi Yhdysvalloissa ja Kanadassa 21. syyskuuta 2005 ja jatkui aina 24. maaliskuuta 2006 saakka. Kausi jatkoi 47 lentokoneturmasta selvinneen tarinoiden kertomista. Kauden tapahtumat sijoittuvat marraskuun 4. ja 27. päivän välille vuoteen 2004. Tuottajat ovat sanoneet, että ensimmäinen kausi esitteli selviytyjät ja toinen kausi kertoo 1980-luvun tieteisryhmä Dharma-organisaatiosta sekä ”luukun” tutkimisesta.
Kausi julkaistiin DVD:llä nimellä ''Lost: The Complete Second Season - The Extended Experience'' 5. syyskuuta 2006 ja Euroopassa 18. lokakuuta 2006.

Näyttelijät

Päähenkilöt

Vierailevia hahmoja

Jaksoluettelo


Tiedettä ja uskoa (''The Man of Science, Man of Faith'')


Jack Shephard, John Locke ja Kate Austen tutkivat luukkua ja kohtaavat Desmond Hume, joka on asunut luukun sisällä jo vuosia. Jack tajuaa tavanneensa Desmondin jo ennen saapumistaan saarelle. Shannon Rutherford näkee Walt Lloyd viidakossa. Takaumassa Jack leikkaa naista, josta lopulta tulee hänen vaimonsa.

Tuuliajolla (''Adrift'')


Michael Dawson (Lost) ja James ”Sawyer” Ford ajautuvat takaisin rantaan. Rannalla he kohtaavat Jin-Soo Kwon juoksemassa heitä kohti paettuaan ryhmältä, jonka he uskovat olevan Toiset (Lost). Luukussa eli Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan) Desmond Hume pakottaa John Locke (Lost) kirjoittamaan Lostin mytologia#Numerot tietokoneeseen. Takaumassa Michael joutuu luovuttamaan kaksivuotiaan Waltin huoltajuuden tämän äidille, Susanille.

Orientaatio (''Orientation'')


Jack Shephard ja John Locke (Lost) saavat selville, että Dharma Initiative -tutkimusryhmä rakensi Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan) 1980-luvulla kontrolloimaan saaren elektromagnetismia. Michael, James ”Sawyer” Ford ja Jin-Soo Kwon saavat selville, että lennon 815 takaosan selviytyneet pitävät heitä vankina. Takaumassa näytetään kuinka Locke kamppailee isäänsä liittyvien ongelmien kanssa ja suhteensa kanssa Heleniin, joka auttoi Lockea pääsemään eroon ongelmistaan isäänsä.

Kaikki vihaavat Hugoa (''Everybody Hates Hugo'')


Takaosan selviytyneet vievät Michael Dawson (Lost), James ”Sawyer” Ford ja Jin-Soo Kwon hylätylle Dharma Initiative#Asema 2: Nuoli (eng. The Arrow). Hugo ”Hurley” Reyes saa tehtäväkseen jakaa selviytyjille luukusta löytynyttä ruokaa. Takaumassa Hurley lopettaa työnsä ja hänen paras ystävänsä kääntyy lottovoiton jälkeen Hurleyta vastaan.

Löytötavaroita (''...And Found'')


Michael Dawson (Lost) lähtee etsimään Walt Lloyd. Mr. Eko ja Jin-Soo Kwon lähtevät Michaelin perään ja näkevät Toiset (Lost). Sun-Hwa Kwon kadottaa kihlasormuksensa, mutta löytää sen kuitenkin lopulta. Takaumassa Sun ja Jin elävät aikaa ennen tapaamistaan.

Hylätty (''Abandoned'')


Shannon Rutherford uskoo Walt Lloyd olevan saarella ja alkaa etsiä tätä. James ”Sawyer” Ford ollessa lähellä kuolemaa, takaosan selviytyneet matkaavat toisellen puolelle saarta muiden selviytyjien luo. Ana Lucia Cortez kohtaa viidakossa Shannonin, luulee tätä Toiset (Lost) ja ampuu tämän. Takaumassa Shannon joutuu selviämään isänsä kuolemasta.

Toiset 48 päivää (''The Other 48 Days'')


Ensimmäiset 48 päivää onnettomuuden jälkeen näytetään takaosan selviytyneiden näkökulmasta. Monena yönä Toiset (Lost) tulevat takaosan selviytyneiden leiriin ja kidnappaavat useita selviytyneistä, pakottaen jäljelle jääneet hakemaan turvaa Dharma Initiative#Asema 2: Nuoli (eng. The Arrow). Ana Lucia Cortez tappaa Toiseksi paljastuneen Goodwin Stanhope.

Yhteentörmäys (''Collision'')


Mr. Eko tuo James ”Sawyer” Ford Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan) saamaan Jack Shephard hoitoa ampumahaavaansa. Takaosan selviytyneet saapuvat muiden etuosan selviytyneiden leiriin. Takaumassa poliisina toimiva Ana Lucia Cortez tappaa miehen, joka oli ampunut Ana Luciaa ja aiheuttanut tälle keskenmenon.

Katen teot (''What Kate Did'')


Kate Austen hoitaa haavoitunutta James ”Sawyer” Ford Shannon Rutherford hautajaisten aikana, joihin myöskään Ana Lucia Cortez ei osallistu. John Locke (Lost) ja Mr. Ekoa varoitetaan käyttämästä tietokonetta kommunikointiin, mutta Michael Dawson (Lost) käyttää sitä kommunikoidessaan Walt Lloyd luulemansa henkilön kanssa. Takaumassa Kate räjäyttää talonsa ja tappaa samalla isänsä Waynen, jota hän luuli isäpuolekseen. Katen oikea isäpuoli on töissä armeijalla.

Psalmi 23 (''The 23rd Psalm'')


Charlie Pace vie Mr. Ekon huumeita salakuljettaneelle Beachcraft-koneelle, josta Mr. Eko löytää veljensä. Charlie ottaa osan koneen patsaista, jotka on täytetty heroiinilla ja Claire Littleton menettää luottamuksensa Charlieen. Takaumassa Mr. Eko on huumeparoni Nigeriassa ja aiheuttaa vahingossa veljensä kuoleman.

Jahtiporukka (''The Hunting Party'')


Michael Dawson (Lost) jättää selviytyneet ja lähtee etsimään Walt Lloyd. Jack Shephard, John Locke (Lost) ja James ”Sawyer” Ford yrittävät jäljittää Michaelia ja kohtaavat Toiset (Lost). Toiset saavat Kate Austen panttivangiksi ja luovuttavat tämän Jackin, Locken ja Sawyerin antaessa Toisille kaikki aseensa ja lupaavansa palata takaisin. Takaumassa Sarah jättää aviomiehensä Jackin.

Tulta ja vettä (''Fire + Water'')


Charlie Pace näkee unta, jossa Aaron Littleton on hengenvaarassa. Charlista tuntuu, että Aaron täytyy kastaa. Charlie riitaantuu Claire Littleton kanssa täysin, ja John Locke (Lost) takavarikoi Charlien heroiinit. Takaumassa Charlien Drive Shaft -yhtye yrittää saada takaisin entistä mainettaan, siinä kuitenkaan onnistumatta.

Vedätys (''The Long Con'')


Kun Sun-Hwa Kwon kimppuun hyökätään, Jack Shephard, John Locke (Lost), Kate Austen ja Ana Lucia Cortez välille syntyy jännitettä aseita koskien. Paljastuu, että James ”Sawyer” Ford jaCharlie Pace huijasivat kaikkia, jotta Sawyer saisi aseet itselleen ja jotta Charlie saisi kostettua Lockelle. Takaumassa Sawyer huijaa vastentahtoisesti naista jota kohtaan hänellä on tunteita.

Yksi niistä muista (''One Of Them'')


Danielle Rousseau johdattaa Sayid Jarrah miehen luo, jonka hän uskoo olevan yksi Toiset (Lost). Sayid palaa kiduttaa tietoa Benjamin Linus -nimiseltä vangilta, jonka myös Sayid uskoo olevan yksi Toisista. Takaumassa Sayid kiduttaa vankia ensimmäistä kertaa.

Äitiysloma (''Maternity Leave'')


Kun Aaron Littleton sairastuu, Claire Littleton, Kate Austen ja Danielle Rousseau matkaavat hylätylle Dharma Initiative#Asema ?: Lääkintäasema (eng. The Staff), jossa Clairea pidettiin vankina. Jack Shephard ja John Locke (Lost) riitelevät siitä, mitä Henrylle pitäisi tehdä. Clairen muistot Ethan Rom vankina olemista ja paostaan Rousseaun, tyttären Alex Rousseau avulla palaavat.

Koko totuus (''The Whole Truth'')


Ana Lucia Cortez, Sayid Jarrah ja Charlie Pace lähtevät etsimään Benjamin Linus kuumailmapalloa. Sun saa tietää olevansa raskaana. Takaumassa Sun saa tietää Jin-Soo Kwon olevan steriili. Sun vakuuttaa, ettei hänellä ole ollut seksuaalisia suhteita muihin, mikä tarkoittaa että saari on mahdollistanut Sunin ja Jinin välisen hedelmöityksen.

Lukitus (''Lockdown'')


John Locke (Lost) jää jumiin Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan) panssariovien alle, jolloin Henry joutuu syöttämään Lostin mytologia#Numerot tietokoneeseen. Ana Lucia Cortez, Sayid Jarrah ja Charlie Pace palaavat ja paljastavat, että Benjamin Linus valehtelee ja että tämä on oikeasti yksi Toiset (Lost). Takaumassa Helen torjuu Locken kosinnan, koska Locke ei pysty päästämään irti tuskasta jota Anthony Cooper on aiheuttanut.

Dave (''Dave'')


Hugo ”Hurley” Reyes kohtaa vanhan mielikuvitusystävänsä Daven viidakossa, ja hänen suhteensa Libby Smith syvenee. John Locke (Lost) kyseenalaistaa sitoumuksensa Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan), kun Benjamin Linus väittää, ettei ikinä syöttänyt koneeseen Lostin mytologia#Numerot. Hurley muistelee aikaansa mielisairaalassa. Takauman kautta paljastuu, että myös Libby oli mielisairaalan potilas.

S.O.S (''S.O.S'')


Bernard Nadler yrittää rakentaa rannalle SOS, mutta lopettaa aikeensa kun Rose Henderson kertoo haluavansa jäädä saarelle, koska hän uskoo sen parantaneen syövän. Takaumassa Rose ja Bernard viettävät kuherruskuukauttaan Australiassa. Jack Shephard ja Kate Austen yrittävät tavata Toiset (Lost), tarkoituksenaan saada vaihdettua Benjamin Linus Walt Lloyd. Kaksikko kohtaakin Michael Dawson (Lost).

Kaksi lähtöryyppyä (''Two For The Road'')


Michael Dawson (Lost) palaa mukanaan uutinen, että Toiset (Lost) ovat puolustuskyvyttömiä. Ana Lucia Cortez yrittää saada Benjamin Linus kertomaan totuuden. Hugo ”Hurley” Reyes vie Libby Smith yllätystreffeille. Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan) Michael tappaa Ana Lucian ja Libbyn ja ampuu myös itseään, lavastaakseen Henryn paon. Takaumassa Ana Lucia toimii Christian Shephard henkivartijana Australiassa.

Kysymysmerkki (''?'')


Mr. Eko ja John Locke (Lost) löytävät Dharma Initiative#Asema 5: Helmi (eng. The Pearl), joka on tarkoitettu Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan) tarkkailuun videokameroiden avulla. Jack Shephard yrittää pelastaa Libby Smith, joka kuitenkin menehtyy. Takaumassa Mr. Eko tutkii nuoren tytön kuolemaan liittyvää ihmettä australialaisena pappina.

Kolme minuuttia (''Three Minutes'')


Michael Dawson (Lost) vakuuttelee Jack Shephard, Kate Austen, James ”Sawyer” Ford ja Hugo ”Hurley” Reyes auttamaan Walt Lloyd pelastamisessa. Ana Lucia Cortez ja Libby Smith hautajaisissa Sayid Jarrah kertoo Jackille epäilyksensä siitä, että Michael saattaa toimia Toiset (Lost) käskyjen alaisena. Takaumassa paljastuu, että ollessaan Toisten vankina Michael teki sopimuksen vapauttaa Benjamin Linus ja vaihtaa Jack, Kate, Sawyer ja Hurley Waltiin. Selviytyneet näkevät purjeveneen rantavesissä.

Yhdessä elää, yksin kuolee (''Live Together, Die Alone'')


Takaumassa Desmond Hume haaksirikkoutuu saarelle ja elää Dharma Initiative#Asema 3: Joutsen (eng. The Swan) Kelvin Joe Inman kanssa, jonka hän vahingossa tappaa. Michael Dawson (Lost) johdattaa Jack Shephard, Kate Austen, James ”Sawyer” Ford ja Hugo ”Hurley” Reyes Toiset (Lost) luo. Toisten johtajaksi paljastuva Benjamin Linus vapauttaa Hurleyn, antaen tehtäväksi varoittaa muita selviytyneitä olla yrittämättä pelastaa Jackia, Katea ja Sawyeria. Toiset päästävät Michaelin ja Walt Lloyd lähtemään veneellä saarelta. Desmond palaa Joutsen-asemalle ja tajuaa, että Oceanic Airlinesin lento 815 putosi saarelle samana päivänä jona hän syötti Lostin mytologia#Numerot tietokoneeseen liian myöhään. John Locke (Lost) hajottaa tietokoneen, ja laskurin mennessä nollaan asema joutuu kaaokseen. Desmond käyttää Kelviniltä saamaansa avainta ”tuhotakseen padon”, minkä jälkeen Joutsen-asema räjähtää. Epilogissa Penelope ”Penny” Widmorelle työskentelevät tutkijat paikantavat saaren.

DVD-julkaisu

Lähteet


Luokka:Lost
ar:لوست (الموسم الثاني)
be-x-old:Згубленыя (сэзон 2)
bg:Изгубени (сезон 2)
da:Lost (sæson 2)
en:Lost (season 2)
es:Anexo:Segunda temporada de Lost
fr:Saison 2 de Lost : Les Disparus
gl:Lost (temporada 2)
ko:로스트 (시즌 2)
it:Episodi di Lost (seconda stagione)
hu:Lost (2. évad)
nl:Lijst van afleveringen van Lost (seizoen 2)
no:Episoder av Lost (sesong 2)
pl:Zagubieni (sezon 2)
pt:Lost (temporada 2)
ru:Остаться в живых (сезон 2)
sr:Друга сезона серије Изгубљени
tr:Lost (2. sezon)
zh:迷失 (第二季)

Funeral Song (The Resurrection)


Funeral Song (The Resurrection) on suomalaisen rockyhtye The Rasmus single. Se on järjestyksessään neljäs singleirroitus Dead Letters-albumilta. Single julkaistiin helmikuussa 2004, se oli korkeimmillaan Suomen virallisella singlelistalla sijalla kaksi ja pysyi siellä seitsemän viikkoa.
''Funeral Song'' nauhoitettiin ''Nord Studios''illa, kuten koko Dead Letters-albumi. Kappaleesta tehtiin uusi miksaus singleä varten. Sen tuottajina toimivat Mikael Nord Andersson ja Martin Hansen, jotka tuottivat niin Dead Lettersin kuin aiemman ''Into (albumi)''-albumin että seuraavan albumin, ''Hide from the Sun''inkin. Lisäksi singleltä löytyy ennen julkaisematon bonuskappale ''If You Ever'', jonka oli tarkoitus alun perin tulla Dead Lettersille, mutta pudotettiin kappaleiden joukosta.

Video


''Funeral Song''ille tehtiin video Tukholmassa. Sen ohjasivat usean The Rasmuksen videon ohjanneet Niclas Fronda ja Frederik Löfberg. Videoa varten Tukholman Brommasta pysäytettiin liikenteeltä kadunpätkä, ja tekosadetta tekemään saatiin palokunta, joka ruiskutti talojen katoilta vettä alas kadulle. Yhtyeen laulaja Lauri Ylönen kävelee sateessa sateenvarjoja kantavien ihmisten edessä. Hänen avatessaan takkinsa sen alta lentää pois korppeja. Yhtyeen muita jäseniä ei näytetä videossa. Videon loppupuolella Lauri saapuu kolaripaikalle, jossa hän polvistuu loukaantuneen naisen äärelle. Funeral Songin video on The Rasmuksen synkkämieleisin video ja sai ''Mtv's Emma Gaala award'' -palkinnon parhaasta videosta.

Singlen kappaleet


# ''Funeral Song (The Resurrection)'' (3'23)
# ''If You Ever'' (3'54)
Luokka:Vuoden 2004 kappaleet
Luokka:The Rasmuksen singlet
en:Funeral Song
it:Funeral Song
pl:Funeral Song
sv:Funeral Song

Kapitan Dranitsyn


Kapitan Dranitsyn on matalakulkuinen polaarijäänmurtaja, joka suunniteltiin toimimaan Pohjois-Siperian jokien matalilla suistoalueilla. Sen sisaraluksia ovat Kapitan Sorokin (1977), Kapitan Nikolaev (1978) ja Kapitan Khlebnikov (1981). Murtajan kastoi telakan laiturissa Neuvostoliitto Suomen suurlähettiläs V. M. Sobolev.
Uusi murtaja suunniteltiin olemaan pitkiä ajanjaksoja merellä. Siksi miehistön viihtyvyyteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Miehistö sijoitettiin yhden hengen hytteihin, joissa jokaisessa oli oma kylpyhuone. Laivaan rakennettiin myös oma 54 hengen elokuvateatteri, sauna, uima-allas, kuntosali, kirjasto, valokuvalaboratorio ja sairasosasto, jossa oli myös leikkaussali. Aluksen tilasi V/O Sudoimport ja myöhemmin sen omistajaksi tuli Murmansk Shipping Company.
Kapitan Dranitsyn varusteltiin keväällä 1994 Turun Korjaustelakka risteilykäyttöön. Murtaja tekee tutkimusmatkoja ja risteilyjä pohjoisille napa-alueille ja Etelämanner. Turussa laivan hyttien varustelutasoa parannettiin ja rakennettiin yli sadan hengen ravintolatilat ja 50 hengen baari. Lisäksi kunnostettiin luentosalia, saunaa, lämmitettävää uima-allasta ja keittiötiloja. Murtajassa on 49 hyttiä sadalle matkustajalle. Hyteissä on tilava kylpyhuone, pöytä ja kaksi vuodetta.

Koneisto


Pääteho saadaan kuudesta Wärtsilän Vaasan tehtaan rakentamasta Wärtsilä-Sulzer 9ZL40/48 -dieselmoottorista. Koneteho on yhteensä 18&nbsp;271 kilowattia. Kukin moottori on kytketty omaan 3&nbsp;800 kW tehoiseen Strömberg-vaihtovirtageneraattoriin. Kolme potkurimoottoria ovat tasavirtatyyppisiä ja niitä syötetään dioditasasuuntimien välityksellä. Kokonaisakseliteho on 16&nbsp;200 kW. Kukin kolmesta peräpotkurista on kiinteäsiipinen. Aputeho tuotetaan viidellä Wärtsilä Vasa 24 -dieselmoottorilla, joista kunkin teho on 810 kW. Lisäksi ilmapuhallusjärjestelmän kompressori käyttää kaksi Wärtsilä 624 TS -dieselmoottoria.

Aiheesta muualla


Kuvia http://www.victory-cruises.com/breaker_dranitsyn.html
Kuvia http://eaglescry.com/Kapitan_Dranitsyn.htm
Kuvia http://eaglescry.com/FJLandGallery.htm

Lähteet


Helsingin Sanomat 16.6.1994 s. B11
Navigator 1981:1 s. 48 ja 1981:2 s. 12 ja 14
Suomen merenkulku 1981:1 s. 19
Luokka:Jäänmurtajat
en:Kapitan Dranitsyn
ru:Капитан Драницын (ледокол)

Tiedosto:Funeral Song.jpg



Funeral Song

Funeral Song (The Resurrection)

Luokka:Konserttikiertueet


Luokka:Musiikkitapahtumat
ca:Categoria:Gires musicals
cs:Kategorie:Koncertní turné
de:Kategorie:Musiktournee
en:Category:Concert tours
es:Categoría:Giras musicales
fa:رده:تورهای کنسرت
fr:Catégorie:Tournée
ko:분류:순회 음악회
hr:Kategorija:Koncertne turneje
it:Categoria:Tour musicali
he:קטגוריה:סיבובי הופעות
ka:კატეგორია:საკონცერტო ტურნეები
lt:Kategorija:Koncertiniai turai
hu:Kategória:Turnék
nl:Categorie:Concerttournee
ja:Category:コンサート・ツアー
pl:Kategoria:Trasy koncertowe
pt:Categoria:Turnês musicais
ro:Categorie:Concert-Turneu
ru:Категория:Концертные туры
simple:Category:Concert tours
sl:Kategorija:Koncertne turneje
sv:Kategori:Konsertturnéer
th:หมวดหมู่:คอนเสิร์ตทัวร์
tr:Kategori:Konser turneleri
uk:Категорія:Концертні тури
zh:Category:巡迴音樂會

Luokka:Marvel-universumin kosmiset olennot

Marvel-universumin kosmiset olennot ovat Marvel Comics-kustantamon sarjakuvissa esiintyviä olentoja, jotka omaavat valtavia, miltei jumalaisia voimia kaukana ihmisten tai supersankari käsityskyvystä. Kosmiset olennot palvelevat usein jonain universaalille järjestykselle välttämättömänä luonnollisena funktiona.
Luokka:Kuvitteelliset jumaluudet
Luokka:Marvel-universumin henkilöt
en:Category:Marvel Comics cosmic entities
fr:Catégorie:Entité cosmique Marvel
nl:Categorie:Kosmisch wezen uit Marvel Comics
vi:Thể loại:Thực thể vũ trụ trong truyện tranh Marvel

Carausius


Tiedosto:Antoninianus Carausius leg4-RIC 0069v.jpg''.]]
Marcus Aurelius Mausaeus Carausius oli roomalainen usurpaattori joka julistautui Rooman keisari noin vuonna 286 Britannia (provinssi) ja Pohjois-Galliassa. Carausius hallitsi seitsemän vuoden ajan.
Carausius sai tehtäväkseen johtaa Britannian laivastoa frankkeja ja sakseja ryöstöretkiä vastaan. Keisari Maximianus epäili kuitenkin että Carausius piti osan ryöstösaaliistaan itse. Maximianus määräsi Carausiuksen teloitettavaksi. Saatuaan kuulla teloituskäskystä Carausius julisti itsensä keisariksi vuoden 286 lopulla tai vuoden 287 alussa. Maximianus aikoi hyökätä Britanniaan vuonna 288 tai 289, mutta tämä epäonnistui.
Vuonna 293 Constantius I Chlorus, länsi Rooman uusi ''caesar'' hyökkäsi Carausiuksen valtaa vastaan Galliassa. Constantius alkoi piirittää Carausiusta Bononian satamakaupungissa, mutta pian Carausiuksen valtionvarainhoitaja Allectus murhasi hänet ja otti vallan omiin käsiinsä. Allectuksen hallituskausi kesti kolme vuotta ennen kun Constantiuksen upseeri Asclepiodotus kukisti hänet.

Aiheesta muualla


http://www.roman-emperors.org/carausiu.htm Roman Emperors – Carausius
Luokka:Syntymävuosi tuntematon
Luokka:Vuonna 293 kuolleet
Luokka:Rooman keisarit
ms:Carausius
bg:Караузий
ca:Carausi
cs:Carausius
cy:Carausius
da:Carausius
de:Carausius
en:Carausius
es:Carausio
fr:Carausius
hr:Karauzije
it:Carausio
la:Carausius
nl:Carausius
pl:Karauzjusz
ru:Караузий
sr:Караусије
sh:Karausije
sv:Carausius
uk:Караузій

Bioindikaattori

Indikaattorilaji

Biologinen indikaattori

Indikaattorilaji

Tiedosto:Guilty.jpg